PÄÄTÖKSET

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Asia: Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7560/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7560/YLE/21

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 12.5.2021

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Kantelu 6.1.2021

Kantelu kohdistuu Suomalaiset ikimetsät -dokumenttiin, joka esitettiin Yle TV1:llä ensimmäisen kerran 26.12.2020 ja joka on sen jälkeen ollut katsottavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4611815

Kantelija katsoo ohjelman rikkoneen Journalistin ohjeita 8, 10,11, 12 ja 20.

Kantelun mukaan seuraavat väittämät eivät olleet totta tai ne olivat kiistanalaisia, eikä Yle ollut oikaissut niitä saatuaan virheistä tiedon:

1) "Suomessa on hyvin vähän luonnontilaisia metsiä."

2) "Ikimetsät ovat yhä harvinaisempia helmiä."

3) "Metsäluonnon monimuotoisuus on vähentynyt merkittävästi."

4) "Kokonaisia metsäluontotyyppejä on vaarassa kadota."

5) "Metsät ovat päätyneet paperin ja sellun raaka-aineeksi." Kantelun mukaan metsä ei ole raaka-aine, metsässä kasvanut puu on.

6) "Luontomatkailun kohteena on erityisesti erämaat ja koskemattomat vanhat metsät." (Neuvoston huomio: dokumentissa sanotaan tarkalleen ottaen "Luontomatkailu on maailmanlaajuisestikin nopeimmin kasvava matkailun ala. Suomessa sen kärkikohteita ovat puhtaat järvemme, koskemattomat erämaat ja vanhat metsät.")

7) "Metsäksi kutsutut alueet näyttävät olevan ennemminkin läpipääsemätöntä taimikkoa ja monin paikoin se on vain yhden puulajin metsää." (Neuvoston huomio: dokumentissa asiayhteys on seuraava: "Kun katsotaan suomalaista metsämaisemaa keskimäärin, vanhan metsän tunnusmerkit eivät täyty. Puuta on kyllä paljon, mutta sen keski-ikä ei ole kovin korkea. (tauko) Metsäksi kutsutut alueet näyttävät olevan ennemminkin läpipääsemätöntä taimikkoa ja monin paikoin se on vain yhden puulajin metsää.")

8) "Metsä muistuttaa siis enemmänkin puupeltoa." Kantelun mukaan puupelto viittaa peltoon, jossa kasvatetaan puuta, tai plantaasimetsätalouteen.

9) "Männyt ja kuuset on istutettu suoriin riveihin."

10) "Metsä on täysin tasaikäistä."

11) "Näistä metsistä on turha etsiä erityisen arvokasta lajistoa."

12) "Virkistysarvotkin ovat varsin niukat."

13) "Normaalissa talousmetsässä maahan kaatuvat tai lahoavat puut siivotaan nopeasti pois."

14) "Vanhaa metsää syntyy jo 150 vuodessa. Lehtimetsässä ehkä jo sadassa."

15) "Suomalaista suoluontoa on tuhottu harvinaisella antaumuksella." Kantelun mukaan väite viittaa siihen, että jokainen soiden parissa työskentelevä haluaisi tuhota luontoa.

16) "Kokonaisia suoluontotyyppejä on edelleenkin vaarassa kadota."

17) "Suoluontokohteita on menetetty mittaamattoman paljon."

18) "Metsien nuorennusleikkaus näkyy myös linnustossa." Kantelun mukaan muutokset eivät ole nopeita.

19) "Viime vuosina hakkuumäärät ovat lähteneet kovaan kasvuun."

20) "Vanhoja metsiä uhkaa joutua hakkuisiin, koska kaikkia metsiä ei ole riittävästi kartoitettu tai tutkittu". (Neuvoston huomio: dokumentissa asia ilmaistaan tarkalleen ottaen "Lisääntyvä puunkäyttö uhkaa myös vanhoja metsiä. Arvokkaitakin kohteita päätyy yhä hakkuutyömaiksi, sillä kaikkia vanhoja metsiämme ei ole riittävällä tarkkuudella kartoitettu, saati tutkittu.") Kantelun mukaan metsistä on hyvät tiedot.

21) "Suomessa tehdään edelleen erittäin raskasta metsien ja maaperän käsittelyä. Niiden jälkiä on totuttu näkemään 1960- ja 70-luvuilla, mutta ei enää 2000-luvulla. Saati nykypäivänä. Uutiskuvissa vastaavaa on nähty Itä-Euroopassa tai Etelä-Amerikassa, mutta ei Suomessa."

22) Kantelun mukaan on "höpöhöpöä", että dokumentin esittelemä avohakkuu Lapissa on "tärvellyt" luontoa. Väitteitä ei kantelun mukaan perustella, eikä lähtötietoja voi tarkistaa mistään.

Kantelun mukaan seuraavat dokumentin väittämät olivat mielipiteitä:

1) "Vanhoja metsiä on aivan liian vähän."

2) "Parhaimmillaan suomalaiset ikimetsät ovat laajojen koskemattomien metsien, luonnontilaisten soiden ja järvien kaunista mosaiikkia. Tällaiset maisemat tarjoavat retkeilijöille ne hienoimmat elämykset."

Lisäksi kantelun mukaan Yle ei tarkistanut dokumentin faktoja riittävästi ja suhtautuu säännönmukaisesti kritiikittä ympäristöjärjestöihin, vaikka niillä on "vahingoittamistarkoitus" metsäalaa kohtaan.

 

Vastaavan toimittajan vastaus 26.3.2021

Ylen luovista sisällöistä vastaava toimittaja Ville Vilén vastaa virheväitteisiin myös kohta kohdalta. Vastaava toimittaja kiistää kaikki kantelun asiavirheet ja pitää tulkinnanvaraisista asioista ohjelmassa tehtyjä johtopäätöksiä perusteltuina. Mielipiteellistä aineistoa hän pitää journalismissa sallittuna.

1) Vastaavan toimittajan mukaan luonnontilaiset metsät ovat eri asia kuin suojellut metsät ja suojeltujen metsien pinta-ala. Luonnontilaisia metsiä on Suomessa vähän. Esimerkiksi Etelä-Suomen metsäisten kansallispuistojen – kuten Seitseminen ja Helvetinjärvi – pinta-alasta pääosa on talousmetsän tunnusmerkit täyttävää metsää.

2) Vastaavan toimittajan mukaan suojelualueiden määrä tai pinta-alojen kasvu ei takaa ikimetsien määrän kasvua. Ikimetsämme ovat yhä harvinaisempia ja Suomen metsien keski-ikä laskee tasaista tahtia. Näkemys on tarkistettavissa esim. artikkelista: https://forest.fi/fi/artikkeli/metsien-ikarakenne-vuosina-1951-2019/.

3) Vastaavan toimittajan mukaan ohjelman näkemys monimuotoisuuden vähentymisestä pitää paikkansa. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019 -julkaisun laajan trendin avulla on tehtävissä ohjelmassa esitetty johtopäätös. Asiaa on tarkasteltava laajasti useiden lajien kautta.

4) Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa esitetty tulkinta luontotyyppien katoamisvaarasta on oikein. Se perustuu mm. ympäristöhallinnon verkkosivuilla esitettyyn tilastotietoon ja näkemyksiin (https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Metsat)

5) Vastaavan toimittajan mukaan metsä on puuta ja puun voi käsittää myös raaka-aineeksi.

6) Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa esitetyt näkemykset matkailijoiden halusta virkistäytyä myös mahdollisimman luonnontilaisissa metsäkohteissa ovat perusteltuja. Vastaava toimittaja viittaa tutkittuun tietoon, jota aihepiiristä löytyy mm. täältä: https://www.luke.fi/blogi/metsalla-on-valia-ihminen-elpyy-eri-tavalla-erilaisissa-metsissa/

7) Virheväittämään taimikoiden määrästä ja laadusta vastaava toimittaja toteaa, että journalismissa on oikeus myös yleistää, mikäli tämän myötä asia ei muutu toiseksi. Vastaavan toimittajan mukaan tässä tapauksessa ei ole muuttunut.

8) Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa esitetty näkemys puupelloista on perusteltavissa ohjelmassa näytettyjen kuvien perusteella tai esimerkiksi karttalinkkien kautta avautuvien ilmakuvien avulla. Suomessa on satojatuhansia hehtaareja metsitettyjä peltoja. Tavallinen katsoja ei myöskään voi saada ohjelmassa esitetyistä näkemyksistä sitä käsitystä, että kaikki metsät muistuttaisivat puupeltoa.

9) Vastaavan toimittajan mukaan yleistyksen esittäminen suoriin riviin istuttamisesta on perusteltua ohjelmassa esitettyjen kuvien ja tekijän moninaisten kokemusten pohjalta.

10) Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa esitetty näkemys metsän tasaikäisyydestä on yleistys, jollainen on siinä oikeutettua esittää, ottaen huomioon ohjelman tekijän laaja-alainen tieto ja kokemus aihepiiristä.

11) Vastaavan toimittajan mukaan dokumentissa esitetyt näkemykset ovat perusteltuja ohjelmantekijän yli 40-vuotisen kokemuksen perusteella. Tekijän kokemus linnuista, kasveista tai sienistä on laaja. Tämän perusteella esimerkiksi valtava määrä lajistoa tarvitsee ympärilleen paljon lahopuuta, ei vain yhtä maahan kaatunutta runkoa.

12) Vastaavan toimittajan mukaan dokumentissa esitetyt näkemykset ovat perusteltuja ohjelmantekijän yli 40-vuotisen kokemuksen perusteella. Virkistysarvoista esitetty näkemys on osa keskustelua aiheesta ja sitä kautta oikeutettu.

13) Vastaavan toimittajan mukaan kantelijan esittämä tavoite lahopuun lisäämisestä on kannatettava. Ohjelman tarkoitus on kuitenkin myös näyttää erilaisten tavoitteiden toteutumista käytännössä ja tehdä tulkintaa sen perusteella. Tällainen on oikeutettua journalismissa, mikäli se tapahtuu journalismissa hyväksytyin keinoin. Näin on vastaavan toimittajan mukaan tässäkin tapauksessa tapahtunut. Esimerkiksi voidaan perustellusti tulkita niin, että joissakin yksityismetsissä myrskyn kaatamat maapuut tai pystykuivat rungot kaadetaan hyvin nopeasti. Etelä-Suomessa tätä on vauhdittanut myös pelko puiden tuholaisista.

14) Vastaavan toimittajan mukaan vanhan metsän syntymiseen vaadittava aika on määrittelykysymys, johon ohjelmantekijällä on ollut perusteet. Monin paikoin päätehakataan 60–70-vuotiasta metsää.

15–17) Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa esitetyt näkemykset soista eivät ole vääriä. Dokumentissa esitetty perustuu mm. ympäristöhallinnon esittämiin käsityksiin soiden uhanalaisuudesta (https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Suot) sekä tuhansiin karttalinkkeihin soista, jotka ovat turvetuotantoalueita tai muuten ojitettu.
18) Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa esitetyt näkemykset linnustosta voi tulkita oikeiksi. Dokumentissa ei väitetty, että muutokset linnustossa tai metsissä olisivat nopeita. Suomen linnusto on kuitenkin muuttunut metsien rakenteen muutoksen myötä. Ohjelmassa mainitun hömötiaisen lisäksi esimerkiksi puukiipijä ei voi menestyä nuorissa taimikoissa tai nuorissa metsissä. Kun metsien rakenne pitkällä tähtäimellä muuttuu, loppuvat joiltakin lintulajeilta myös elinmahdollisuudet. Lisää aiheesta löytyy mm. kansallisen lintuyhdistysten ja -harrastajien Birdlifen raportista Linnuston tila Suomessa.

19) Vastaavan toimittajan mukaan hakkuumäärätilastoja voi tulkita ohjelmassa esitetyllä tavalla.

20) Vastaavan toimittajan mukaan hakkuu-uhkaa voi käsitellä myös metsien luontoarvojen näkökulmasta. Suomessa ei ole sellaista tietoa metsien luontoarvoista, etteikö ohjelmassa esitetty näkemys olisi oikeutettua esittää.

21) Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa esitetyt näkemykset raskaasta metsien käsittelystä ovat perustellusti esitettävissä ohjelman tekijän pitkällisen aiheen seurannan, ohjelmassa esitettyjen kuvien, ilmakuvien, ilmakuvissa näkyvien metsien ja hakkuiden sekä näiden alueiden ympäristön perusteella. Dokumentissa esitetyt näkemykset eivät tältäkään osin tarkoita sitä, että siinä kuvattua hakkuujälkeä tehtäisiin koko Suomessa.

22) Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa esitetyt näkemykset kyseisestä hakkuusta ovat perusteltuja ja näkemyksen lähtötiedot voidaan todentaa. Dokumentissa käytetty kuva on Kemijärveltä. Paikan hakkuualalla on mittaa 4,6 kilometriä, eikä sitä voi pitää luontaisena uudistamisena.

Mielipide 1) Vastaavan toimittajan mukaan näkemys vanhojen metsien liiasta vähyydestä on loogisesti perusteltu, jos asiaa tarkastellaan lajiston monimuotoisuuden kannalta. Vanhat metsämme ovat yhä pienempiä saarekkeita ja kaistaleita, joilla ei ole enää yhteyttä naapurimetsiin. Asian voi tulkita myös niin, että vanhoja metsiä on liian vähän.

Mielipide 2) Vastaavan toimittajan mukaan näkemyksen hienoimmista elämyksistä voi esittää perustuen ohjelman tekijän pitkälliseen kokemukseen sekä dokumentissa nähtyihin kuviin.

Vastaavan toimittajan mukaan Yleisradion perustehtävänä on tarjota monipuolisia tietoja. Monipuolisten tietojen tarjoamisen lisäksi Ylellä on oltava mahdollisuus mielipiteiden ja keskustelujen esille tuomiseen. Pyrkimyksenä on se, että tarjottava tieto perustuu akateemiseen tutkimukseen.

Vastaava toimittaja toteaa, että kiistanalaisissa asioissa nämä tutkimukset saattavat päätyä erilaisiin lopputuloksiin ja myös näistä lopputuloksista voidaan olla eri mieltä. Pitkällä tähtäimellä Ylessä pyritään tasapainoon erilaisten näkemysten tarjoamisessa. Riippuen esitettävästä asiasta ja esittämisen paikasta, tämä tasapaino saavutetaan joko yhdessä jutussa tai ohjelmassa taikka laajemmassa kokonaisuudessa.

Esimerkiksi Ylen metsäaiheesta tarjoamien monenlaisten näkemysten tasapainon voi vastaavan toimittajan mielestä todeta niiden kymmenien juttujen kautta, jotka aukeavat hakijalle syöttäen internetin hakukoneeseen hakusanat: Yle Uutiset ja metsänhoito. Haun kautta tulee luettavaksi kymmeniä metsänhoitoon, metsätalouteen, metsiin, metsänkasvatukseen tai hakkuisiin liittyviä juttuja.
Vastaavan toimittajan mukaan hyvään keskusteluun kuuluu erilaisten näkemysten sietäminen, vaikka ne eivät olisi samanlaisia kuin omat näkemykset, kunhan näkemykset ovat asiallisia ja perusteltuja. Metsien tila ja niiden hoitaminen, virkistyskäyttö ja taloudellinen hyötyminen niistä ovat olleet tärkeä osa suomalaisuutta. Aihepiiri on yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeä. Niinpä metsästä sen eri näkökulmineen on Suomessa voitava keskustella, olipa itse keskustelusta sitten mitä mieltä kukin on. Esitetty ohjelma on osa tätä keskustelua, eikä se väitä olevansa koko totuus asiasta. Ilman eri näkökulmia keskustelu jäisi vajaaksi. Siksi myös tällaiselle ohjelmalle on vastaavan toimittajan mielestä oltava oikeus.

Vastaavan toimittajan mukaan kyse on luontodokumentista, jonka näkökulma ja fokus on vanhoissa metsissä, niiden monimuotoisuudessa ja lajikirjossa. Dokumentin tekijällä on kymmenien vuosien kokemus liikkumisesta ja kuvaamisesta suomalaismetsissä. Omien havaintojensa lisäksi tekijä tukeutuu ohjelmassa akateemisin metodein tuotettuun tietoon.
Vastaava toimittaja huomauttaa, että ilman ohjelmakohtaista näkökulmallisuutta suljettaisiin pois yksi tapa tehdä journalismia: dokumenttien teko. Näkökulmallisuuden voi toteuttaa punnitusti ja laajalla kokemuksella asiasta. Vastaavan toimittajan mukaan jo pelkästään tämän ohjelman kuvaaminen ja kuvien käyttö kertovat tekijän laajasta paneutumisesta aiheeseen. Kuvauksia on pitänyt tehdä ympäri Suomea, eri vuosina ja vuodenaikoina. Siltä osin kuin ohjelmassa on ollut tarpeen, siinä esitetyt näkemykset perustuvat akateemiseen tutkimukseen.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön.

Yle TV1 esitti suomalaisia ikimetsiä käsittelevän luontodokumentin, joka esitteli vanhojen metsien tilaa ja ekologiaa sekä kritisoi voimakkaasti suomalaista metsänhoitoa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että dokumentissa ei ollut yhtään olennaista asiavirhettä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet Journalistin ohjeiden vastaisella tavalla. Dokumentin väittämille löytyi katetta tilastoista ja tutkimuksista tai niistä kävi selvästi ilmi, että kyse oli tekijänsä tulkinnoista ja mielipiteistä. Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja ilmaisutapansa. Dokumenttikaan ei lajityyppinä edellytä puolueettomuutta tai neutraaliutta, kunhan mielipiteet erottuvat tosiasioista. Tapauksessa ei myöskään ole viitteitä siitä, että Yle olisi laiminlyönyt lähdekritiikin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen, Mona Haapsaari, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 2003 kertaa