2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7525/A/20

Vastaaja: Seiska

Asia: Yksityisyydensuoja

Ratkaistu: 7.4.2021

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Kantelu 23.11.2020

Kantelu kohdistuu Seiskan 3.11.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Maisa Torpalla minitulot – mutta Mikko-rakas tienasi muhkeasti! Jari-Matti Latvalalle jättiveronpalautukset nollatuloilla!”.

Kantelun mukaan Seiska oli tehnyt otsikon ja uutisen julkisuuden henkilön puolison verotiedoista. Puoliso toteaa olevansa yksityishenkilö, jonka tulot olivat alle 100 000 euroa vuodessa, joten ne eivät kuulu medialle julkaistuun suurituloisten piiriin. Puoliso toteaa varjelevansa tarkasti yksityisyyttään
työnsä takia. Hänen mukaansa yksityishenkilön tulojen julkaisu on hyvän journalistisen tavan rikkomista. 

Päätoimittajan vastaus 5.2.2021 

Seiskan päätoimittaja Jari Peltomäen mukaan kantelun kohteena oleva Seiskan jutun aiheena oli julkisuudessa vuosikausia omasta tahdostaan olleen henkilön luksuselämäntyyli ja hänen pienet tulonsa. Päätoimittajan mukaan jutussa mainittiin julkkiksen tulotietojen ohella lyhyesti myös hänen aviomiehensä tulot, jotka ovat olleet varsin korkeat. 

Päätoimittajan mukaan jutun varsinaisena aiheena ollut julkkis on täysin omaehtoisesti tuonut itsensä, elämänsä ja myös parisuhteensa julkisuuteen. Julkkiksen ja kantelijan parisuhteesta on uutisoitu lukuisia kertoja useissa eri medioissa, ja julkkis on antanut lukuisia haastatteluita eri lehdille myös suhteestaan kantelijaan. Haastatteluissa on tuotu esiin mm. kantelijan nimi, ikä, luonteenpiirteitä, kotipaikkakunta, asumisjärjestelyt, lapsen nimi ja ikä ym. Haastatteluissa on esitelty myös esim. häävalokuvia ja pariskunnan yhteisvalokuvia on julkaistu myös esimerkiksi somekanavissa. 

Päätoimittajan mukaan Seiskan toimituksessa ei luonnollisesti ole ollut mitään syytä olettaa, että julkkis kertoisi kyseisiä tietoja ilman puolisonsa suostumusta. Päätoimittajan mukaan Seiskassa ei ole myöskään tuotu kantelijasta esiin mitään sellaisia yksilöintitietoja, jotka eivät aiemmista haastatteluista muutoinkin selviäisi. Seiskan artikkeleissa ei siten ole millään tavalla laajennettu sitä henkilöpiiriä, joka tietää kantelijan olevan julkkiksen puoliso. 

Päätoimittajan mukaan kantelija ja hänen puolisonsa olivat julkaisseet sosiaalisessa mediassa myös yhteisvalokuvia häistään ja kantelija oli päästänyt jopa tv-kamerat kotiinsa kuvaamaan vaimoaan ja heidän yhteistä kotiaan Yökylässä Maria Veitola -tv-ohjelmassa.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija ei ole itse sinänsä antanut varsinaisesti haastatteluita, mutta on suhtautunut sallivasti puolisonsa parisuhdehaastatteluihin. Sama koskee päätoimittajan mukaan Yökylässä-tv-ohjelmaa, jossa kantelija esiintyi, tosin vain lyhyesti, mutta päästi kuitenkin tv-kamerat kotiinsa ja salli kodin sekä mm. hääkuviensa ja lapsensa huoneen esittelyn laajalle tv-yleisölle. 

Päätoimittajan mukaan tv-ohjelmassa tuotiin kantelija ja jopa hänen lapsensakin esiin etunimillä sekä kantelijan ammatti kertomalla hänestä ”IT-Mikkona”. Ohjelmassa kerrottiin yksityiskohtaisesti, miten pariskunta oli tavannut ja miten heidän parisuhteensa oli käynnistynyt. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite, että hän ”varjelisi yksityisyyttään tiukasti” on täysin vailla katetta.

Päätoimittajan mukaan erityisen merkille pantavaa käsittelyssä olevan kantelun kannalta on se, että kantelijan puoliso toi tv-ohjelmassa esille myös sen, että hän ”ei ollut lähtenyt rikkaan miehen matkaan”, vaan pariskunnalla oli molemmilla täysin ”normaalit tulot” eli myös tulotietoja käsiteltiin kyseisessä tv-ohjelmassa. Päätoimittajan mukaan tämä huomioon ottaen Seiskan juttu pariskunnan tulojen vertailusta oli varsin perusteltu. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan kohdalla ei ole voitu välttyä arvioimasta hänen asemaansa julkkiksen puolisona ja hänen myötävaikutustaan tai suostumustaan perhe-elämästään uutisointiin sekä sen merkitystä häntä koskevan uutisoinnin oikeutukselle. 

Päätoimittajan mukaan on arvioitava myös kantelun kohteena olevan jutun sisältöä. Kyse oli julkisten verotietojen uutisoinnista. Kantelija viittaa kantelussaan Verohallinnon noudattamaan 100 000 euron rajaan, jonka alle hänen vuositulonsa jäävät. Päätoimittaja toteaa, että Verohallinnon rajanveto koskee tietojen joukkoluovutuksia journalistisiin tarkoituksiin. Sen mukaisesti Verohallinto luovuttaa tiedotusvälineille yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotiedot sähköisessä muodossa vuoden lopussa. Vuoden 2019 verotiedot julkaistiin 3.11.2020.

Päätoimittajan mukaan tietojen joukkoluovutus on kuitenkin kokonaan eri asia, kuin tietojen julkisuus. Päätoimittaja muistuttaa, että kaikkien verotiedot ovat tietyiltä osin julkisia ja kaikkien niitä Verohallinnolta pyytävien saatavilla. Lain nojalla julkisia tietoja ovat mm. henkilön nimi, syntymävuosi, verotettava ansio- ja pääomatulo, tulovero, ennakot ja palautukset sekä jäännösverot. 

Päätoimittajan mukaan kaikki uutisessa julkaistut kantelijan tulotiedot olivat julkisia. Kantelijan viittaama Verohallinnon noudattama 100 000 euron raja ei ollut uutisoinnin kannalta sellaisenaan merkityksellinen, vaan uutisoinnin perusteet arvioitiin puhtaasti ja itsenäisesti journalistisin perustein. Päätoimittaja toteaa, että kantelijan tulot olivat hyvin lähellä mainittua joukkoluovutusrajaa, mikä osaltaan toki puolsi niiden uutisointia. Päätoimittajan mukaan pääasiallinen peruste journalistisessa harkinnassa oli kuitenkin ollut kantelijan asema julkkiksen puolisona sekä hänen omaehtoinenkin myötävaikutuksensa parisuhteesta uutisointiin. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan esittämä väite yksityisyytensä tarkasta varjelusta ei pidä paikkaansa. Kantelija on itse myötävaikuttanut ja suhtautunut vähintäänkin sallivasti puolisonsa julkisuuteen tuomiin tietoihin koskien parisuhdetta, kotioloja ja perhe-elämää. Kantelun kohteena olevat tulotiedot olivat julkisia tietoja, joiden esittämiseen uutisessa on ollut journalistiset perusteet em. perustein ottaen huomioon kantelijan asema ja aiempi suhtautuminen julkisuuteen sekä edellä mainitussa tv-ohjelmassakin jo julkisesti sivuttu pariskunnan tulotaso.   

Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Seiska vertaili jutussaan julkisuuden henkilön ja hänen etunimeltään mainitun puolisonsa verotettavia tuloja vuosina 2018–2019. Puoliso ei ole itse aktiivisesti esiintynyt julkisuudessa, eikä häneen ole viitattu julkisuudessa koko nimellä.

Vaikka verotiedot ovat julkisia, neuvosto on todennut kannanotossaan 2020, että kenen tahansa verotietojen julkaisua erikseen tai verokoneen osana ei voi pitää hyvän journalistisen tavan mukaisena, vaan julkaisemiselle täytyy olla kestävä perustelu. Toisaalta verottajan massaluovutuksissaan soveltama 100 000 euron raja ei sido mediaa, vaan tulojen merkittävyyden lisäksi julkaisemiselle voi olla muitakin journalistisia perusteita.

Tässä tapauksessa kyseessä oli julkisuuden henkilön puoliso. Julkisuuden henkilö on käsitellyt julkisuudessa pariskunnan taloudellista tilannetta ja suhdettaan puolisoonsa laajalti ja osittain tämän myötävaikutuksella. Puolison yksityisyys on mediahuomion myötä siinä määrin kaventunut, että Seiska ei rikkonut puolison yksityisyyttä kertoessaan hänen verotietonsa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Tuomas Rantanen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Margareta Salonen, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 9085 kertaa