PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7663/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 16.6.2021

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Kantelu 4.4.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 2.4.2021 julkaistuun juttuun ”Maallikkotermein hän oli kuollut” – ensihoitajien mukaan George Floyd oli jo poissa, kun he saapuivat paikalle https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/26df7925-1862-4e62-ab5f-0397aa15faf4 

Kantelu kokonaisuudessaan: ”Uutis-artikkelissa on selkeästi rikottu ainakin journalistin ohjeiden kohtaa 28, mikä koskee hienotunteisuutta, kun käsitellään sairaus- ja kuolematapauksia. Jutussa on näytetty selkeästi kuolon uhrin kasvot. Tämä on täysin tarpeetonta ja erittäin ahdistavaa, varsinkin kun otetaan huomioon tapauksen korkea profiili.”


Päätoimittajan vastaus 5.5.2021

Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen katsoo lehden toimineen hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana.

Päätoimittajan vastauksen mukaan Journalistin ohjeet lähtevät siitä, että sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta, ja hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen, joilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Päätoimittaja myöntää, että valokuva tuo esiin George Floydin sukupuolen ja ihonvärin. Kun ottaa huomioon kuvan kontekstin – poliisiväkivallan vastaiset mielenosoitukset, Black Lives Matter -liikkeen ja Floydin surmaamisesta syytetyn poliisin oikeudenkäynnin, Floydin kuvan julkaisemista ei voi pitää hänen etnisyyttään, sukupuoltaan tai ihmisarvoaan halventavana – onhan kuva kuolleesta Floydista noussut jo aiemmin juuri rasismia vastustavan liikkeen ikoniksi.  

Iltalehden vastauksen näkökulmasta julkaistu kuva on luonteeltaan dokumentaarinen uutiskuva yhteiskunnallisesti merkittävästä tapahtumasta. Se liittyy olennaisesti uutiseen, joka koski ensihoitajien todistusta siitä, että Floyd oli kuollut jo ambulanssin saapuessa paikalle.

Kantelussa arvioidaan päätoimittaja Kauppisen mukaan Journalistin ohjeiden kohtaa omasta subjektiivisesta lähtökohdasta. Kantelijan mielestä George Floydin kuvan julkaiseminen oli ”tarpeetonta ja ahdistavaa” etenkin, koska kyse oli ”korkean profiilin tapauksesta”.

Päätoimittajan vastauksen mukaan George Floydin kuolemaan johtaneet tapahtumat, poliisiväkivalta ja rakenteellinen rasismi ovat epäilemättä tarpeettomia ja ahdistavia. Lisäksi ne ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Journalismi ei demokratian perustana voi Kauppisen mukaan lähteä siitä, että ahdistavista asioista vaietaan ja ne sensuroidaan pois ihmisten näkyvistä. Yleisön tarve saada tietoja korkean profiilin uutistapahtumista on pikemminkin suurempi kuin pienempi – samoin journalistin vastuu ja velvollisuus näyttää tapahtumat. Kuvan voima uutisten välittäjänä on voimakkaampi kuin pelkän tekstin.

Journalistin ohjeiden kohdan 28 mukaan kuolemantapauksista ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Iltalehti ei päätoimittajan mukaan ole tehnyt George Floydin surmaoikeudenkäyntiin liittyen omaa tiedonhankintaa, vaan uutisointi on perustunut pelkästään uutistoimistotietoihin ja ulkomaiseen mediaan.

Toimitus harkitsee aina erityisen tarkkaan kuvien käyttöä silloin, kun kyse on onnettomuuksista ja rikosten uhreista. Päätoimittaja kirjoittaa, että lehti tekee julkaisupäätökset itsenäisesti. Ulkomaiden tapahtumista uutisoitaessa yksi pohdintaan vaikuttava asia kuitenkin on, lisääkö Iltalehden tapa uutisoida ja käyttää uutiskuvia esimerkiksi uhrin omaisten kärsimystä.

George Floydin tapauksessa ei päätoimittaja Kauppisen mukaan voida ajatella, että Iltalehden uutisointi lisäisi merkittävästi esimerkiksi kantelun kohteena olevan kuvan saamaa julkisuutta. Kuva kuolleesta George Floydista on levinnyt laajalti ulkomaisessa mediassa ja esimerkiksi mielenosoitusten kylteissä ja seinämaalauksissa.  Kuvan saama yleisö on verrattomasti suurempi kuin Iltalehden yleisö. Rasismia vastustavan ja ihmisarvoa kunnioittavan globaalin kansaliikkeen symboliksi nousseen kuvan julkaisematta jättäminen ei olisi päätoimittajan mukaan hienotunteisuutta vaan oleellisen ja yhteiskunnallisesti merkittävän uutisen peittelyä.


Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.  

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Iltalehden julkaisemassa kuvassa poliisin Yhdysvalloissa surmaama George Floyd makaa sairasauton sisällä paareilla. Hänen kasvonsa ja koko kehonsa ovat kuvassa nähtävissä. Myös ensihoidon työntekijä näkyy kuvassa, joka julkaistiin noin vuosi surman jälkeen poliisia vastaan nostetun oikeudenkäyntiuutisen yhteydessä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että väkivaltaisesti kuolleen ja tunnistettavissa olevan henkilön kuvan julkaisu on aina poikkeustapaus, joka vaatii tarkkaa harkintaa. Neuvosto on korostanut, että jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava ja tämä periaate voi koskea journalistisessa etiikassa myös vainajaa. Myös hienotunteisuusvaatimus on aina otettava huomioon, vaikka uhrin läheiset eivät välttämättä näkisikään julkaistua kuvaa.

Neuvosto katsoo, että tässä tapauksessa Iltalehdellä oli perusteet julkaista poliisin surmaaman ihmisen valokuva. Kuva liittyy tapaukseen, joka herätti laajaa kansainvälistä keskustelua ja mielenilmauksia rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan. Se on osa jatkumoa, jossa mm. videomateriaalilla on ollut keskeinen rooli erittäin tärkeän yhteiskunnallista aihetta koskevassa keskustelussa. Kuvan julkaisulla oli journalistinen asiayhteys, sillä kyse oli tapaukseen liittyneestä oikeudenkäynnistä, jossa kuvassa näkynyt ensihoitaja kertoi omista havainnoistaan surmapaikalla.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Arttu Saarinen, Riikka Mäntyneva, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Marja Aarnipuro, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 2308 kertaa