PÄÄTÖKSET

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7661/PL/21

Vastaaja: Östnyland

Asia: Yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 16.6.2021

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Kantelu 3.4.2021

Kantelu kohdistuu Östnyland-lehden 26.2.2021 julkaisemaan juttuun "Butiksfastighet bytte ägare".

Östnyland julkaisee säännöllisesti tietoja lehden ilmestymisalueella tehdyistä kiinteistökaupoista Maanmittauslaitokselta hankkimiensa tietojen perusteella. Lehti julkaisee kiinteistön osoitteen ja pinta-alan, kauppahinnan sekä myyjän ja ostajan nimet. Kiinteistöistä kerrotaan myös lisätietoja, kuten se, sijaitseeko kiinteistöllä asuinrakennus.

Kantelija on yksityishenkilö, jonka asuinkiinteistökaupan tiedot on julkaistu jutussa. Kantelija tiedostaa, että kiinteistökauppoja koskevat tiedot ovat julkisia, mutta kantelijan mukaan niiden julkaiseminen lehdessä loukkaa yksityisyyden suojaa ja henkilötietosuojaa. Kantelun mukaan lehti käytännössä kertoo jutussaan henkilön nimen, osoitteen ja varallisuustiedon. Kantelun mukaan avoimeen tiedonvälitykseen riittäisi kiinteistön sijainnin, laadun ja kauppahinnan kertominen. Kantelun mukaan myyjän ja ostajan nimien julkaiseminen ei tuo tiedonvälitykseen lisäarvoa, vaan se palvelee urkintaa, uteliaisuutta ja juoruilua.

Julkisen sanan neuvosto ei arvioi asiaa tietosuojan vaan Journalistin ohjeiden näkökulmasta.

 

Päätoimittajan vastaus 22.4.2021

Kanteluun ovat vastanneet Östnyland-lehden päätoimittaja Helén Kurri ja KSF Median vt. päätoimittaja ja vastaava kustantaja Lena Skogberg. Vastaus kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
”Kiinteistönluovutuksia koskevat tiedot ovat julkisia asiakirjoja. Östnyland-lehti ostaa tiedot Maanmittauslaitokselta journalistisia tarkoituksia varten ja on maaliskuusta 2020 lähtien julkaissut tietoja Porvoon, Sipoon, Loviisan ja Lapinjärven tarkastelualueella myydyistä kiinteistöistä. Tarkoituksena on antaa lukijoille tietoa kiinteistömarkkinoiden kehityksestä sellaisten kiinteistöjen osalta, joiden arvo on vähintään 150 000 euroa. 

Kiinteistönluovutusten julkaiseminen tapahtuu aina journalistisessa kontekstissa. Journalistinen kokonaisuus on Bostad-teemaliite, jonka toimituksellinen sisältö keskittyy asumiseen, ja kiinteistönluovutuksia koskevat artikkelit ovat osa tätä teemakokonaisuutta.

Östnyland katsoo kiinteistönluovutusten olevan paikallisyhteisön kehittymisen kannalta yleisesti kiinnostavaa ja siten yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa. Kyse voi olla niin yritysten, ammattisijoittajien, säätiöiden ja ammattiliittojen tekemistä isommista kiinteistökaupoista kuin kiinteistökauppojen mahdollisista yhteyksistä ulkomaille sekä asuntomarkkinoiden kysynnästä ja hintakehityksestä yleisellä tasolla.

Tiedot saadaan julkisista asiakirjoista, joiden avoimuudesta on tärkeää huolehtia osana yhteiskunnallista keskustelua. Östnyland tukeutuu myös 1.1.2019 voimaan tulleeseen tietosuojalakiin (erityisesti pykälät 27 ja 28), joka antaa tiedotusvälineille oikeuden sekä ylläpitää rekistereitä että julkaista tietoja journalistisia tarkoituksia varten.

Östnyland-lehti katsoo, että kiinteistönluovutuksia koskevilla julkisilla tiedoilla on yhteiskunnallista merkitystä ja ne palvelevat lukijoita siinä journalistisessa yhteydessä, jossa ne julkaistaan. Pyrkimyksenä on noudattaa hyvää journalistista tapaa.”

Lehdelle lähetettiin kolme lisäkysymystä, joihin päätoimittaja Helén Kurri vastasi seuraavasti.
Julkaiseeko lehti (samassa laajuudessa) tiedot kaikista vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista Porvoon, Sipoon, Loviisan ja Lapinjärven alueella vai käyttääkö lehti jonkinlaista tapauskohtaista harkintaa?
”ÖN julkaisee tiedot kaikista Porvoon, Sipoon, Loviisan ja Lapinjärven alueen vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista Maanmittauslaitos toimittaa meille tiedot tilattaessa. Emme julkaise tietoja kiinteistönluovutuksista, joissa ostajan tai myyjän henkilötiedot on salattu. Niitä tietoja ei Maanmittauslaitos ylimalkaan lähetä.”

Miten lehti suhtautuu siihen, että julkaisemalla tiedon yksityishenkilön tekemästä kiinteistökaupasta lehti joissain tapauksissa mahdollistaa sen, että lukija voi päätellä yksityishenkilön kotiosoitteen?
”Tietosuojalain mukaan tiedotusvälineillä on oikeus ylläpitää ja julkaista kiinteistönluovutuksia koskevia tietoja mukaan luettuina ostajan ja myyjän nimi. Tietojen julkaisu pitää nähdä kokonaisuutena, tiedot julkaistaan luettelon muodossa eikä yhtään yksittäistä myyjää tai ostajaa nosteta erityisesti esiin. Julkaisemme ainoastaan julkisia tietoja, jotka ovat saatavissa myös muista tietolähteistä, esimerkiksi viralliset nimi- ja osoitetiedot saa Finder-numerotietopalvelusta. Kiinteistönluovutusten julkaiseminen (ml. ostajan ja myyjän nimi, osoite ja kiinteistökaupan hinta) on nykyisin tai on pitkään ollut käytäntönä useissa suomalaisissa lehdissä, kuten sanomalehti Ålandissa.”

Millä journalistisella perusteella kantelijan nimi julkaistiin?
”Tietyn ajankohdan ja tietyn alueen kiinteistömarkkinat ovat paikallisesti yleisesti kiinnostavaa tietoa. Olemme asettaneet tietojen julkaisun journalistiseksi perusteeksi sen, että kauppahinta on vähintään 150 000 euroa.”


Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Östnyland julkaisi printtilehdessään osana laajempaa listausta tietoja yksityishenkilön Porvoossa tekemästä asuinkiinteistökaupasta. Kantelija ei ollut kieltänyt viranomaisilta tietojensa luovuttamista. Jutussa kerrottiin kiinteistön tarkka osoite ja pinta-ala sekä kauppahinta ja myyjien ja ostajien nimet. Tiedot julkaistiin lehden liitteessä, jossa julkaistaan säännöllisesti vastaavanlaiset tiedot kaikista neljässä lehden valitsemassa kunnassa tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista lehti hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kiinteistönomistustietojen ja kauppahintojen julkisuus on tärkeä periaate ja tiedotusvälineillä tulee olla mahdollisuus julkaista niitä koskevia tietoja journalistisen harkintansa perusteella.

Neuvosto on aiemmin hyväksynyt suurituloisten verotietojen julkaisemisen listamuodossa niin kutsutuissa verokoneissa. Neuvosto on perustellut kantaansa sillä, että suurituloisten verotietolistojen julkaiseminen on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta sekä sillä, että merkittävät tulot tai huomattava varallisuus kaventavat tavallisenkin kansalaisen yksityiselämän suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa.

Neuvosto toteaa, että tiedot kiinteistöjen myyntihinnoista ovat yhteiskunnallisesti tärkeää ja kiinnostavaa tietoa. Myös tietoja kiinteistöjen omistajista on monissa tapauksissa journalistisesti perusteltua julkaista. Neuvosto katsoo, että lehden valitsema 150 000 euron raja kiinteistöjen kauppahinnoissa on niin alhainen, että se johtaa esimerkiksi Porvoossa käytännössä lähes kaikkiin omakotitalokauppoihin liittyvien tietojen julkaisemiseen. Kun on kyse yksityishenkilöiden nimien ja kotiosoitteiden yhdistelmän kaltaisista henkilötiedoista, tulisi toimituksissa käyttää erityistä harkintaa. Neuvosto toteaa, että lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Östnyland on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 30, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Riikka Mäntyneva, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Arttu Saarinen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 3075 kertaa