PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7619/UL/21

Vastaaja: Helsingin Uutiset

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ratkaistu: 12.5.2021

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Kantelu 24.2.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Uutisissa 13.1.2021 julkaistuun nettijuttuun, jonka otsikko oli kanteluhetkellä Maskipakko laajenee kouluissa – nyt myös 6. luokkalaisille maskit.

Kantelun mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että kasvomaskien käyttöpakko laajenee kuudesluokkalaisiin Helsingissä. Kantelija huomauttaa, että kyseessä oli maskisuositus eikä maskipakko. Kantelija katsoo, että suosituksen ja pakon eron on suuri, ja juttu antoi lukijalle asiasta virheellisen kuvan. Kantelija lähetti asiasta korjauspyynnön toimituksen sähköpostiin, mutta ei saanut vastausta. Viesti oli otsikoitu oikaisupyynnöksi. Juttua ei kanteluntekohetkellä ollut korjattu.
 

Päätoimittajan vastaus 29.4.2021

Vastaavan päätoimittajan Karri Kannalan mukaan pitää paikkansa, että toimitus ei ole vastannut 19.2. lähetettyyn oikaisupyyntöön. Vastaamattomuus johtuu siitä, että lukijan lähettämä viesti oli sähköpostiohjelman roskapostisuodattimen automatiikassa luokiteltu roskapostiksi ja ohjautunut siksi roskapostikansioon merkiten sen tekstillä SPAM.

Päätoimittajan mukaan viesti on näin ollen tavoittanut toimituksen vasta 15.4.2021, kun Julkisen sanan neuvosto pyysi kanteluun vastausta. Viestin tavoitettua toimituksen, juttua muokattiin heti 15.4. siten, että sana pakko poistettiin sekä otsikosta että tekstistä. Tieto oikaisusta/muokkauksesta löytyy myös jutun perästä.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Uutiset vastaa saamiinsa oikaisupyyntöihin aina viipymättä. Valitettavasti tässä tapauksessa alkuperäinen viesti ei ollut tavoittanut toimitusta. Päätoimittaja kuitenkin huomauttaa, että oikaisupyyntö on lähetetty toimitukseen vasta yli kuukausi itse uutisen julkaisun jälkeen. Oikaisupyyntöä ei myöskään koskaan lähetty esimerkiksi suoraan päätoimittajalle, toimituspäällikölle tai uutispäällikölle, vaikka lukija ei ollut saanut vastausta toimituksen yleiseen sähköpostiin lähetettyyn viestiin.

Päätoimittaja katsoo, että termi ”maskipakko” on koronan myötä niin puhekielessä kuin journalistisessa tekstissä muodostunut varsinkin pääkaupunkiseudulla yleistermiksi, jota on käytetty jo pitkään esimerkiksi Itäkeskuksen, joukkoliikennevälineiden, kauppakeskusten ja myös koulujen kohdalla, vaikka virallisesti kyse on valtaosassa tiloja omaehtoisesta ”maskipakosta” tai ”vahvasta maksisuosituksesta”. Jutussa todettiin jo alun perinkin selvästi, että maskia ei tarvitse pitää, jos terveydelliset syyt estävät. Lisäksi jutussa todettiin jo alun perinkin, että: ”Ratkaisu on tehty THL:n uuden maskisuosituksen pohjalta, joka laajeni kattamaan 12 vuotta täyttäneet. Jo aiemmin toisella asteella ja yläasteilla on käytetty kasvomaskeja.” 

Päätoimittajan mukaan jutussa alun perin käytetty termi maskipakko on perusteltu myös siitä näkökulmasta, että alakoululaisella ei juuri ole käytännön mahdollisuuksia vastustaa maskin käyttöä, kun opettaja jakaa koko luokalle maskit ja ohjeistaa ottamaan ne käyttöön. Päätoimittajan mukaan tätä vahvistavat myös Helsingin kaupungin Wilma-tiedotteen sanamuodot: ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on päivittänyt maskisuositusta perjantaina 8.1. Perusopetuksessa kasvomaskin käyttöä suositellaan kuudesluokkalaisille riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Helsingin kaupungin peruskouluissa kuudesluokkalaisten maskien käyttö aloitetaan keskiviikkona 13.1. Maskin käytölle on vahva suositus, ellei sille ole terveydellistä estettä. Jo aiemmin maskisuositus on koskenut yläasteen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita sekä henkilöstöä.”

Päätoimittaja katsoo, ettei kyseessä ollut Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittama olennainen asiavirhe, vaikka toimitus sen palautteen saatuaan 15.4. juttuun täsmensi. Päätoimittaja toteaa, että Julkisen sanan neuvoston tulkintojen mukaan tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Uutiset julkaisi nettijutun, jossa uutisoitiin, että kasvomaskien käyttöpakko laajenee kuudesluokkalaisiin Helsingissä. Myös uutisen otsikossa puhuttiin ”maskipakosta”, vaikka kyse oli suosituksesta. Lehti korjasi juttuaan muuttamalla maininnan pakosta suositukseksi, kun se sai tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta kolme kuukautta jutun julkaisemisen jälkeen. Kantelijan kahta kuukautta aiemmin lähettämä korjauspyyntö ei ollut päätoimittajan mukaan tavoittanut toimitusta, sillä se oli ohjautunut toimituksen yhteissähköpostilaatikon roskapostiin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on vapaus valita käyttämänsä ilmaisut, kunhan yleisölle ei synny asiasta virheellistä käsitystä. Neuvosto toteaa, että koululaisten maskinkäyttösuosituksen kutsuminen pakoksi oli olennainen asiavirhe. Asia esitettiin jutussa yksiselitteisen virheellisesti.

Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti. Tässä tapauksessa kantelijan sähköpostiviesti oli selkeäsanainen ja se oli otsikoitu oikaisupyynnöksi, joten lehden olisi ollut mahdollista havaita viesti tarkistamalla roskaposti.

Journalistin ohjeet edellyttävät, että olennainen asiavirhe korjataan viipymättä ja siten, että korjaus tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Tässä tapauksessa korjaus sekä viipyi että oli huomioarvoltaan vähäinen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.
 

Tämä päätös on avattu 1891 kertaa