2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 >> 

Langettava 7590/PL/21

Vastaaja: Tejuka

Asia: Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 12.5.2021

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Kantelu 1.2.2021

Kantelu kohdistuu Tejuka-lehden printtiversiossaan 26.1.2021 Lukijoolta -palstalla julkaisemaan teuvalaisen kunnanvaltuutetun mielipidekirjoitukseen Maskeista aivovaurioita lapsille?.

Kirjoitus sisälsi kantelun mukaan virheitä, vääristelyä sekä viranomaisvastarinnan lietsontaa. Kantelija kyseenalaisti tekstissä referoidun tutkimuksen luotettavuuden. Kantelun mukaan lähteinä käytettiin kyseenalaisia, koronavastaisia verkkosivustoja. Kantelun mukaan kirjoittaa vetosi asemaansa kunnanvaltuutettuna suositellessaan ihmisiä jättämään käyttämättä maskeja ja väitti, että tuhannet lääkärit ovat todenneet, että meneillään on massiivinen rikos ihmiskuntaa kohtaan.

Kantelijan mukaan mielipidekirjoituksessa kehotettiin ihmisiä elämään normaalia elämää eli laiminlyömään viranomaissuositukset. Kirjoituksessa myös väitettiin, että koko virus olisi petosta. Koko teksti oli kantelun mukaan erittäin vastuuton. 

Kantelija toteaa, että kunnanvaltuutettuna kirjoittaja nauttii monien kuntalaisten luottamusta ja näin ollen oli iso riski, että hänen kirjoitukseensa uskotaan. Tällaista kirjoitusta ei olisi tullut kantelijan mielestä julkaista lehdessä.

Kantelija on pyytänyt puhelinkeskustelussa päätoimittajaa korjaamaan tekstin virheet, mutta päätoimittaja ei ole tähän suostunut.

Kantelun lisäys 26.3.2021

Kantelijan mukaan päätoimittaja  kehotti  häntä heidän välisessään puhelinkeskustelussa tekemään vastineen, mutta kantelijan mielestä se ei ollut hänen tehtävänsä. Kantelija toteaa, että koska päätoimittaja ei ollut luvannut tehdä asialle tehdä mitään, hän päätti sittenkin ilmaista oman mielipiteensä kirjoituksesta, koska pelkäsi väärän tiedon leviävän. Kantelijan mielipidekirjoitus julkaistiin seuraavassa Tejukassa vastine-otsikolla 3.2.2021.  

Päätoimittajan vastaus 13.4.2021  

Päätoimittaja Jaakko Ujaisen mukaan Tejukan toimituksessa oli mietitty pitkään, julkaistaanko kunnanvaltuutetun kirjoitus. Päätoimittajan mukaan toimitus päätyi siihen, että jos kirjoitusta ei olisi julkaistu, siitä olisi seurannut muun muassa syytöksiä sananvapauden rajoittamisesta ja ehkä muitakin jälkiseuraamuksia, joita päätoimittaja ei tarkemmin määrittele.

Päätoimittajan mukaan seuraavaksi oli mietitty, olisiko kirjoitusta siistittävä. Päätoimittaja kertoo päätyneensä joko – tai -ratkaisuun.

Päätoimittajan mielestä kaikilla teuvalaisilla, myös niillä, jotka eivät seuraa sosiaalista mediaa, ja kunnan esimiehillä, jotka maatalouslomittajaansa lähettävät kyliä kiertämään, oli oikeus tietää, minkälaisilla mielipiteillä ja aatteilla heidän työntekijänsä ja kuntalaisten edunvalvoja toimii.

Päätoimittajan mukaan kantelija pelkäsi, että jotkut lehden lukijoista saattoivat ottaa todesta kirjoittajan näkemykset. Lehden näkemys sen sijaan oli, että valtaosa sen lukijoista koki asian päinvastoin ja pystyi arvioimaan siten kirjoittajan ajatusmaailmaa. Päätoimittajan mukaan tämän osoitti sekin, että lehden seuraavassa, 3.2.21 ilmestyneessä numerossa julkaistiin useita kirjoituksia, joissa kyseinen kirjoitus tuomittiin.

Päätoimittajan mukaan lehden pääkirjoituksesta tuona päivänä kävi myös selväksi, ettei lehden linja ollut yhteneväinen yleisönosastokirjoittajan kanssa. 

Päätoimittaja kertoo todenneensa kantelijalle, että tällä oli mahdollisuus vastata kirjoitukseen. Kantelijan kirjoitus julkaistiin seuraavassa lehdessä vastine-otsikolla.

JSN pyysi kantelun käsittelyynottopäätöksessään päätoimittajaa kommentoimaan kantelijan kanssa käymäänsä puhelinkeskustelua, jossa kantelija kertoi pyytäneensä lehteä korjaamaan jutussa olleet virheet.

Päätoimittajan mukaan puhelinkeskustelussa kantelija alkoi uhkailla, ”että jos ette tee näin, niin siitä seuraa niitä sun näitä jatkoseuraamuksia. Hän siis yritti vaikuttaa toimitukselliseen sisältöömme, jota tietenkään en voinut sallia vanhana journalistina.” Päätoimittaja ei selvennä, mistä jatkoseuraamisista keskustelussa oli kyse.

Vastauksen lisäys 29.4.2021

Neuvosto pyysi päätoimittajaa selventämään, minkälaista faktantarkastusta toimituksessa tehtiin ennen mielipidekirjoituksen julkaisemista ja mitä virheväittämiä tuli toimituksen tietoon kantelijan ja päätoimittajan käymässä puhelinkeskustelussa. 

Päätoimittaja vastasi seuraavasti: ”Selvitimme resurssiemme puitteissa, että instanssit, joihin kirjoittaja viittaa, ovat olemassa. Kirjoituksen kanssa yhteneviä mielipiteitä on sittemmin esitetty monissa mielenosoituksissa ympäri maata. 
Kantelija vaati lehteä oikaisemaan kirjoittajan mielipiteitä. On aika vaikeaa oikoa jonkun kirjoittajan käsityksiä asioista. Pitäisikö jatkossa oikoa esim. eri poliittisten järjestöjen mielipide-eroja tai selvittää etujärjestöjen vastakkaisten kantojen tietolähteitä. 
Hän oli myös vahvasti sitä mieltä, ettei lehdessä saisi julkaista kirjoituksia, joissa arvostellaan viranomaisten suosituksia.”

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12:  Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Tejuka julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa paikallinen kunnanvaltuutettu väitti muun muassa, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Kirjoittajan mukaan ”pandemia” loppuisi, jos elettäisiin mahdollisimman normaalia elämää. Kirjoituksessa väitettiin myös, että yli 12-vuotiaille suositellusta hengityssuojainten käytöstä aiheutuisi vakavia seurauksia kehittyville aivoille ja se voisi johtaa myöhemmin dementiatapausten räjähdysmäiseen kasvuun. Lehti ei kantelijan pyynnöstä huolimatta korjannut kirjoituksessa olleita virheitä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kirjoittajalla oli oikeus kertoa mielipiteensä pandemiarajoituksista ja vastustaa hengityssuojaimen käyttöä. Tällainen yhteiskunnallinen keskustelu on sananvapauden ydinaluetta. Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on kuitenkin vastuu myös mielipidekirjoituksista, jotka se on valinnut julkaistaviksi. Neuvosto muistuttaa, että ulkoapäin tuleva paine ei saa johtaa journalistisen päätösvallan luovuttamiseen. 

Kirjoituksessa esitettiin tosiasioina väitteitä, joiden lähteiden luotettavuutta lehti epäili seuraavan numeronsa pääkirjoituksessa. Lisäksi lehti julkaisi kaksi mielipidekirjoitusta, joissa kyseenalaistettiin valtuutetun väitteet ja lähteet. Lehti myös haastatteli asiasta alueen terveyspalvelujen johtajaa. Tämän kokonaisuuden vuoksi toimituksen reaktio valtuutetun kirjoituksessa olleiden, harhaanjohtavasti tieteellisinä esitettyjen sepitteellisten väitteiden erottamiseksi tosiasioista ja mielipiteistä täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset.

Mielipidekirjoituksessa oli kuitenkin olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. 

Mielipidekirjoitusten faktantarkastukselta ei voida edellyttää ennen niiden julkaisua saman tasoista journalistista prosessia kuin toimituksen itse tuottamalta sisällöltä vaaditaan. Tässä tapauksessa lehden harjoittama lähdekritiikki oli kuitenkin moitittavan vähäistä, minkä yllämainitun, selvästi virheellisen väitteen päätyminen lehteen osoitti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tejuka on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 12 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Tuomo Törmänen.

 

Tekstiä on korjattu 18.5.2021 lisäämällä kantelun kuvauksen kolmannen kappaleen alkuun sana mukaan, jonka puuttuminen antoi aiemmin virheellisen käsityksen asiasta, jota kappaleessa käsitellään.  

Tämä päätös on avattu 2666 kertaa