PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7601/UL/21

Vastaaja: Mikkelin Kaupunkilehti

Asia: Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Ratkaistu: 12.5.2021

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Kantelu 10.2.2021

Kantelu kohdistuu Mikkelin Kaupunkilehden verkkosivuillaan 13.1.2021 julkaisemaan päätoimittaja Tapio Honkamaan kolumniin Kolumni: Luottamus ja järki | Mikkelin Kaupunkilehti ja samassa lehdessä julkaistuun nimimerkki Peräpään valvojan kirjoitukseen Peräpään valvoja: Ystävänpäivätarjous: Hyviä sähköosakkeita halvalla! | Mikkelin Kaupunkilehti.  

Kantelun mukaan Mikkelin kaupunkilehden päätoimittaja on Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen ja näin ollen esteellinen kirjoittamaan Mikkelin energiajärjestelyistä, joissa OP on yhtenä ostajaehdokkaana. Kantelijan mukaan Suur-Savon Sähkön omistusjärjestelyihin pääsevät mukaan vain nykyiset omistajat ja jos OP-ryhmä haluaa toimia sijoittajana, on kaupat tehtävä nimenomaan Suur-Savon Osuuspankin kautta, joka jo omistaa SSS:n osakkeita.  

Kantelun mukaan päätoimittaja mollasi kirjoituksessaan toista ostajaa, Capmania. Päätoimittaja mainitsi myös Osuuspankin kiinnostuneena ostajatahona, mutta unohti mainita oman roolinsa paikallisen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä. 

Kantelijan mukaan oli asiatonta mustamaalata suomalaista pääomasijoittajaa Capmania. Kun tämän tekee vielä Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen tilanteessa, jossa sekä Osuuspankki että Capman ovat halukkaita ostamaan kaupungilta SSS:n osakkeita, kirjoitus oli törkeä. 

Kantelijan mukaan kilpailevan yhtiön mustamaalaaminen tapahtui päätoimittajan asemaa hyödyntäen ja edustamansa tahon etua ajaen lehden pääkirjoituksessa. Kantelun mukaan Capman mustamaalattiin häärääjäksi ja palkkion tavoittelijaksi ja saatiin näin näyttämään epäluotettavalta.  

Kantelun mukaan päätoimittaja ottaa kantaa energiaosakkeiden myyntiin  nimimerkin suojassa 10.2.2021 ilmestyneessä  Peräpään valvoja -kirjoituksessaan Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä seuraavasti: "Maakunnassa ja Mikkelissä pitää kuitenkin huolestua, kun kaupunki on valmis ohjaamaan vuosikymmenien saatossa vaivalla kerättyä pääomaa ale-hintaan ulos Etelä-Savosta."  

Päätoimittajan vastaus 9.4.2021

Päätoimittaja Tapio Honkamaan mukaan kantelu kohdistuu kahteen juttuun, jotka Mikkelin Kaupunkilehti on tehnyt seuratessaan Mikkelin ja koko Etelä-Savon maakunnan kannalta keskeistä Mikkelin kaupungin energiaomaisuuden järjestelyä. Mikkelin kaupunki on valmistellut viime vuodesta lähtien kauppoja, joilla se myy omistuksiaan joko maakunnallisesta energiayhtiö Suur-Savon Sähköstä tai kokonaan omistamastaan Etelä-Savon Energiasta tai molemmista.

Päätoimittajan mukaan lehti on kuluneen vuoden aikana tehnyt lukuisia juttuja aiheesta, jossa liikkuu jopa satojen miljoonien eurojen summat. Ratkaisuilla on suuret seuraukset maakunnalle, joka on vuosia kärsinyt muuttotappiosta ja työpaikkakadosta. Onnistuessaan energiaomistuksen järjestely voisi tuoda päätoimittajan mukaan pelivaraa, jota maakunta kaipaa kehittyäkseen.

Päätoimittajan mukaan Mikkelin Kaupunkilehden päämäärä on ollut puolustaa Mikkelin seudun ja sen asukkaiden etua tuomalla esiin maakunnallisen fuusion mahdollisuutta asiassa myös siksi, että näin Etelä-Savoon syntyisi vahva energiakonserni. 

Päätoimittajan mukaan näissä pohdinnoissa ei ole ollut minkäänlaista roolia sillä, mikä pääomasijoittaja otetaan tai jätetään ottamatta fuusioratkaisuun mukaan.  Lehti on päätoimittajan mukaan toki herätellyt kysymystä, millainen omistaja maakunnalliselle yritykselle olisi kansainvälinen pääomasijoittaja, joka on ilmoittanut sijoitushorisontikseen 4-6 vuotta. Tätä sijoittajatyyppiä päätoimittajan mukaan edustaa kiinnostuksensa eteläsavolaisiin energiayhtiöihin ilmaissut Capman.

Päätoimittajan mukaan Kaupunkilehti on palstoillaan esitellyt samassa hengessä myös toisen julkisuudessa esiintyneen ostajaehdokkaan eli OP-ryhmään kuuluvan sijoitusyhtiö OP Infran. Päätoimittajan mukaan lehdessä epäillään, että myös OP-ryhmän lähestyminen saattaa olla nurkanvaltausyritys. (Mikkelin Kaupunkilehti 10.2. 2021 Peräpään valvoja -palsta)

Päätoimittaja toteaa, että hänet valittiin Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvostoon vuonna 2018.  Osuuskuntalain ja pankin sääntöjen mukaan hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaan osuuskunnan hallintoa. Operatiivisia tehtäviä hallintoneuvostolla ei ole. Kokouksia on kaksi vuodessa.

Päätoimittaja kertoo käsitelleensä Mikkelin kaupungin historian suurinta omaisuusjärjestelyä kolumnissaan 13.1. 2021.  Päätoimittajan mukaan aihe oli ajankohtainen, sillä Mikkelin kaupunginhallituksen asettama energiatyöryhmä oli edellisellä viikolla saanut työnsä valmiiksi.
 
Päätoimittaja kiistää kantelijan väitteen, että hän olisi edistänyt kirjoituksessaan Suur-Savon Osuuspankin asiaa tietoisena siitä, että pankki on kiinnostunut energiajärjestelystä toteamalla, että hänellä ei kirjoitusta tehdessään kuitenkaan  ole ollut muuta tietoa kuin julkisuudessa liikkuneita arvioita mahdollista energiaomistuksesta kiinnostuneista tahoista. Niissä olivat vilahdelleet muun muassa Capman ja OP Infra.

Päätoimittaja kertoo saaneensa tiedon Suur-Savon Osuuspankin mahdollisesta roolista järjestelyssä, kun pankin toimitusjohtaja Jari Himanen oli kertonut aiheesta hallintoneuvoston kokouksessa 4.2. 2021.  Hänen mukaansa Suur-Savon Osuuspankin roolina olisi mahdollistaa järjestely myymällä yksi osake holdingyhtiölle, näin OP Infra olisi saanut jalansijaa järjestelyssä.

Päätoimittaja kiistää kantelijan väitteen, että olisi edistänyt journalistisessa työssään muiden kuin lukijoiden etua.  Päätoimittaja kertoo työskennelleensä toimittajana vuodesta 1982, ja painottaa  pitäneensä aina tehtävänään kertoa paras mahdollinen versio totuudesta lukijoille. Päätoimittajan mukaan hänen työnsä on aina ollut lukijoiden palveleminen, eivätkä muut intressit tätä järjestystä ole missään vaiheessa hämärtäneet.

Päätoimittaja kertoo hakeutuneensa Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvostoon, koska halusi toimittajan työtään varten saada parempaa ymmärrystä maakunnan rahoitusmarkkinoiden toiminnasta ja yritysten toimintaedellytyksistä.  Päätoimittaja toteaa, että asian noustua esiin, hän jätti 18.2. 2021 eronpyynnön Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvostolle. Ero on myönnetty 18.3. 2021.

Päätoimittajan mukaan Mikkelin Kaupunkilehden uutisoinnin sisältöä koskevat ratkaisut on tehty Journalistin ohjeen 2 mukaisesti journalistisin perustein, eikä päätösvaltaa ole luovutettu toimituksen ulkopuolisille. Päätoimittajan mukaan Suur-Savon Osuuspankki tai mikään muukaan taho ei ole vaikuttanut hänen kirjoitustensa sisältöön eikä ollut häneen yhteydessä ennen kirjoitusten julkaisemista.

Päätoimittaja toteaa, että ei ollut uutisoinnissa käyttänyt asemaansa väärin Journalistin ohjeiden 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Päätoimittajan mukaan hänelle ei ole ollut Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä omiaan syntymään minkäänlaista henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuutta sillä perusteella, että hän on käsitellyt kirjoituksissaan Mikkelin kaupungin energiaomaisuuden järjestelyä, jossa yhtenä mahdollisena ostajaehdokkaana on ollut Suur-Savon Osuuspankki.
 
Päätoimittaja toteaa myös, ettei hänen kirjoituksissaan ole ollut kyse Journalistin ohjeiden 6 kohdassa tarkoitetusta Mikkelin Kaupunkilehdelle tai sen omistajataholle merkittävästä asiasta, johon liittyvä asiayhteys olisi tullut tehdä selväksi lukijoille. Päätoimittajan mukaan Mikkelin Kaupunkilehti tai sen omistaja ei ole millään tavalla osallisena energiaomaisuuden järjestelyssä.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 6. Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi


Mikkelin kaupunkilehden päätoimittaja käsitteli kolumnissaan ja nimimerkillä Peräpään valvoja julkaistussa kolumnissa Mikkelin kaupungin omistamien paikallisen sähköyhtiön osakkeiden myyntiä ja ostajaehdokkaita. Kantelijan mukaan päätoimittaja oli esteellinen asiassa, koska päätoimittaja oli toisen ostajaehdokkaan, Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen. Päätoimittaja erosi hallintoneuvostosta, kun asia nousi esille.

Neuvosto toteaa, että se ei löydä kantelun kohteena olevista jutuista perusteita sille, että päätoimittaja olisi niissä luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Kantelussa ei tuotu esille, miten aihe olisi ollut lehdelle tai sen omistajalle merkittävä asia Journalistin ohjeen 6 tarkoittamalla tavalla. 

Journalistin ohje 4 kieltää toimittajaa käyttämästä asemaansa väärin. Ohjeella halutaan varmistaa se, että yleisö voi luottaa journalismin riippumattomuuteen. Neuvosto toteaa, että tässä tapauksessa päätoimittajalla oli sidonnaisuus, josta olisi pitänyt kertoa avoimesti lukijoille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Mikkelin Kaupunkilehti on rikkonut Journalistin ohjetta 4, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1701 kertaa