2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 >> 

Langettava 7577/EJ/21

Vastaaja: Kirkko ja kaupunki

Asia: Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Ratkaistu: 7.4.2021

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Kantelu 25.1.2021

Kantelu kohdistuu Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajan päätökseen poistaa teologian tohtori, tietokirjailija ja pappi Kari Kuulan 18.1.2021 julkaistu kolumni ”Kuula: Eläinten teollinen käyttö muistuttaa Saatanan tuhotekoja – Jeesuksen seuraaja ei voi osallistua nykyiseen kaltoinkohteluun” lehden nettiversiosta.

Kolumni synnytti laajaa yhteiskunnallista keskustelua, jossa erityisesti maataloustuottajat ja heidän etujärjestönsä kritisoivat kirjoitusta. Myös osa kirkon johdosta irtisanoutui kolumnin sisällöstä.

Päätoimittaja pahoitteli kolumnia ja perusteli päätöstään poistaa se 25.1.2021 julkaistussa kirjoituksessaan ”Päätoimittajalta: Onko karjatila keskitysleiri?”. Kolumnisti sai kirjoittaa aiheesta uuden kolumnin, jonka lehti julkaisi viikkoa myöhemmin otsikolla ”Kuula: Kristityn kilvoittelu alkaa lautaselta – emme saa alistaa tuntoisia olentoja”. 

Kantelijana ei ole kolumnisti itse. Kantelun mukaan kolumnin poistaminen palautteen vuoksi rajaa kolumnistin sananvapautta, ja käytännössä yleisö on päässyt vaikuttamaan lehden sisältöön. Kantelijan mielestä mitään julkaistua verkkosisältöä ei tulisi poistaa, vaan asioita tulisi käsitellä muutoin, esimerkiksi pahoittelemalla julkaistua sisältöä. 

Kolumnisti on ilmoittanut neuvostolle, ettei hän katso, että hänen mahdollisuuttaan käyttää sananvapauttaan olisi heikennetty. Sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti myös yleisön oikeus saada tietoa, joten neuvosto käsittelee asiaa tästä näkökulmasta. Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden kohtien 1–3 näkökulmasta. Päätoimittajaa on pyydetty selvittämään vastauksessaan, keiltä hän sai viestejä ja keiden kanssa hän keskusteli kolumnista ennen kuin päätti poistaa sen. Neuvostolla on käytössään myös kolumnistin ja julkaisupäätöksen tehneen toimitussihteerin selvitykset tapahtumien kulusta.


Päätoimittajan vastaus 11.3.2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki kertoo, että hän ei ollut nähnyt tekstiä ennen sen julkaisemista. Kolumnin julkaisi vuorossa ollut verkkomedian toimitussihteeri. Seuraavana päivänä 19.1.2021 kolumnisti toivoi kolumninsa perään seuraavaa lisäystä: ’Blogin tarkoitus ei ole syyllistää suomalaisia maataloustuottajia. He tekevät kovaa työtä nykysääntöjen ja -käytäntöjen puitteissa. Pointti kohdistuu tilaajakuntaan eli eläintuotteiden käyttäjiin. Mitä valintoja he tekevät ja mitä he ovat valmiita maksamaan niistä. He ratkaisevat eläinkunnan tilan, eivät ne, jotka työskentelevät eläinten kanssa.’ 

Lehden verkkopäällikkö katsoi, että koska kyse ei ole asiavirheen korjaamisesta, lehti ei tee lisäystä. Päätoimittaja kertoo olleensa samaa mieltä ja kertoneensa kantansa toimituksen pikaviestiryhmässä. Päätoimittaja kertoo pyytäneensä myös, että kun seuraavan kerran jotakin inhimillistä toimintaa kuvataan saatanalliseksi julmuudeksi tai kun keskitysleiriä käytetään jossakin muussa kuin sanan konkreettisessa kansanmurhaan viittaavassa merkityksessä, teksti näytettäisiin ennen sen julkaisemista päätoimittajalle. Nämä keskustelut käytiin tiistaina 19.1.2021 iltapäivällä. Lehti työskentelee pääosin etänä, ja suurin osa toimituksen sisäisistä keskusteluista käydään pikaviestipalvelussa.

Päätoimittaja kertoo pitäneensä kolumnia keskeneräisenä ja katsoneensa, että se olisi hyötynyt vielä yhdestä editointikierroksesta, jolloin tarvetta erillisiin lukuohjeisiin ei olisi syntynyt. Toimituksessa päätettiin, että kolumnin täydentämisen sijaan tehdään jatkojuttu, jossa haastatellaan kolumnistia sekä lypsykarjatilan emäntää, joka oli osallistunut kolumnin ilmestymisen jälkeen käynnistyneeseen karjankasvattajien #terveisiähelvetistä –somekampanjaan. Juttu ilmestyi 21.1.2021 otsikolla ”Kirkko ja kaupungin kolumnisti pahoittelee sanavalintojaan maataloudesta – lypsykarjatilan emännän mielestä kärkevä keskustelukulttuuri lisää työn kuormittavuutta”.

Päätoimittajan mukaan kolumnin julkaisuprosessissa näkyy yksi etätyön heikko kohta: kun toimitus ei työskentele samassa tilassa, vähenee spontaani vuorovaikutus kollegoiden kesken eikä työn alla olevista jutuista tule vaihdettua ajatuksia ja näkemyksiä samalla tavalla kuin normaalioloissa.

MTK:n puheenjohtaja kertoi 23.1.2021 Maaseudun Tulevaisuudessa MTK:n käyneen kolumnista ”vakavaa keskustelua Kirkko ja kaupungin kanssa”. Päätoimittajan mukaan ainoa keskustelu, jota hän MTK:n kanssa kävi, oli seuraava lyhyt viestinvaihto sekä puhelinkeskustelu MTK:n viestintäjohtajan kanssa. 

Viestintäjohtaja lähestyi päätoimittajaa sähköpostitse 20.1.2021 klo 12.21. Viestissään hän painotti suomalaisten maataloustuottajien vastuullisuutta ja kysyi, onko Kirkko ja kaupunki kolumnissa esitetyn uskontulkinnan takana. Päätoimittaja ei vastannut sähköpostiin, mutta viestintäjohtaja soitti tälle myöhemmin samana iltana. Päätoimittajan mukaan puhelussa keskusteltiin asioista, joista viestintäjohtaja oli sähköpostissaankin kirjoittanut. Keskustelun sävy ei ollut päätoimittajan mukaan painostava tai uhkaava. Päätoimittaja kertoo kuunnelleensa kohteliaasti, mitä viestintäjohtajalla oli sanottavanaan ja kertoneensa hänelle, että Kirkko ja kaupungin yhdeksi tarkoitukseksi on linjattu ainesten antaminen uskonnolliseen, eettiseen ja maailmankatsomukselliseen keskusteluun sekä toimiminen erilaisten mielipiteiden foorumina. Kolumnit eivät siis välttämättä edusta – eikä niiden ole tarkoituskaan edustaa Kirkko ja kaupungin tai Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kantaa. Kolumnin poistamisesta tai muistakaan toimenpiteistä ei ollut päätoimittajan mukaan viestintäjohtajan kanssa mitään puhetta.

Kun jatkojuttu ilmestyi 21.1.2021, päätoimittaja lähetti MTK:n viestintäjohtajalle linkin siihen. Viestintäjohtaja kiitti linkistä ja kysyi, eikö päätoimittaja näe kolumnin vertauksissa saatanaan ja keskitysleireihin ongelmaa sen suhteen, miten lukijat tekstin mieltävät ja eikö päätoimittaja näe ongelmana, että kolumnistilla ei ole esittää faktaa perustellakseen väitteitään eläinten kärsimyksestä ja kaltoinkohtelusta. Viestintäjohtaja myös kysyi, mikä on lehden journalistinen linja suhteessa kolumnistin uskonkäsitykseen ja kehotuksiin siitä, että kristityn ei pitäisi syödä lihaa.

Päätoimittaja ei vastannut sähköpostiin, koska katsoi keskustelleensa samoista asioista jo puhelimitse. Päätoimittaja toteaa, että edellä on kerrottu kokonaisuudessaan se keskustelu, jota MTK:n puheenjohtaja luonnehti vakavaksi.

Myöhemmin, jo kolumnin poistamisen jälkeen, viestintäjohtaja pyysi vielä vastauksia sähköpostissaan aiemmin esittämään kolmeen kysymykseen, ja päätoimittaja vastasi: ”Kysymykset 1&2: Kuulan näkökulma oli planeetanlaajuinen. Hän vertasi saatanalliseen julmuuteen ja keskitysleireihin lihan teollista tehotuotantoa. Ei hän kirjoittanut kotimaisesta perhetilasta vaan massatuotannosta. Kuten kommentissani kirjoitin, kolumnin ongelma oli yleistäminen, joka mahdollistaa sellaisen tulkinnan, jota Kuula omien sanojensa mukaan ei tarkoittanut. Siksi katsoin parhaaksi poistaa kolumnin. Kysymys 3: Kirkko ja kaupungilla ei mediana ole kantaa lihansyöntiin. Yksi tehtävistämme on toimia erilaisten mielipiteiden foorumina, eikä - aivan normaalien journalististen käytäntöjen mukaan - kolumnejamme tule lukea Kirkko ja kaupungin, saati luterilaisen kirkon, kannanottoina.”

Päätoimittaja sai kolumnin ilmestyttyä myös muutamia puhelinsoittoja karjankasvattajilta. Niiden sävy ja sanoma oli enimmäkseen sama kuin MTK:n viestintäjohtajalla: että kotimainen eläintuotanto on heidän mielestään hyvin vastuullista ja että onko kirkon kanta, että lihaa ei pitäisi syödä. Päätoimittaja kertoo selittäneensä jokaiselle, että Kirkko ja kaupunki on journalistinen media eikä kirkon virallisten kannanottojen julkaisualusta.

Päätoimittajan mukaan kukaan ei uhkaillut tai painostanut häntä poistamaan kolumnia. Muutamia soittajia päätoimittaja kehotti tarjoamaan keskustelupuheenvuoroa lehden mielipidesivuille.

Kirkon johdosta tai poliittisista päättäjistä kukaan ei ole ollut päätoimittajaan tämän jutun tiimoilta yhteydessä.

Kolumnistin kanssa päätoimittaja viestitteli sähköpostitse torstai-iltana 21.1. ja perjantaiaamuna 22.1. Päätoimittajan mukaan kolumnisti harmitteli aiheuttamaansa vaivaa ja sitä, ettei tullut tarpeeksi selvästi kirjoittaneeksi, että jutun kärki on kuluttajassa. Hän kertoi edelleen seisovansa kolumnin teologisen pointin takana. Päätoimittaja vastasi näin: ”Moi Kari, eipä hätää. Kolumnin pitääkin olla terävä ja puhutteleva. Tietysti pitää olla tarkkana, että terä osuu juuri oikeaan kohtaan. Keskitysleiriä en tosin käyttäisi allegoriana, sen termin säästäisin kirjaimelliseen käyttöön. Minusta on silti erikoista, että kotimaiset karjankasvattajat eivät ole reagoineet kolumniisi rummuttamalla, että älä osta keskitysleirilihaa, pakkaa mieluummin ostoskärryysi eettisesti tuotettua kotimaista onnellisen naudan jauhelihaa. Ikään kuin he itse eivät osaisi tehdä eroa teollisen tehotuotannon ja oman toimintansa välillä.”

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa kolumnisti oli pahoitellut ”tuhansin anteeksipyynnöin” sitä, että kolumnin kärki osui suomalaiseen maataloustuottajaan, ja samaan sävyyn hän pahoitteli asiaa myös joissakin sosiaalisen median keskusteluissa.

Päätoimittaja kertoo, että seurattuaan viikonlopun ajan kolumnista käytyä keskustelua hän totesi, että kolumnistin teologiset, eettiset ja filosofiset argumentit hukkuvat kokonaan rajusti polarisoituneen keskustelun aaltoihin. Kun kolumnisti itsekin harmitteli asiaa, päätti päätoimittaja korjata tilanteen poistamalla kolumnin ja tilaamalla samalta kolumnistilta uuden, sellaisen, jossa olisi sama sisältö, mutta jonka muodon kanssa kolumnisti voisi itsekin pahoittelematta elää.

Päätoimittaja keskusteli kolumnin poistamisesta maanantaiaamuna 25.1.2021 Kirkko ja kaupungin verkkotoimituksen päällikön kanssa. Hän oli päätoimittajan kanssa eri mieltä. Siitä huolimatta päätoimittaja pyysi häntä poistamaan kolumnin ja julkaisemaan kommentin, jossa päätoimittaja kertoi lukijoille ratkaisustaan.

Päätoimittaja tilasi kolumnistilta uuden kolumnin ja tarjosi mahdollisuutta julkaista se nopeutetussa aikataulussa. Kolumnisti toivoi miettimisaikaa, joten uusi kolumni ilmestyi normaalissa aikataulussa hänen seuraavalla kolumnivuorollaan maanantaina 1.2.2021.

Päätoimittaja katsoo, että kärjistyneessä keskustelukulttuurissa hyväkin asia menee helposti ohi, jos puheenvuoron tyyli estää tajuamasta sen varsinaista sisältöä. Päätös poistaa kolumni ja tilata samalta kirjoittajalta samasta aiheesta uusi perustui päätoimittajan mukaan täysin hänen omaan harkintaansa, ja se koski nimenomaan edellä mainittua seikkaa. 

Päätoimittaja katsoo, että päätoimittajalla on oikeus journalistisen harkintansa perusteella poistaa sisältöjä johtamastaan verkkomediasta. Päätoimittaja katsoo, että JSN:n lausuma verkkosisältöjen poistamisen periaatteista vuodelta 2018 on suunnattu ennen kaikkea yleisölle; lausumassa otetaan kantaa tilanteisiin, joissa päätoimittajaa pyydetään poistamaan yksityishenkilöitä koskevia verkkosisältöjä. Sellaisesta ei tässä tapauksessa ollut kyse.

Päätoimittajan mukaan asiasta käytiin toimituksessa jonkin verran keskustelua hyvässä hengessä. Toisten mielestä päätoimittajan ratkaisu oli huono, toisten mielestä hyvä. Kolumnin poistamisesta ja julkaisemisen prosesseista on keskusteltu kahdessa toimituskokouksessa.

Päätoimittaja katsoo vastaavansa asiasisällön lisäksi myös johtamansa median sävystä ja tyylistä. Ratkaisullaan poistaa kolumni ja julkaista uusi hän halusi viedä lihansyöntiä ja eläintuotantoa koskevaa keskustelua rakentavampaan suuntaan. Päätoimittaja perusteli ratkaisuaan myös videolla 4.2.2021.

Päätoimittaja toteaa, että hän ei alkuperäisen kolumnin poistamisella pyrkinyt rajoittamaan tai lopettamaan lihantuotantoon liittyvää keskustelua vaan jatkamaan sitä ja ohjaamaan keskustelua dialogisempaan suuntaan. Lehti julkaisi myös laajan artikkelin eläintuotantoa koskevan keskustelun herättämistä tunteista ja eläintuotantoa koskevan yhteiskunnallisen dialogin onnistumisen mahdollisuuksista.

Keskustelun eteenpäin viemiseksi lehti on julkaissut myös useita poistettuun kolumniin liittyviä mielipidekirjoituksia sekä verkossa että printtilehdessä. Lehti julkaisi myös oman toimittajansa kommenttipuheenvuoron ”Miksi kirkko vetäytyy yhteiskunnallisesta keskustelusta heti, kun joku ärähtää? Kuulan ja MTK:n tapaus ei ollut ensimmäinen kerta”.

Kantelija katsoo kolumnin poistamisen loukanneen kolumnistin sananvapautta. Sananvapaus on kaikille kuuluva perusoikeus. Päätoimittaja toteaa, että tiedotusvälineen sananvapautta käyttää päätoimittaja. Hän päättää ja vastaa tiedotusvälineensä julkaisemasta sisällöstä eikä hän voi luovuttaa näitä tehtäviä toimituksen ulkopuolelle. Päätoimittajan päätökset eivät rajoita toimittajan tai kolumnistin vapautta ilmaista mielipiteitään tai näkemyksiään muualla. Päätoimittaja vastaa siitä, julkaistaanko niitä hänen vastuullaan olevassa viestimessä vai ei.


Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Kirkko ja kaupunki -lehti julkaisi vakiokolumnistinsa nettikolumnin, joka käsitteli eläinten hyödyntämistä teologisesta näkökulmasta. Kirjoitus herätti paljon keskustelua, ja erityisesti maataloustuottajat ja heidän etujärjestönsä kritisoivat kirjoitusta julkisuudessa. Osa kirkon johdosta irtisanoutui kolumnin sisällöstä. Kirjoitusta käsiteltiin eri tiedotusvälineissä. Myös Kirkko ja kaupunki käsitteli sitä uutisaiheena, ja kolumnisti itse pahoitteli jutuissa sanavalintojaan ja tarkensi, mitä halusi kolumnillaan sanoa. Julkiseen keskusteluun osallistui vaikuttajia poliittisen ja kirkollisen vallankäytön huipulta. Maataloustuottajien etujärjestö kertoi julkisuudessa tutkivansa, millaisiin oikeudellisiin toimiin se ryhtyy sekä kirjoittajan että julkaisun osalta. Järjestön edustaja keskusteli kolumnin sisällöstä päätoimittajan kanssa. Viikko kolumnin julkaisemisen jälkeen päätoimittaja päätti poistaa kolumnin ja pyysi anteeksi kolumnin julkaisemista. Seuraavalla viikolla lehti julkaisi samasta aiheesta uuden saman kirjoittajan kolumnin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että sananvapauden toteutumisen ja journalismin riippumattomuuden kannalta on erittäin tärkeää, että journalistit, viime kädessä päätoimittaja, torjuvat painostuksen, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Tämä on tärkeää myös silloin, kun kyse on julkisesta paineesta eikä konkreettisista yhteydenotoista. 

Neuvosto muistuttaa, että sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti myös yleisön oikeus saada tietoa. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.

Neuvosto katsoo, että päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää tiedonsaantioikeuttaan. Koska kolumnin sisällöstä kiisteltiin ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ottivat siihen kantaa, olisi päätoimittajalla ollut suoranainen velvollisuus pitää kolumni julki, jotta yleisö olisi voinut itse arvioida tekstiä sekä yhteiskunnallisten ja kirkollisten vaikuttajien reaktioita siihen.

Päätoimittajalla on valta päättää kaikesta julkaisun sisällöstä. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Neuvostolla ei ole näyttöä siitä, että päätoimittaja olisi suoranaisesti luovuttanut journalistista päätösvaltaa jollekin tietylle toimituksen ulkopuoliselle taholle. Neuvosto kuitenkin katsoo kokonaisarviona, että lehdellä ei ollut riittäviä journalistisia perusteita kolumnin poistamiseen, eikä päätoimittaja vastauksessaan sellaisiin viitannut. Arvioon vaikuttaa erityisesti se, että päätoimittaja ei alun perin nähnyt sisällöllisiä perusteita poistaa kolumnia tai tehdä siihen kolumnistin ehdottamaa lisäystä, vaan teki poistopäätöksen vasta noin viikon viiveellä julkisen keskustelun perusteella.

Poistopäätös rikkoi Journalistin ohjeiden periaatteita, joiden mukaan yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kirkko ja kaupunki on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 1 ja 2, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Heidi Finnilä, Kyösti Karvonen, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 5367 kertaa