PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7618/YLE/21

Vastaaja: Yle

Asia: Virheen korjaus, otsikko

Ratkaistu: 16.6.2021

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Kantelu 24.2.2021

Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuilla 18.1.2021 julkaisemaan kolumniin "Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä".
https://yle.fi/uutiset/3-11738736

Kantelun mukaan kirjoituksessa oli globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeitä asioita, mutta siinä esitettiin myös selvästi virheellisiä väitteitä. Kärkevällä ja kantelijan mielestä virheellisellä muotoilulla kolumnisti sai lukijoita ja Yle klikkauksia, mutta faktoissa tulisi kantelijan mukaan pysyä. 

Kantelun mukaan kolumnin otsikossa väitettiin, että ”lääketeollisuus vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä”. Väitettä jatkettiin kolumnin alussa: ”Tosiasiassa rahavetoinen lääketeollisuus on merkittävä syy tilanteen vakavuudelle. Se on estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, jolla pandemia olisi voitu pysäyttää alkumetreille. Se on myös hidastanut rokotteiden kehitystä, ja rampauttaa nyt mahdollisuuksia tehdä rokotekampanjoita tieteen ehdoilla.”

Kantelun mukaan kirjoittaja esitti seuraavat väitteet: Lääketeollisuus on 1) estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, 2) hidastanut rokotteiden kehitystä, 3) rampauttaa mahdollisuuksia tehdä rokotekampanjoita tieteen ehdoilla. 

Kantelun mukaan väitteet olivat kovia, eikä niille esitetty mitään perusteluja. Todellisuudessa koronarokote on saatu käyttöön maailmanennätysajassa eli noin vuodessa, kun tavanomainen aika on 6–12 vuotta. Käyttöön tulleet ja tulevat rokotteet on kantelijan mukaan tehty teollisuuden ja akateemisen maailman tiiviissä yhteistyössä. 

Kantelija kertoo käyneensä ensin lyhyen sähköpostikirjeenvaihdon kolumnistin kanssa, mutta tämä ei ollut halukas korjaamaan virheitä. Kantelija pyysin myös Yleltä oikaisua. Asiaan oli luvattu palata, mutta kantelun ajankohtana lupauksesta oli kulunut jo kuukausi, eikä mitään ollut tapahtunut.  

Päätoimittajan vastaus 17.5.2021

Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa vastauksessaan, että toimituksen näkemyksen mukaan julkaistussa kolumnissa ei ollut virheellisiä väittämiä, vaikka kantelija näin esittääkin.

Päätoimittaja toteaa, että kyseessä ei ollut uutinen vaan mielipiteellinen kirjoitus, ja kolumnisti oli lähteyttänyt ja perustellut esittämänsä väitteet, vaikka ne mielipiteelliselle tekstille ominaisesti kärkeviä olivatkin.
 
Päätoimittajan mukaan otsikon väitteet “lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä” on perusteltu kolumnissa. Rahastamisesta oli tekstissä lukuisia esimerkkejä muun muassa patentteihin liittyen ja siihen, millaista tukea esimerkiksi lääkeyhtiö Moderna rokotteen kehittämiseen sai ja millaisia hintoja se on silti rokotteesta pyytänyt. 
 
Päätoimittajan mukaan tekstissä avattiin myös sitä, miten rahavetoinen lääketeollisuus vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä. 
 
Päätoimittajan mukaan rahavetoinen lääketeollisuus oli kolumnissa ymmärretty laajasti. Kolumnisti katsoi, että nykymuotoiseen lääketutkimuksen ja -teollisuuden rahoitusmalliin kuuluvat sekä suuret lääkeyhtiöt että vauraat teollisuusmaat ja niiden harjoittama tiede- ja teollisuuspolitiikka. Kolumnisti esitti perustellusti väitteen, että juuri rahavetoinen lääketeollisuus on estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, jolla pandemia olisi voitu pysäyttää alkumetreille, ja on hidastanut rokotteiden kehitystä
 
Päätoimittajan mukaan rokotteiden kehittämisen hidastamisesta kolumnissa oli esimerkkinä myös suomalainen tapaus, joka osoitti, miten vaikeaa tekijänoikeusvapaalla tuotteella on tehdä rahaa, mikä hankaloittaa rahoituksen löytämistä kliinisiin kokeisiin.
 
Päätoimittajan mukaan kolumnisti on perustellut näkemyksensä myös oikaisua vaatineelle kantelijalle. Päätoimittaja toteaa myös, että lukijoille oli tehty selväksi sekä jutun otsikolla, pääkuvalla että kolumnissa olevalla faktalaatikolla, että kyseessä oli toimituksen ulkopuolisen kirjoittajan mielipiteellinen teksti. 
 
Päätoimittajan mukaan kolumnien tarkoitus on toimia keskustelun herättäjinä ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia kiistanalaisistakin aiheista. Päätoimittaja toteaa, että mielipiteelliset kirjoitukset perustuvat aina kirjoittajan tulkinnoille ja tulkinnoista voi myös olla eri mieltä. Tulkinnat eivät ole "koko totuus" asiassa mutta hyvässä journalismissa tulkinnat on perusteltu ja lähteytetty asianmukaisesti, kuten tässäkin tapauksessa oli tehty. Jos tulkintoja ei voisi esittää, ei olisi myöskään mielipiteellisiä tekstejä.  

 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Yle julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa arvioitiin lääketeollisuuden osuutta koronapandemian pitkittymiseen. Kolumnin otsikossa todettiin, että ”Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä”. Kolumnissa todettiin, että ”Tosiasiassa rahavetoinen lääketeollisuus on merkittävä syy tilanteen vakavuudelle. Se on estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, jolla pandemia olisi voitu pysäyttää alkumetreille. Se on myös hidastanut rokotteiden kehitystä, ja rampauttaa nyt mahdollisuuksia tehdä rokotekampanjoita tieteen ehdoilla”. Kantelijan mukaan väitteitä ei ollut lähteytetty mihinkään ja ne olivat virheellisiä.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kolumnissa esitettiin lääketeollisuuden toiminnasta yleistäviä ja tulkinnanvaraisia väitteitä, joita asiayhteydestään irrotettuina voi pitää virheellisinä. Juttutyypistä kävi kuitenkin ilmi, että kyse oli kolumnistin tulkinnoista ja näkemyksistä, joille oli riittävät perusteet. Kyse ei siten ollut olennaisista asiavirheistä. Jutun otsikolle löytyi kate jutusta.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja kiistanalainen asia, josta kolumnistilla oli oikeus kertoa mielipiteensä. Tällainen yhteiskunnallinen keskustelu on sananvapauden ydinaluetta. Neuvosto muistuttaa, että kolumni juttumuotona sallii myös kärjekkäiden mielipiteiden esittämisen.  

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Sami Koski, Arttu Saarinen, Riikka Mäntyneva, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Marja Aarnipuro, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 2414 kertaa