PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7656/YLE/21

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Ratkaistu: 16.6.2021

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Kantelu 31.3.2021

Kantelu kohdistuu Ylen Supo-uutisointiin 23.3.2021:

1) Verkkouutinen: Supo: Äärioikeistolaisen terrori-iskun valmistelusta on saatu viitteitä – suurimmat uhat tällä hetkellä ovat äärioikeisto ja ääri-islamistit https://yle.fi/uutiset/3-11849419

2) Englanninkielinen verkkouutinen: Supo: Far-right terror threat increasing in Finland https://yle.fi/uutiset/osasto/news/supo_far-right_terror_threat_increasing_in_finland/11850813

3) Yle Radiouutiset klo 12, Supo-kohta 0.30–3.50: https://areena.yle.fi/audio/1-50768842  

Yle kertoi verkkosivuillaan Supon vuosikirjan 2020 sisällöstä. Uutisen mukaan Supo nosti ensimmäistä kertaa esiin niin kutsutun väestönvaihtoteorian. Tähän teoriaan nojaavat näkemykset olivat Ylen uutisen mukaan "korostuneet useassa äärioikeistolaisessa terrori-iskussa maailmalla".

Sekä suomenkielisessä verkkouutisessa että Yle Newsin vastaavan sisältöisessä uutisessa kantelijan kirjoitettiin käyttäneen väestönvaihto-termiä julkisuudessa. Jutuissa viitattiin Image-lehden (Image 1/2021) haastatteluun, jossa kantelija korostaa termin empiirisesti todennettavaa sisältöä.

Kantelun mukaan Yle siteeraa Image-kommenttia muodollisesti oikein, mutta siteeraus on Ylen oman uutisen kontekstissa sisällöllisesti puutteellinen. Tämän puutteellisuuden vuoksi molemmat uutiset antavat kantelijan mielestä harhaanjohtavan kuvan Supon näkemyksen yhteiskunnallisesta yhteydestä häneen itseensä siten, että uutiset rinnastavat hänet Supon esille nostamaan äärioikeistolaiseen terrorismiin ja kansalliseen turvallisuusuhkaan ja rikkovat tältä osin journalistin velvollisuutta totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Yle ei yrittänyt tavoitella kantelijan kommenttia. Kantelijan mukaan Image-lehden siteeraaminen ei ole sisällöltään riittävä lisäys selventämään lukijoille hänen näkemystään asiassa, sillä hän ei ollut kommentoinut Imagelle Supon näkemystä. Kantelija katsoo, että uutisten sisältämä rinnastus asettaa hänet erittäin negatiiviseen julkisuuteen, mistä seuraa vaatimus samanaikaiseen kuulemiseen tai vähintäänkin jälkikäteiseen.

Kantelija on poliitikko, ja hän toteaa, että hänen on siedettävä kovaakin arvostelua. Uutisen asiakontekstin takia tämä seikka ei kuitenkaan ole hänestä peruste olla antamatta hänelle kommentointimahdollisuutta. Hän viittaa myös asemaansa eduskunnassa sisäisestä turvallisuudesta, poliisitoimesta ja siltä osin myös Suojelupoliisista vastaavan hallintovaliokunnan puheenjohtajana, jolla tulisi olla oikeus ilmaista näkemyksensä osana Ylen uutisointia silloin kun Yle rinnastaa hänet kansalliseen turvallisuusuhkaan.

Kantelun mukaan Ylen verkkouutisen tietojen harhaanjohtavuutta ja puutteellisuutta korostaa edelleen se, että englanninkieliseen uutiseen ei lisätty tietoa Supon päällikön myöhemmin iltapäivällä Twitterissä tekemästä täsmennyksestä. Päällikkö totesi twiitissä, että Supon kiinnostus väestönvaihtoteoriaan liittyy tilanteisiin, joissa sitä käytetään äärioikeistolaisessa terroristisessa ajattelussa oikeutuksena terroristisen väkivallan käyttöön. Sen sijaan uutinen toteaa: "Supo director Pelttari did not wish to comment on the use of the term by politicians during the Tuesday morning press conference." Englanninkielisen uutisen virheen merkitystä ja merkittävyyttä korostaa kantelun mukaan se, että virheellinen ja puutteellinen tieto leviää Yle Newsin kautta ympäri maailman.

Kantelun mukaan myös suomenkielisen verkkouutisen osalta tietojen täydentäminen on tehty selvästi puutteellisesti, kun uutiseen on sen julkaisun (klo 9.30) jälkeen lisätty (klo 17.13) Twitter-upotus, joka linkittyy Supon päällikön Twitterissä esittämään täsmennykseen. Ulkopuolisen verkkopalvelun linkittäminen on kantelun mukaan journalistisesti ongelmallista, koska Yle ei voi vaikuttaa Twitterin sisältöihin. Mikäli Twitter olisi epäkunnossa tai päällikkö poistaisi twiittinsä, ei Ylen uutisen lukija näkisi lainkaan täydennystä. Twiitti ei myöskään näy lukijalle lainkaan, jos hänen evästeasetuksensa kieltävät twiitin näyttämisen Ylen sivulla, eikä lukijan voi lähtökohtaisesti olettaa sallivan evästeet ja niihin liittyvän tiedonkeruun.

Radiouutisissa studiotoimittaja haastatteli Ylen uutistoimittajaa päivän Supo-uutisista. Väestönvaihto-salaliittoteoria nousi esiin, kuten myös se, että kaksi nimeltä mainittua suomalaispoliitikkoa ovat käyttäneet väestönvaihto-termiä. "He ovat sitä perustelleet sillä, että käyttävät sitä ikään kuin synonyyminä väestönmuutokselle. Eli he eivät suoraan käytä sitä tällaisessa salaliittoteoriamuodossa. Mutta samankaltaista retoriikkaa", toimittaja täsmensi.

Toimittaja esitti myös arvelunsa ulostulon syystä: "On mahdollista tietysti sekin, että Supo nostaa tällaisen termin erikseen esiin ikään kuin muistutuksena siitä, että sanoilla on merkitystä myös poliittisessa retoriikassa. Tämä on spekulaatiota, mutta tämä kuuluu periaatteessa myös Supon tehtävään tällainen ennaltaehkäisevä toiminta ja tällaisten varoitusten antaminen.”

Kantelija huomauttaa, että radiouutista ei täydennetty Supon päällikön twiitillä, eikä Yle ole oikaissut keskustelun sisältöä tai täydentänyt sitä hänen omalla kommentillaan.

 

Päätoimittajan vastaus

Ylen uutissisällöistä vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan kantelija ei tullut yhdistetyksi äärioikeistolaiseen terrorismiin. Kantelijan kerrottiin käyttäneen termiä “väestönvaihto”, mikä piti paikkansa.

Päätoimittajan mukaan kantelija on käyttänyt julkisesti väestönvaihto-/väestönvaihdos-termiä, eikä ole koskaan kiistänyt sen käyttämistä. Ylen uutisjuttuun oli linkattu viittaus Imagen haastatteluun, sillä siinä kantelija myös julkisesti perusteli termin käyttöä.

Päätoimittajan mukaan kantelija on jo vuosia ollut tietoinen siitä, että äärioikeisto käyttää väestönvaihto-termiä ja siihen liittyvää salaliittoteoriaa. Tämä on kerrottu hänelle esimerkiksi Suomen Uutisten haastattelussa 8.8.2019, jossa kantelija totesi, ettei ole tutustunut äärioikeiston väestönvaihdosta käsitteleviin salaliittoteorioihin eikä ole ajatellutkaan tutustua. Kantelija on toistanut saman muun muassa Ivan Puopolon haastattelussa 12.8.2019.

Sittemmin kantelija on jatkanut termin käyttöä poliittisessa retoriikassaan tietoisena siitä, että se liittyy äärioikeiston suosimaan salaliittoteoriaan. Päätoimittajan mielestä merkillepantavaa on, että väestörakenteen muutoksia pystyisi kuvaamaan myös yleisesti tutkimuksessa käytetyillä termeillä. Väestönvaihto- tai väestönvaihdos-termien käyttäminen on tietoinen valinta, ja näin ollen termin käyttäminen poliittisessa retoriikassa on yhteiskunnallisesti merkittävää ja sen esiin tuominen uutisjutuissa journalistisesti perusteltua.

Päätoimittaja ilmoittaa, että Ylen jutun tiedot eivät olleet harhaanjohtavia. Jutussa kerrottiin avoimesti, millä tavoin kantelija käyttää termiä sekä se, miten hän on termin pitkään jatkunutta käyttöään perustellut.

Ylen verkkojuttu oli julkaistaessa merkitty päivittyväksi uutisjutuksi, johon lisätään tietoa tiedotustilaisuuden edetessä. Maininta kantelijasta ja hänen retoriikastaan lisättiin juttuun sen jälkeen, kun väestönvaihto-termin käyttäminen poliittisessa puheessa nousi tiedotustilaisuudessa esiin Helsingin Sanomien toimittajan kysyessä asiasta. Supon päällikkö ei vastannut kysymykseen. Tämä kerrottiin jutussa ja myös Yle Newsin jutussa. Kyseessä oli päätoimittajan mukaan tilanteen avoin kuvailu, ei virhe. Myöskään myöhemmin julkaistu twiitti ei ottanut tähän asiaan kantaa. Näin ollen Yle Newsin jutussa ei päätoimittajan mielestä ollut oikaistavaa, vaan kerrottu piti edelleen paikkansa: "Supo director Pelttari did not wish to comment on the use of the term by politicians”.

Päätoimittaja katsoo, että kantelijaa ei tarvinnut kuulla jutussa. Juttu ei asettanut kantelijaa erittäin kielteiseen julkisuuteen, vaan kertoi asian, joka oli jo vuosia ollut julkisesti tiedossa: väestönvaihto-termiä ovat Suomessa käyttäneet myös muutamat kansanedustajat, kuten kantelija. Kantelijan osuudesta kävi yksiselitteisesti ilmi, missä yhteydessä hän termiä käyttää. Myös radiolähetyksen keskustelussa oli tuotu esiin, että kantelija käyttää termiä ikään kuin synonyyminä väestönmuutokselle. Termi kuitenkin juontuu äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan, joka on vaikuttanut useiden väkivallantekojen taustalla. Tämä on ollut jo vuosia kantelijan tiedossa. Kantelijan asema on yhteiskunnallisesti merkittävä, joten hänen käyttämillään termeillä on erityisen suuri painoarvo, päätoimittaja perustelee.

Supon päällikön twiitti lisättiin juttuun heti, kun se tuli toimituksen tietoon. Twiitti lisättiin siksi, että päällikkö ei tiedotustilaisuudessa kommentoinut mitenkään termin esiin nostamista. Twiitti ei kuitenkaan päätoimittajan mukaan muuttanut uutisen sisältöä, eikä kyseessä ollut virheen korjaaminen. Supo kertoi, että sen kiinnostus väestönvaihtoteoriaan liittyy tilanteisiin, joissa sitä käytetään oikeutuksena terroristisen väkivallan käyttöön. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa oleva kantelija käyttää puheissaan termiä, joka juontuu äärioikeistolaisesta salaliittoteoriasta. Päätoimittajan mukaan jutussa ei missään vaiheessa väitetty, että Supon kiinnostus kohdistuisi kantelijan retoriikkaan.

Radiolähetyksessä käydyssä keskustelussa toimittaja pohti sitäkin mahdollisuutta, että Supo nosti termin vuosikirjassaan erikseen esiin myös muistuttaakseen, että sanoilla on merkitystä. Päätoimittajan mukaan tätä Supo ei kiistänyt. Toimittajalla on oikeus esittää tulkintoja. Tässäkin tapauksessa toimittaja toi selvästi esiin, mikä on toimittajan tulkintaa ja mikä tiedetään varmuudella. Radiolähetyksen keskustelu oli toimittajan normaalia analyysia ja tulkintaa päivän uutisaiheesta toimittajan ammattitaitoon perustuen.

Päätoimittajan mukaan kantelija on oikeassa siinä, että Twitter-upotukset eivät näy lukijalle, joka ei ole sallinut evästeitä Ylen nettisivuilla. Mikäli lukija ei evästeiden rajaamisen kautta halua nähdä twiittiä, hän tekee sen ratkaisun itse. Tässä tapauksessa kyseinen twiitti ei kuitenkaan muuttanut uutisen sisältöä millään, ja juttu antoi asioista oikean kuvan myös ilman twiitin näkymistä. Twitter on monen viranomaisen, myös Supon, käyttämä viestintäkanava. Supon päällikkö ei poista twiittejään jälkikäteen kuin erityisen painavista syistä. Jos näin kävisi, tieto poistosta tulisi toimituksen tietoon.

Juttu on julkaistu ennen kuin twiittien näkyvyyden mahdollistava evästeiden rajaaminen tuli Ylen sivuilla voimaan. Päätoimittajan mukaan nykyään jutussa käytettävien upotusten sisältö kirjataan myös omalla alustalla julkaistuun juttuun. Kaikkien ennen muutosta tehtyjen upotusten täydentäminen juttuihin olisi kuitenkin päätoimittajan mielestä kohtuutonta.

Päätoimittajan mielestä Ylen sisällöissä ei ollut korjattavia virheitä ja kyseessä oli tavanomainen yhteiskunnallisen ja poliittisen retoriikan siteeraaminen ja kommentointi. Kantelija ei ole joutunut erityisen kielteisen julkisuuden kohteeksi, vaan häntä on siteerattu samalla termistöllä ja sen tulkinnalla, jota hän on itsekin käyttänyt julkisesti ja pitkään.

Päätoimittaja katsoo, että kantelijan käyttämän terminologian ja sen tulkinnan näkökulmasta Supon ulostulo ei ole tuonut mitään uutta tietoa termiin liittyen, joten päätoimittajan mukaan ei ollut mitään syytä olettaa, että kantelijan perustelut retoriikalleen olisivat muuttuneet. Täten samanaikaisen kuulemisen velvoitetta ei ole ollut. Uutisjuttua on täydennetty, mutta se ei ole muuttanut uutisen sisältöä. Supo ei ole missään vaiheessa kommentoinut termin käyttöä poliitikkojen retoriikassa.

 

Ratkaisu

JO 8 Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 13 Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JO 20 Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

JO 21 Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22 Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.  

Yle nosti suojelupoliisin uhka-arvioita koskevissa uutisissaan esiin joidenkin suomalaispoliitikkojen käyttämän retoriikan. Nimeltä mainittu poliitikko koki tämän virheellisenä rinnastuksena ja erittäin kielteisenä julkisuutena, joka olisi edellyttänyt hänenkin kuulemistaan, etenkin kun hänellä oli asemassaan vaikutusvaltaa myös poliisiasioihin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyse oli tavanomaisesta poliittisen tai yhteiskunnallisen toiminnan arvioinnista eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon. Asiavirheitä ei voitu osoittaa. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot poliitikkojen retoriikasta esiintyivät jutuissa rinnan mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Jutuista kävi myös riittävästi ilmi, ettei Supo ollut nostanut poliitikon retoriikkaa esiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Kyösti Karvonen, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Arttu Saarinen ja Tuomo Törmänen.

 

 

 

Tämä päätös on avattu 3778 kertaa