PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7610/SMF/21

Vastaaja: Nelonen

Asia: Journalistinen päätösvalta

Ratkaistu: 16.6.2021

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Kantelu 18.2.2021

Kantelu koskee Nelosella marras-joulukuussa 2020 esitettyä tv-ohjelmasarjaa Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta.
Kantelu kohdistui kuusiosaisen ohjelmasarjan neljään viimeiseen jaksoon. Asian periaatteellisen tärkeyden takia neuvosto otti oma-aloitteisesti käsittelyyn myös ensimmäiset jaksot, vaikka niiden osalta kanteluoikeus oli vanhentunut.

Kantelun mukaan ohjelmassa sekoittuvat journalistinen sisältö ja energiayhtiö Fortumin yritysviestintä, joten ohjelma rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 16 (piilomainonta). Lisäksi kantelijan mielestä Fortumin rooli jää epäselväksi, ja sitä olisi pitänyt kuvata JSN:n suosituksen mukaisesti sanoilla "kaupallinen yhteistyö" eikä "yhteistyö". Linjauksensa mukaisesti JSN ei kuitenkaan käsittele mainonnan näkökulmasta ohjelmia, joissa käytetään tuotesijoittelusta kertovaa symbolia. Piilomainontapykälän sijaan neuvosto otti tarkasteluun kohdat JO 2 (journalistisen päätösvallan luovuttaminen), JO 3 (velvollisuus torjua houkuttelu) ja JO 4 (journalistin asema ja riippumattomuus).

Rantala sanoo ohjelman trailerissa: "Nyt minä ja Fortum halutaan saada aikaan jotain muuta, laajaa ja faktapohjaista keskustelua ilmastonmuutoksesta niin, että mulla on toimittajana täysin vapaat kädet tehdä journalismia." Kantelun mukaan Fortumin rahoittajaroolin takia ohjelman sisältöä ei voi pitää puhtaasti journalistisena.

Kantelija siteeraa Fortumin 13.10.2020 julkaistua lehdistötiedotetta, jonka mukaan "Rantalalla on toimittajana täysi journalistinen vapaus sisällön ja vierasvalintojen suhteen" mutta toisaalta Fortum on "tarjonnut asiantuntijatukea ohjelman ideointiin ja teemoihin sekä toimii ohjelman rahoittajana".

Kantelun mukaan syntyy vaikutelma, että Fortum on ohjannut ohjelman kehitystä aktiivisesti ja aloite ohjelmaan tuli Fortumilta. Fortum on energiayhtiö, jonka liiketoiminta tuottaa merkittävällä tavalla ilmastopäästöjä, ja kantelun mukaan se on vaikuttanut ohjelman kokonaisuudessa siihen, mistä näkökulmista ilmastonmuutosta ilmiönä tarkastellaan. Kantelu kiinnittää huomiota siihen, että Fortumin tiedotteessa ei kerrottu esimerkiksi tiedeyhteisön edustajien osallistuneen ideointiin.

Kantelun mukaan Fortum on vaikuttanut puhujien valintaan ehdottamalla yrityksen edustajia. Fortumin edustaja on mukana kolmessa sarjan kuudesta jaksosta.

Lisäksi Fortum on kantelun mukaan pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan ohjelman vastaanottoon ja siitä käytävään julkiseen keskusteluun: Fortum on viestinyt ohjelmasta aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa ja vastannut ohjelman saamaan palautteeseen niin yhtiön yritysprofiilin kuin monen Fortumin työntekijän omien profiilien kautta. Myös ohjelman virallinen viestintämateriaali löytyy Fortumin, ei Nelosen, ylläpitämästä mediapankista.

Kantelun mukaan kaikilla Nelonen Median sivustoilla Fortumin rahoittajaroolia ei ole ilmaistu selkeästi, vaan tietoa joutuu etsimään. Myöskään ohjelman pääsivun tekstisisällössä Ruutu.fi:ssä ei mainita Fortumin roolia.

Kantelun mukaan Fortumin oma liiketoiminta liittyy keskeisesti ohjelmasarjan asiasisältöön eli ilmastonmuutokseen. Fortum on Euroopan mittakaavassa suuri energia-alan yhtiö ja omistaa tytäryhtiönsä Uniperin kautta merkittävän määrän ilmastonmuutosta kiihdyttävää fossiilista energiantuotantoa Suomen ulkopuolella. Rahoittamalla ohjelman Fortum on pystynyt kantelun mukaan ohittamaan journalistiseen tiedontuotantoon keskeisesti liittyvät kriittiset käytännöt ja vaikuttamaan ilmastonmuutoskeskustelun lähtökohtiin ohjelmassa ilman, että yhtiön roolista kerrotaan katsojille selkeästi.

 

Televisiojohtajan vastaus 30.4.2021

Kanteluun vastasi Nelonen Median televisiojohtaja Ville Toivonen. Televisiojohtajan mukaan Nelonen on toiminut käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti, ja kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä.

Televisiojohtajalta kysyttiin, onko kyse journalismista. Jos on, miten riippumattomuus on varmistettu? Jos ei ole kyse journalismista, miten yleisö erottaa ohjelman sisällön journalistisesta sisällöstä? Televisiojohtaja vastaa, että ohjelmasarja on journalismia. Televisiojohtajan mukaan aloite ohjelman tekemiseen tuli asiaohjelmistaan palkitulta tuotantoyhtiöltä, ja kaikki ohjelman sisältöön liittyvät ratkaisut teki ainoastaan toimitus ainoastaan journalistisin perustein. Toimituksen riippumattomuus varmistettiin neuvotteluin ennen ohjelman tekemistä sekä kirjallisilla sopimuksilla.

Televisiojohtajan mukaan kantelija ei ole osoittanut ohjelman sisällöstä ainuttakaan esimerkkiä, jonka perusteella ohjelma olisi mainos, yritysviestintää tai jotain muuta kuin journalismia. Televisiojohtajan mukaan pelkästään Fortumin rooli sponsorina ei voi olla syy siihen, että ohjelmaa ei voisi pitää journalismina, kuten kantelija väittää. Jos näin olisi, ei journalismia voisi esiintyä missään mainosrahoitteisessa mediassa.

Televisiojohtajan mielestä mainosrahoitteisilla kanavilla journalistista sisältöä on voitava esittää myös sponsoroidussa ohjelmassa, kun se toteutetaan lain ja muiden kanavaa sitovien määräysten – kuten Journalistin ohjeiden – mukaisesti. Sekä Nelonen, Gimmeyawallet että Fortum ovat hänen mukaansa olleet jo ohjelman valmisteluvaiheessa erityisen huolellisia siitä, että näitä noudatetaan. 

Televisiojohtaja kertoo ohjelmasarjan syntyvaiheista seuraavaa:

Fortum Oyj ehdotti vuonna 2019 tuotantoyhtiö Gimmeyawallet Productions Oy:lle, että Gimmeyawallet tekisi ilmastonmuutosta käsittelevän YouTube-sarjan, jota jaettaisiin Fortumin viestintäkanavissa.

Gimmeyawallet ei innostunut YouTube-sarjasta. Sen sijaan Gimmeyawalletissa oli jo aiemmin haluttu toteuttaa vaikuttavaa ja suuren yleisön tavoittavaa ilmastonmuutosjournalismia, jota esitettäisiin Journalistin ohjeisiin sitoutuneessa tiedotusvälineessä – mieluiten kaupallisella, valtakunnallisella televisiokanavalla.

Gimmeyawallet ehdotti Fortumille ja Neloselle, että Fortum sponsoroisi Nelosella esitettävän, journalistisen keskusteluohjelman, joka käsittelisi ilmastonmuutosta. Nelonen ja Fortum päättivät edistää tuotantoyhtiön esittelemän ohjelmakonseptin toteutumista.

Gimmeyawallet perusti ohjelmasarjalle itsenäisen toimituksen, johon kuului juontaja Riku Rantalan lisäksi kaksi kokenutta ilmastonmuutos- ja ympäristöasioihin perehtynyttä toimittajaa sekä vastaavana tuottajana Gimmeyawalletin toimitusjohtaja.

Televisiojohtajan mukaan sekä Neloselle, Fortumille että Gimmeyawalletille oli alusta asti selvää, että kyseessä on nimenomaan riippumaton journalismi – ei kaupallinen yhteistyö, yritysviestintä tai esimerkiksi advertoriaali. Toimituksen riippumattomuus ja ainoastaan toimitukselle kuuluva journalistinen päätösvalta olivat ehdoton edellytys koko ohjelman tekemiselle. Televisiojohtajan mukaan osapuolille oli selvää, että yksikään toimituksen ulkopuolinen taho ei voi ohjata, estää tai rajoittaa toimituksellisia ratkaisuja. 

Televisiojohtajan mukaan tuotantoyhtiö ja Fortum tekivät keskenään 7.4.2020 myös yksityiskohtaisen kirjallisen sopimuksen, jossa varmistettiin journalistista riippumattomuutta.

Televisiojohtaja on poiminut sopimuksesta vastaukseensa seuraavat seikat:

- Ohjelmasarjan nimi, aiheet, tekotapa, muoto ja rakenne kuuluvat tuotantoyhtiön immateriaalioikeuksiin.
- Tuotantoyhtiöllä (eli toimituksella) on täydellinen päätösvalta ohjelman sisältöön.
- Toimituksen niin halutessa sponsori toimittaa alaan liittyvää taustatietoa ja/tai asiantuntijahaastateltavia toimituksen käyttöön, mutta se ei sido toimitusta. Erikseen mainitaan Fortumin toimitusjohtaja sekä kierrätys- ja jätetoimialan johtaja.
- Tuotantoyhtiö ei ole missään vastuussa ohjelmasarjan vaikutuksista sponsorin julkiseen kuvaan tai mahdollisesta mainehaitasta.
- Sponsorin rooli ohjelman rahoittajana tuodaan yleisölle ilmi selkeästi ja läpinäkyvästi, samoin kuin se, että ohjelman sisältö on journalismia.

Televisiojohtajan mukaan Nelosen ja Gimmeyawalletin välisessä sopimuksessa noudatettiin Nelosen ohjelmahankintasopimuksen yleisiä ehtoja, joiden mukaan Nelosella on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta ohjelma, mikäli se tai sen esittäminen on mm. Journalistin ohjeiden vastaista.

Televisiojohtajan mukaan Gimmeyawallet ja Nelonen sopivat lisäksi, että ohjelmasarjan uskottavuuden ja sen toimitusprosessin läpinäkyvyyden lisäämiseksi kaikki nauhoitetut keskustelut julkaistiin kokonaisuudessaan leikkaamattomina podcasteina Supla-palvelussa. Näin pyrittiin osoittamaan, ettei Fortumin edustajia ja Fortumia ole suosittu ohjelmassa ja näyttämään, että lopullisesta tv-ohjelmasta pois jätetyt osat on valittu puhtaasti journalistisin perustein.

Ohjelman markkinoinnista televisiojohtaja kertoo seuraavaa:

Toimitus ei osallistunut ohjelmamarkkinointiin millään tavanomaisesta tv-ohjelmamarkkinoinnista poikkeavalla tavalla (pressikuvat juontajasta ja haastattelut eri medioille). Juontaja tai toimitus ei ole tehnyt mitään kaupallisia yhteistöitä tai muitakaan projekteja Fortumin kanssa.

Sekä Gimmeyawallet että Fortum vastasivat omista sometileistään ja huolehtivat omalla tavallaan ohjelman markkinoinnista sosiaalisessa mediassa. Gimmeyawallet ei ollut missään vaiheessa tietoinen Fortumin somelinjauksista, eikä Fortum ole ohjannut Gimmeyawalletin valitsemaa linjaa. Gimmeyawallet ei osallistunut mitenkään Fortumin ohjelmasta käymiin somekeskusteluihin.

Televisiojohtajan mukaan Gimmeyawalletin ja Fortumin välisessä kirjallisessa sopimuksessa sovittiin selvyyden vuoksi, että Gimmeyawallet sai markkinoida ohjelmaa vapaasti omissa sosiaalisen median kanavissaan.

Normaalikäytännön mukaisesti Gimmeyawallet sitoutui ohjelman markkinointia varten tiedottamaan sarjan julkaisusta yhden someviestin verran ja jokaisen jakson ilmestymisestä sen Ruutu-katselulinkin. Muuta sosiaalisen median viestinnästä ei Nelosenkaan kanssa sovittu.

Haastateltavista televisiojohtaja kertoo seuraavaa:

Ohjelman vieraat valitsi toimitus. Toimitus sai ohjelman taustatoimitusvaiheessa asiantuntijatukea niin isojen yritysten, tutkijoiden kuin Greenpeacen, BSAG-säätiön ja WWF:n kaltaisten kansalaisjärjestöjen edustajilta ohjelman teemoihin liittyvistä näkökulmista. Lopulliset käsikirjoitukselliset ja vierasvalinnat teki toimitus yksin.

Lopulta ohjelmassa vieraili kolme studiokeskustelijaa, jotka olivat Fortumin palkkalistoilla. (Yhteensä 25 asiantuntijaa: 19 studiokeskustelijaa ja 6 inserttiä.)

Vieraiden jaksokohtaisessa valinnassa toimitus otti huomioon myös sen, että – toimituksen lisäksi – myös vieraat voivat keskustelussa haastaa toistensa näkemyksiä. Samoin kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden, yritysten ja muiden organisaatioiden edustajien jaksokohtaisen määrän haluttiin palvelevan ohjelman journalistista tarkoitusta: käydä ratkaisukeskeistä keskustelua ilmastokriisistä ja etsiä vastauksia tavallisia suomalaisia pohdituttaviin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta.

Fortumin edustajia haastateltiin perustelluista journalistisista syistä kolmessa sarjan jaksossa: Energia, Jäte sekä Koti ja kaupungit.

Ensinnäkin valtion enemmistöomistuksessa oleva merkittävän suuri energia-alan toimija on syytäkin ottaa sekä kuultavaksi että haastettavaksi toiminnastaan ohjelmassa, joka käsittelee ilmastonmuutosta. Fortum on ollut Suomessa ja Euroopassa erityisesti kritiikin kohteena ostettuaan enemmistön Uniperista, joka on suuri fossiilienergian tuottaja. Siksi koko sarjan avanneen Energia-jakson keskustelussa olivat mukana Fortumin toimitusjohtaja, Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija, Ilmastoveivi-kampanjan perustaja sekä Fortumin kilpailijan Wärtsilän energialiiketoiminnan kehityksen johtaja.

Fortumin toimitusjohtaja valittiin vieraaksi, koska toimitus halusi mahdollisimman vaikuttavassa asemassa Fortumilla olevan henkilön vastaavan kriittisiin kysymyksiin mm. Fortumin tekemistä Uniper-kaupoista, Saksassa käynnistetystä hiilivoimalasta – sekä ylipäänsä suomalaisille veronmaksajille merkityksellisen yhtiön strategiasta ilmastonmuutoksen suhteen. Lisäksi saman jakson vieraista etenkin Greenpeacen ja Ilmastoveivin edustajat käsittelivät kommenteissaan Fortumia erittäin kriittisesti. Televisiojohtajan mielestä pelkästään samanaikaisen kuulemisen periaatteen kannalta oli välttämätöntä, että myös Fortumin edustaja osallistui keskusteluun.

Jäte-jakson keskustelussa mukana oli ympäristöasiantuntija Naturskyddsföreningenistä Ruotsista, Fortumin kierrätys- ja jäteratkaisuista vastaava johtaja ja Lahden ympäristöpääkaupunkihankkeen ohjelmajohtaja. Toimitus valitsi Fortumin edustajan vieraaksi, koska Fortumilla on markkinajohtajan asema muovin kierrätyksessä Suomessa, ja koska toimitus halusi vastauksia mm. kriittisiin kysymyksiin Fortumin jätteenpolttostrategiasta ja sen ilmastovaikutuksista. Lisäksi keskustelijoista etenkin ympäristöasiantuntija käsitteli kommenteissaan Fortumin johtajan näkemyksiä erittäin kriittisesti.

Koti ja kaupungit -jaksoon toimitus valitsi keskustelijoiksi Rakennusinsinööriliiton toimitusjohtajan, YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtajan ja Fortumin lämpöliiketoiminnan strategiajohtajan. Toimitus halusi Fortumin edustajan vastaavan kysymyksiin siksi, että tällä on ensikäden tietoa hiilivapaaseen kaupunki-infraan pääsemisen edellytyksistä, josta ainoana Suomessa kokemusta oli Fortumilla Espoosta.

Sarjan jaksoissa Liikenne, Ruoka ja Tulevaisuus ei ollut yhtään Fortumiin liittyvää haastateltavaa.

Televisiojohtajan mukaan kaikki ohjelman asiantuntijakeskustelijat ovat olleet samassa asemassa taustastaan riippumatta. Jokainen on taustahaastateltu etukäteen ja jokaiselle on jaettu sama käsikirjoitusrunko tutustuttavaksi ennen ohjelman nauhoitustilannetta.

Televisiojohtaja huomauttaa, että ohjelmasarjassa on käsitelty Fortumin lisäksi lukuisten muidenkin suomalaisten yhtiöiden tai organisaatioiden toimintaa tai näkemyksiä ilmastonmuutoksen liittyen, esimerkiksi Wärtsilän, YIT:n, Infinited Fiber Companyn, Netledin, Leasegreenin, VTT:n, Finnairin, Candelan, Postnordin, Greenpeacen, Baltic Sea Action Group -säätiön ja WWF Suomen.

Televisiojohtajan kanta kohtaan JO 2 (journalistisen päätösvallan luovuttamattomuus):

Kantelussa väitetään, että Fortum on pystynyt vaikuttamaan keskustelun lähtökohtiin ohjelmassa. Televisiojohtajan mukaan väitteet eivät pidä paikkaansa. Hän huomauttaa, että kantelija ei esitä ainuttakaan esimerkkiä siitä, mitkä tiedontuotantoon keskeisesti liittyvät kriittiset käytännöt olisi ohjelmaa tehdessä ohitettu tai siitä, miten Fortum olisi vaikuttanut ilmastonmuutoskeskustelun lähtökohtiin ohjelmassa.

Televisiojohtajan mukaan toimitus päätti itsenäisesti, journalistisin perustein, jaksojen aiheet ja teemat. Aiheita valittiin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreimman raportin määrittelemien suurimpien päästöalueiden mukaisesti.

Televisiojohtajan mukaan Fortum ei voinut vaikuttaa ohjelman sisältöön tai sen tuotanto- tai esitysajankohtaan. Ohjelma kuvattiin niin pian kuin se oli mahdollista – huhtikuussa 2020 allekirjoitetun tilausprosessin ja riittävän huolellisen käsikirjoitus- ja esituotantovaiheen jälkeen – syksyllä 2020. Nelonen päätti esitysaikataulusta, joka ajoitettiin loppuvuoteen 2020. Televisiojohtajan mukaan jokaisen nauhoitetun jakson leikkauksesta vastasi toimitus, ja Gimmeyawallet toimitti valmiin ohjelman suoraan Neloselle esitettäväksi tavanomaisten tv-ohjelmasopimusten ehtojen mukaisesti.

Televisiojohtajan mielestä Nelonen ja ohjelmasarjan toimitus ovat täyttäneet velvollisuutensa torjua JO 3:n vastaista painostusta tai houkuttelua. Sponsorilla ei ole ollut mitään päätäntävaltaa ohjelmien sisällön suhteen ja Fortumia kohtaan on esitetty ohjelmissa myös hyvin kriittisiä lausumia. Nelonen ja Gimmeyawallet ovat sopimusteitse ja muilla toimenpiteillä varmistaneet, ettei tuotantoon ole voitu vaikuttaa JO 3:n vastaisesti.  JO 4:n suhteen televisiojohtaja huomauttaa, että ohjelma käsittelee ilmastonmuutosta eikä mitään sellaista aihetta, joka kuuluisi toimituksen omaan intressipiiriin. Toimitukseen on valikoitu kokeneita journalisteja, jotka eivät ole käyttäneet asemaansa väärin.

Televisiojohtajan mukaan toimituksen jäsenet saivat työstään tavanomaisen palkkion, joka ei ollut riippuvainen ohjelman sisällöstä, ja he ovat sitoutuneet työsopimuksessaan olemaan vastaanottamatta etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

 

Ratkaisu  

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.  

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.  

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

Nelonen esitti keskusteluohjelmasarjan, jonka aiheena olivat ilmastopäästöt. Sarjan rahoittajana eli sponsorina toimi energiayhtiö Fortum. Yrityksen logo esitettiin jaksojen alussa ja lopussa merkinnällä "Yhteistyössä Fortum". Jokaisen jakson alkuinsertissä toimittaja kertoi, että hänellä on toimittajana täysin vapaat kädet tehdä journalismia. Fortumia edustavia asiantuntijoita esiintyi puolessa ohjelmasarjan jaksoista. Idea yhteistyöstä ohjelmasarjan tuotantoyhtiön kanssa oli alun perin Fortumin. Tuotantoyhtiö jalosti idean tv-ohjelmakonseptiksi.

Kantelun mukaan ohjelmassa sekoittuvat journalistinen sisältö ja energiayhtiö Fortumin yritysviestintä, ja Fortumin rahoittajaroolin takia ohjelman sisältöä ei voi pitää puhtaasti journalistisena. Sponsoroimalla ohjelmaa Fortum pystyi kantelun mukaan ohittamaan journalistisen tiedontuotannon keskeisiä kriittisiä käytäntöjä ja ohjaamaan ohjelman kehitystä, näkökulmia ja esiintyjävalintoja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vakiintuneen linjauksensa mukaan se ei käsittele kantelua piilomainonnan näkökulmasta, koska ohjelmassa käytetään tuotesijoittelusta kertovaa tunnusta. Sponsoroinnin ja tuotesijoittelun pelisääntöjä säätelee laki. Neuvosto ei siis käsittele esimerkiksi sponsorointimerkintöjen asianmukaisuutta eikä sitä, millaisia ohjelmia on sallittua sponsoroida. Neuvosto käsittelee asian journalistisen riippumattomuuden näkökulmasta.

Neuvosto toteaa, että journalistinen riippumattomuus on tärkeää taata kaikenlaisessa journalismissa. Toimitus pyrki pitämään huolta journalistisesta päätösvallastaan sopimuksella, johon riippumattomuuden vaatimus kirjattiin. Neuvosto toteaa, että journalistiset valinnat alkavat jo aiheiden ja tekijöiden valinnasta. Vaikka Nelonen vakuuttaa pyrkineensä huolehtimaan journalistisen päätösvallan säilyttämisestä toimituksessa, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.

Vaikka ohjelman jaksot on toteutettu kriittisellä otteella myös sponsoria kohtaan, kokonaisuus syö yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen. Lisäksi sponsorin omat edustajat ovat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuna. Toteutus on omiaan hämärtämään katsojan käsitystä siitä, kuka on päättänyt ohjelman sisällöstä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Nelonen on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Arttu Saarinen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 4813 kertaa