PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7661/PL/21

Vastaaja: Östnyland

Asia: Yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 16.6.2021

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Kantelu 3.4.2021

Kantelu kohdistuu Östnyland-lehden 26.2.2021 julkaisemaan juttuun "Butiksfastighet bytte ägare".

Östnyland julkaisee säännöllisesti tietoja lehden ilmestymisalueella tehdyistä kiinteistökaupoista Maanmittauslaitokselta hankkimiensa tietojen perusteella. Lehti julkaisee kiinteistön osoitteen ja pinta-alan, kauppahinnan sekä myyjän ja ostajan nimet. Kiinteistöistä kerrotaan myös lisätietoja, kuten se, sijaitseeko kiinteistöllä asuinrakennus.

Kantelija on yksityishenkilö, jonka asuinkiinteistökaupan tiedot on julkaistu jutussa. Kantelija tiedostaa, että kiinteistökauppoja koskevat tiedot ovat julkisia, mutta kantelijan mukaan niiden julkaiseminen lehdessä loukkaa yksityisyyden suojaa ja henkilötietosuojaa. Kantelun mukaan lehti käytännössä kertoo jutussaan henkilön nimen, osoitteen ja varallisuustiedon. Kantelun mukaan avoimeen tiedonvälitykseen riittäisi kiinteistön sijainnin, laadun ja kauppahinnan kertominen. Kantelun mukaan myyjän ja ostajan nimien julkaiseminen ei tuo tiedonvälitykseen lisäarvoa, vaan se palvelee urkintaa, uteliaisuutta ja juoruilua.

Julkisen sanan neuvosto ei arvioi asiaa tietosuojan vaan Journalistin ohjeiden näkökulmasta.

 

Päätoimittajan vastaus 22.4.2021

Kanteluun ovat vastanneet Östnyland-lehden päätoimittaja Helén Kurri ja KSF Median vt. päätoimittaja ja vastaava kustantaja Lena Skogberg. Vastaus kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
”Kiinteistönluovutuksia koskevat tiedot ovat julkisia asiakirjoja. Östnyland-lehti ostaa tiedot Maanmittauslaitokselta journalistisia tarkoituksia varten ja on maaliskuusta 2020 lähtien julkaissut tietoja Porvoon, Sipoon, Loviisan ja Lapinjärven tarkastelualueella myydyistä kiinteistöistä. Tarkoituksena on antaa lukijoille tietoa kiinteistömarkkinoiden kehityksestä sellaisten kiinteistöjen osalta, joiden arvo on vähintään 150 000 euroa. 

Kiinteistönluovutusten julkaiseminen tapahtuu aina journalistisessa kontekstissa. Journalistinen kokonaisuus on Bostad-teemaliite, jonka toimituksellinen sisältö keskittyy asumiseen, ja kiinteistönluovutuksia koskevat artikkelit ovat osa tätä teemakokonaisuutta.

Östnyland katsoo kiinteistönluovutusten olevan paikallisyhteisön kehittymisen kannalta yleisesti kiinnostavaa ja siten yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa. Kyse voi olla niin yritysten, ammattisijoittajien, säätiöiden ja ammattiliittojen tekemistä isommista kiinteistökaupoista kuin kiinteistökauppojen mahdollisista yhteyksistä ulkomaille sekä asuntomarkkinoiden kysynnästä ja hintakehityksestä yleisellä tasolla.

Tiedot saadaan julkisista asiakirjoista, joiden avoimuudesta on tärkeää huolehtia osana yhteiskunnallista keskustelua. Östnyland tukeutuu myös 1.1.2019 voimaan tulleeseen tietosuojalakiin (erityisesti pykälät 27 ja 28), joka antaa tiedotusvälineille oikeuden sekä ylläpitää rekistereitä että julkaista tietoja journalistisia tarkoituksia varten.

Östnyland-lehti katsoo, että kiinteistönluovutuksia koskevilla julkisilla tiedoilla on yhteiskunnallista merkitystä ja ne palvelevat lukijoita siinä journalistisessa yhteydessä, jossa ne julkaistaan. Pyrkimyksenä on noudattaa hyvää journalistista tapaa.”

Lehdelle lähetettiin kolme lisäkysymystä, joihin päätoimittaja Helén Kurri vastasi seuraavasti.
Julkaiseeko lehti (samassa laajuudessa) tiedot kaikista vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista Porvoon, Sipoon, Loviisan ja Lapinjärven alueella vai käyttääkö lehti jonkinlaista tapauskohtaista harkintaa?
”ÖN julkaisee tiedot kaikista Porvoon, Sipoon, Loviisan ja Lapinjärven alueen vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista Maanmittauslaitos toimittaa meille tiedot tilattaessa. Emme julkaise tietoja kiinteistönluovutuksista, joissa ostajan tai myyjän henkilötiedot on salattu. Niitä tietoja ei Maanmittauslaitos ylimalkaan lähetä.”

Miten lehti suhtautuu siihen, että julkaisemalla tiedon yksityishenkilön tekemästä kiinteistökaupasta lehti joissain tapauksissa mahdollistaa sen, että lukija voi päätellä yksityishenkilön kotiosoitteen?
”Tietosuojalain mukaan tiedotusvälineillä on oikeus ylläpitää ja julkaista kiinteistönluovutuksia koskevia tietoja mukaan luettuina ostajan ja myyjän nimi. Tietojen julkaisu pitää nähdä kokonaisuutena, tiedot julkaistaan luettelon muodossa eikä yhtään yksittäistä myyjää tai ostajaa nosteta erityisesti esiin. Julkaisemme ainoastaan julkisia tietoja, jotka ovat saatavissa myös muista tietolähteistä, esimerkiksi viralliset nimi- ja osoitetiedot saa Finder-numerotietopalvelusta. Kiinteistönluovutusten julkaiseminen (ml. ostajan ja myyjän nimi, osoite ja kiinteistökaupan hinta) on nykyisin tai on pitkään ollut käytäntönä useissa suomalaisissa lehdissä, kuten sanomalehti Ålandissa.”

Millä journalistisella perusteella kantelijan nimi julkaistiin?
”Tietyn ajankohdan ja tietyn alueen kiinteistömarkkinat ovat paikallisesti yleisesti kiinnostavaa tietoa. Olemme asettaneet tietojen julkaisun journalistiseksi perusteeksi sen, että kauppahinta on vähintään 150 000 euroa.”


Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Östnyland julkaisi printtilehdessään osana laajempaa listausta tietoja yksityishenkilön Porvoossa tekemästä asuinkiinteistökaupasta. Kantelija ei ollut kieltänyt viranomaisilta tietojensa luovuttamista. Jutussa kerrottiin kiinteistön tarkka osoite ja pinta-ala sekä kauppahinta ja myyjien ja ostajien nimet. Tiedot julkaistiin lehden liitteessä, jossa julkaistaan säännöllisesti vastaavanlaiset tiedot kaikista neljässä lehden valitsemassa kunnassa tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista lehti hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kiinteistönomistustietojen ja kauppahintojen julkisuus on tärkeä periaate ja tiedotusvälineillä tulee olla mahdollisuus julkaista niitä koskevia tietoja journalistisen harkintansa perusteella.

Neuvosto on aiemmin hyväksynyt suurituloisten verotietojen julkaisemisen listamuodossa niin kutsutuissa verokoneissa. Neuvosto on perustellut kantaansa sillä, että suurituloisten verotietolistojen julkaiseminen on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta sekä sillä, että merkittävät tulot tai huomattava varallisuus kaventavat tavallisenkin kansalaisen yksityiselämän suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa.

Neuvosto toteaa, että tiedot kiinteistöjen myyntihinnoista ovat yhteiskunnallisesti tärkeää ja kiinnostavaa tietoa. Myös tietoja kiinteistöjen omistajista on monissa tapauksissa journalistisesti perusteltua julkaista. Neuvosto katsoo, että lehden valitsema 150 000 euron raja kiinteistöjen kauppahinnoissa on niin alhainen, että se johtaa esimerkiksi Porvoossa käytännössä lähes kaikkiin omakotitalokauppoihin liittyvien tietojen julkaisemiseen. Kun on kyse yksityishenkilöiden nimien ja kotiosoitteiden yhdistelmän kaltaisista henkilötiedoista, tulisi toimituksissa käyttää erityistä harkintaa. Neuvosto toteaa, että lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Östnyland on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 30, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Riikka Mäntyneva, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Arttu Saarinen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 2421 kertaa