7619/UL/21

Langettava

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Kantelu 24.2.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Uutisissa 13.1.2021 julkaistuun nettijuttuun, jonka otsikko oli kanteluhetkellä Maskipakko laajenee kouluissa – nyt myös 6. luokkalaisille maskit.

Kantelun mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että kasvomaskien käyttöpakko laajenee kuudesluokkalaisiin Helsingissä. Kantelija huomauttaa, että kyseessä oli maskisuositus eikä maskipakko. Kantelija katsoo, että suosituksen ja pakon eron on suuri, ja juttu antoi lukijalle asiasta virheellisen kuvan. Kantelija lähetti asiasta korjauspyynnön toimituksen sähköpostiin, mutta ei saanut vastausta. Viesti oli otsikoitu oikaisupyynnöksi. Juttua ei kanteluntekohetkellä ollut korjattu.

 

Päätoimittajan vastaus 29.4.2021

Vastaavan päätoimittajan Karri Kannalan mukaan pitää paikkansa, että toimitus ei ole vastannut 19.2. lähetettyyn oikaisupyyntöön. Vastaamattomuus johtuu siitä, että lukijan lähettämä viesti oli sähköpostiohjelman roskapostisuodattimen automatiikassa luokiteltu roskapostiksi ja ohjautunut siksi roskapostikansioon merkiten sen tekstillä SPAM.

Päätoimittajan mukaan viesti on näin ollen tavoittanut toimituksen vasta 15.4.2021, kun Julkisen sanan neuvosto pyysi kanteluun vastausta. Viestin tavoitettua toimituksen, juttua muokattiin heti 15.4. siten, että sana pakko poistettiin sekä otsikosta että tekstistä. Tieto oikaisusta/muokkauksesta löytyy myös jutun perästä.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Uutiset vastaa saamiinsa oikaisupyyntöihin aina viipymättä. Valitettavasti tässä tapauksessa alkuperäinen viesti ei ollut tavoittanut toimitusta. Päätoimittaja kuitenkin huomauttaa, että oikaisupyyntö on lähetetty toimitukseen vasta yli kuukausi itse uutisen julkaisun jälkeen. Oikaisupyyntöä ei myöskään koskaan lähetty esimerkiksi suoraan päätoimittajalle, toimituspäällikölle tai uutispäällikölle, vaikka lukija ei ollut saanut vastausta toimituksen yleiseen sähköpostiin lähetettyyn viestiin.

Päätoimittaja katsoo, että termi ”maskipakko” on koronan myötä niin puhekielessä kuin journalistisessa tekstissä muodostunut varsinkin pääkaupunkiseudulla yleistermiksi, jota on käytetty jo pitkään esimerkiksi Itäkeskuksen, joukkoliikennevälineiden, kauppakeskusten ja myös koulujen kohdalla, vaikka virallisesti kyse on valtaosassa tiloja omaehtoisesta ”maskipakosta” tai ”vahvasta maksisuosituksesta”. Jutussa todettiin jo alun perinkin selvästi, että maskia ei tarvitse pitää, jos terveydelliset syyt estävät. Lisäksi jutussa todettiin jo alun perinkin, että: ”Ratkaisu on tehty THL:n uuden maskisuosituksen pohjalta, joka laajeni kattamaan 12 vuotta täyttäneet. Jo aiemmin toisella asteella ja yläasteilla on käytetty kasvomaskeja.” 

Päätoimittajan mukaan jutussa alun perin käytetty termi maskipakko on perusteltu myös siitä näkökulmasta, että alakoululaisella ei juuri ole käytännön mahdollisuuksia vastustaa maskin käyttöä, kun opettaja jakaa koko luokalle maskit ja ohjeistaa ottamaan ne käyttöön. Päätoimittajan mukaan tätä vahvistavat myös Helsingin kaupungin Wilma-tiedotteen sanamuodot: ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on päivittänyt maskisuositusta perjantaina 8.1. Perusopetuksessa kasvomaskin käyttöä suositellaan kuudesluokkalaisille riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Helsingin kaupungin peruskouluissa kuudesluokkalaisten maskien käyttö aloitetaan keskiviikkona 13.1. Maskin käytölle on vahva suositus, ellei sille ole terveydellistä estettä. Jo aiemmin maskisuositus on koskenut yläasteen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita sekä henkilöstöä.”

Päätoimittaja katsoo, ettei kyseessä ollut Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittama olennainen asiavirhe, vaikka toimitus sen palautteen saatuaan 15.4. juttuun täsmensi. Päätoimittaja toteaa, että Julkisen sanan neuvoston tulkintojen mukaan tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Uutiset julkaisi nettijutun, jossa uutisoitiin, että kasvomaskien käyttöpakko laajenee kuudesluokkalaisiin Helsingissä. Myös uutisen otsikossa puhuttiin ”maskipakosta”, vaikka kyse oli suosituksesta. Lehti korjasi juttuaan muuttamalla maininnan pakosta suositukseksi, kun se sai tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta kolme kuukautta jutun julkaisemisen jälkeen. Kantelijan kahta kuukautta aiemmin lähettämä korjauspyyntö ei ollut päätoimittajan mukaan tavoittanut toimitusta, sillä se oli ohjautunut toimituksen yhteissähköpostilaatikon roskapostiin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on vapaus valita käyttämänsä ilmaisut, kunhan yleisölle ei synny asiasta virheellistä käsitystä. Neuvosto toteaa, että koululaisten maskinkäyttösuosituksen kutsuminen pakoksi oli olennainen asiavirhe. Asia esitettiin jutussa yksiselitteisen virheellisesti.

Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti. Tässä tapauksessa kantelijan sähköpostiviesti oli selkeäsanainen ja se oli otsikoitu oikaisupyynnöksi, joten lehden olisi ollut mahdollista havaita viesti tarkistamalla roskaposti.

Journalistin ohjeet edellyttävät, että olennainen asiavirhe korjataan viipymättä ja siten, että korjaus tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Tässä tapauksessa korjaus sekä viipyi että oli huomioarvoltaan vähäinen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.