PÄÄTÖKSET

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7619/UL/21

Vastaaja: Helsingin Uutiset

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ratkaistu: 12.5.2021

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Kantelu 24.2.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Uutisissa 13.1.2021 julkaistuun nettijuttuun, jonka otsikko oli kanteluhetkellä Maskipakko laajenee kouluissa – nyt myös 6. luokkalaisille maskit.

Kantelun mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että kasvomaskien käyttöpakko laajenee kuudesluokkalaisiin Helsingissä. Kantelija huomauttaa, että kyseessä oli maskisuositus eikä maskipakko. Kantelija katsoo, että suosituksen ja pakon eron on suuri, ja juttu antoi lukijalle asiasta virheellisen kuvan. Kantelija lähetti asiasta korjauspyynnön toimituksen sähköpostiin, mutta ei saanut vastausta. Viesti oli otsikoitu oikaisupyynnöksi. Juttua ei kanteluntekohetkellä ollut korjattu.
 

Päätoimittajan vastaus 29.4.2021

Vastaavan päätoimittajan Karri Kannalan mukaan pitää paikkansa, että toimitus ei ole vastannut 19.2. lähetettyyn oikaisupyyntöön. Vastaamattomuus johtuu siitä, että lukijan lähettämä viesti oli sähköpostiohjelman roskapostisuodattimen automatiikassa luokiteltu roskapostiksi ja ohjautunut siksi roskapostikansioon merkiten sen tekstillä SPAM.

Päätoimittajan mukaan viesti on näin ollen tavoittanut toimituksen vasta 15.4.2021, kun Julkisen sanan neuvosto pyysi kanteluun vastausta. Viestin tavoitettua toimituksen, juttua muokattiin heti 15.4. siten, että sana pakko poistettiin sekä otsikosta että tekstistä. Tieto oikaisusta/muokkauksesta löytyy myös jutun perästä.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Uutiset vastaa saamiinsa oikaisupyyntöihin aina viipymättä. Valitettavasti tässä tapauksessa alkuperäinen viesti ei ollut tavoittanut toimitusta. Päätoimittaja kuitenkin huomauttaa, että oikaisupyyntö on lähetetty toimitukseen vasta yli kuukausi itse uutisen julkaisun jälkeen. Oikaisupyyntöä ei myöskään koskaan lähetty esimerkiksi suoraan päätoimittajalle, toimituspäällikölle tai uutispäällikölle, vaikka lukija ei ollut saanut vastausta toimituksen yleiseen sähköpostiin lähetettyyn viestiin.

Päätoimittaja katsoo, että termi ”maskipakko” on koronan myötä niin puhekielessä kuin journalistisessa tekstissä muodostunut varsinkin pääkaupunkiseudulla yleistermiksi, jota on käytetty jo pitkään esimerkiksi Itäkeskuksen, joukkoliikennevälineiden, kauppakeskusten ja myös koulujen kohdalla, vaikka virallisesti kyse on valtaosassa tiloja omaehtoisesta ”maskipakosta” tai ”vahvasta maksisuosituksesta”. Jutussa todettiin jo alun perinkin selvästi, että maskia ei tarvitse pitää, jos terveydelliset syyt estävät. Lisäksi jutussa todettiin jo alun perinkin, että: ”Ratkaisu on tehty THL:n uuden maskisuosituksen pohjalta, joka laajeni kattamaan 12 vuotta täyttäneet. Jo aiemmin toisella asteella ja yläasteilla on käytetty kasvomaskeja.” 

Päätoimittajan mukaan jutussa alun perin käytetty termi maskipakko on perusteltu myös siitä näkökulmasta, että alakoululaisella ei juuri ole käytännön mahdollisuuksia vastustaa maskin käyttöä, kun opettaja jakaa koko luokalle maskit ja ohjeistaa ottamaan ne käyttöön. Päätoimittajan mukaan tätä vahvistavat myös Helsingin kaupungin Wilma-tiedotteen sanamuodot: ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on päivittänyt maskisuositusta perjantaina 8.1. Perusopetuksessa kasvomaskin käyttöä suositellaan kuudesluokkalaisille riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Helsingin kaupungin peruskouluissa kuudesluokkalaisten maskien käyttö aloitetaan keskiviikkona 13.1. Maskin käytölle on vahva suositus, ellei sille ole terveydellistä estettä. Jo aiemmin maskisuositus on koskenut yläasteen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita sekä henkilöstöä.”

Päätoimittaja katsoo, ettei kyseessä ollut Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittama olennainen asiavirhe, vaikka toimitus sen palautteen saatuaan 15.4. juttuun täsmensi. Päätoimittaja toteaa, että Julkisen sanan neuvoston tulkintojen mukaan tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Uutiset julkaisi nettijutun, jossa uutisoitiin, että kasvomaskien käyttöpakko laajenee kuudesluokkalaisiin Helsingissä. Myös uutisen otsikossa puhuttiin ”maskipakosta”, vaikka kyse oli suosituksesta. Lehti korjasi juttuaan muuttamalla maininnan pakosta suositukseksi, kun se sai tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta kolme kuukautta jutun julkaisemisen jälkeen. Kantelijan kahta kuukautta aiemmin lähettämä korjauspyyntö ei ollut päätoimittajan mukaan tavoittanut toimitusta, sillä se oli ohjautunut toimituksen yhteissähköpostilaatikon roskapostiin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on vapaus valita käyttämänsä ilmaisut, kunhan yleisölle ei synny asiasta virheellistä käsitystä. Neuvosto toteaa, että koululaisten maskinkäyttösuosituksen kutsuminen pakoksi oli olennainen asiavirhe. Asia esitettiin jutussa yksiselitteisen virheellisesti.

Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti. Tässä tapauksessa kantelijan sähköpostiviesti oli selkeäsanainen ja se oli otsikoitu oikaisupyynnöksi, joten lehden olisi ollut mahdollista havaita viesti tarkistamalla roskaposti.

Journalistin ohjeet edellyttävät, että olennainen asiavirhe korjataan viipymättä ja siten, että korjaus tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Tässä tapauksessa korjaus sekä viipyi että oli huomioarvoltaan vähäinen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.
 

Tämä päätös on avattu 2937 kertaa