2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7560/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 >> 

Vapauttava 7525/A/20

Vastaaja: Seiska

Asia: Yksityisyydensuoja

Ratkaistu: 7.4.2021

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Kantelu 23.11.2020

Kantelu kohdistuu Seiskan 3.11.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Maisa Torpalla minitulot – mutta Mikko-rakas tienasi muhkeasti! Jari-Matti Latvalalle jättiveronpalautukset nollatuloilla!”.

Kantelun mukaan Seiska oli tehnyt otsikon ja uutisen julkisuuden henkilön puolison verotiedoista. Puoliso toteaa olevansa yksityishenkilö, jonka tulot olivat alle 100 000 euroa vuodessa, joten ne eivät kuulu medialle julkaistuun suurituloisten piiriin. Puoliso toteaa varjelevansa tarkasti yksityisyyttään
työnsä takia. Hänen mukaansa yksityishenkilön tulojen julkaisu on hyvän journalistisen tavan rikkomista. 

Päätoimittajan vastaus 5.2.2021 

Seiskan päätoimittaja Jari Peltomäen mukaan kantelun kohteena oleva Seiskan jutun aiheena oli julkisuudessa vuosikausia omasta tahdostaan olleen henkilön luksuselämäntyyli ja hänen pienet tulonsa. Päätoimittajan mukaan jutussa mainittiin julkkiksen tulotietojen ohella lyhyesti myös hänen aviomiehensä tulot, jotka ovat olleet varsin korkeat. 

Päätoimittajan mukaan jutun varsinaisena aiheena ollut julkkis on täysin omaehtoisesti tuonut itsensä, elämänsä ja myös parisuhteensa julkisuuteen. Julkkiksen ja kantelijan parisuhteesta on uutisoitu lukuisia kertoja useissa eri medioissa, ja julkkis on antanut lukuisia haastatteluita eri lehdille myös suhteestaan kantelijaan. Haastatteluissa on tuotu esiin mm. kantelijan nimi, ikä, luonteenpiirteitä, kotipaikkakunta, asumisjärjestelyt, lapsen nimi ja ikä ym. Haastatteluissa on esitelty myös esim. häävalokuvia ja pariskunnan yhteisvalokuvia on julkaistu myös esimerkiksi somekanavissa. 

Päätoimittajan mukaan Seiskan toimituksessa ei luonnollisesti ole ollut mitään syytä olettaa, että julkkis kertoisi kyseisiä tietoja ilman puolisonsa suostumusta. Päätoimittajan mukaan Seiskassa ei ole myöskään tuotu kantelijasta esiin mitään sellaisia yksilöintitietoja, jotka eivät aiemmista haastatteluista muutoinkin selviäisi. Seiskan artikkeleissa ei siten ole millään tavalla laajennettu sitä henkilöpiiriä, joka tietää kantelijan olevan julkkiksen puoliso. 

Päätoimittajan mukaan kantelija ja hänen puolisonsa olivat julkaisseet sosiaalisessa mediassa myös yhteisvalokuvia häistään ja kantelija oli päästänyt jopa tv-kamerat kotiinsa kuvaamaan vaimoaan ja heidän yhteistä kotiaan Yökylässä Maria Veitola -tv-ohjelmassa.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija ei ole itse sinänsä antanut varsinaisesti haastatteluita, mutta on suhtautunut sallivasti puolisonsa parisuhdehaastatteluihin. Sama koskee päätoimittajan mukaan Yökylässä-tv-ohjelmaa, jossa kantelija esiintyi, tosin vain lyhyesti, mutta päästi kuitenkin tv-kamerat kotiinsa ja salli kodin sekä mm. hääkuviensa ja lapsensa huoneen esittelyn laajalle tv-yleisölle. 

Päätoimittajan mukaan tv-ohjelmassa tuotiin kantelija ja jopa hänen lapsensakin esiin etunimillä sekä kantelijan ammatti kertomalla hänestä ”IT-Mikkona”. Ohjelmassa kerrottiin yksityiskohtaisesti, miten pariskunta oli tavannut ja miten heidän parisuhteensa oli käynnistynyt. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite, että hän ”varjelisi yksityisyyttään tiukasti” on täysin vailla katetta.

Päätoimittajan mukaan erityisen merkille pantavaa käsittelyssä olevan kantelun kannalta on se, että kantelijan puoliso toi tv-ohjelmassa esille myös sen, että hän ”ei ollut lähtenyt rikkaan miehen matkaan”, vaan pariskunnalla oli molemmilla täysin ”normaalit tulot” eli myös tulotietoja käsiteltiin kyseisessä tv-ohjelmassa. Päätoimittajan mukaan tämä huomioon ottaen Seiskan juttu pariskunnan tulojen vertailusta oli varsin perusteltu. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan kohdalla ei ole voitu välttyä arvioimasta hänen asemaansa julkkiksen puolisona ja hänen myötävaikutustaan tai suostumustaan perhe-elämästään uutisointiin sekä sen merkitystä häntä koskevan uutisoinnin oikeutukselle. 

Päätoimittajan mukaan on arvioitava myös kantelun kohteena olevan jutun sisältöä. Kyse oli julkisten verotietojen uutisoinnista. Kantelija viittaa kantelussaan Verohallinnon noudattamaan 100 000 euron rajaan, jonka alle hänen vuositulonsa jäävät. Päätoimittaja toteaa, että Verohallinnon rajanveto koskee tietojen joukkoluovutuksia journalistisiin tarkoituksiin. Sen mukaisesti Verohallinto luovuttaa tiedotusvälineille yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotiedot sähköisessä muodossa vuoden lopussa. Vuoden 2019 verotiedot julkaistiin 3.11.2020.

Päätoimittajan mukaan tietojen joukkoluovutus on kuitenkin kokonaan eri asia, kuin tietojen julkisuus. Päätoimittaja muistuttaa, että kaikkien verotiedot ovat tietyiltä osin julkisia ja kaikkien niitä Verohallinnolta pyytävien saatavilla. Lain nojalla julkisia tietoja ovat mm. henkilön nimi, syntymävuosi, verotettava ansio- ja pääomatulo, tulovero, ennakot ja palautukset sekä jäännösverot. 

Päätoimittajan mukaan kaikki uutisessa julkaistut kantelijan tulotiedot olivat julkisia. Kantelijan viittaama Verohallinnon noudattama 100 000 euron raja ei ollut uutisoinnin kannalta sellaisenaan merkityksellinen, vaan uutisoinnin perusteet arvioitiin puhtaasti ja itsenäisesti journalistisin perustein. Päätoimittaja toteaa, että kantelijan tulot olivat hyvin lähellä mainittua joukkoluovutusrajaa, mikä osaltaan toki puolsi niiden uutisointia. Päätoimittajan mukaan pääasiallinen peruste journalistisessa harkinnassa oli kuitenkin ollut kantelijan asema julkkiksen puolisona sekä hänen omaehtoinenkin myötävaikutuksensa parisuhteesta uutisointiin. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan esittämä väite yksityisyytensä tarkasta varjelusta ei pidä paikkaansa. Kantelija on itse myötävaikuttanut ja suhtautunut vähintäänkin sallivasti puolisonsa julkisuuteen tuomiin tietoihin koskien parisuhdetta, kotioloja ja perhe-elämää. Kantelun kohteena olevat tulotiedot olivat julkisia tietoja, joiden esittämiseen uutisessa on ollut journalistiset perusteet em. perustein ottaen huomioon kantelijan asema ja aiempi suhtautuminen julkisuuteen sekä edellä mainitussa tv-ohjelmassakin jo julkisesti sivuttu pariskunnan tulotaso.   

Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Seiska vertaili jutussaan julkisuuden henkilön ja hänen etunimeltään mainitun puolisonsa verotettavia tuloja vuosina 2018–2019. Puoliso ei ole itse aktiivisesti esiintynyt julkisuudessa, eikä häneen ole viitattu julkisuudessa koko nimellä.

Vaikka verotiedot ovat julkisia, neuvosto on todennut kannanotossaan 2020, että kenen tahansa verotietojen julkaisua erikseen tai verokoneen osana ei voi pitää hyvän journalistisen tavan mukaisena, vaan julkaisemiselle täytyy olla kestävä perustelu. Toisaalta verottajan massaluovutuksissaan soveltama 100 000 euron raja ei sido mediaa, vaan tulojen merkittävyyden lisäksi julkaisemiselle voi olla muitakin journalistisia perusteita.

Tässä tapauksessa kyseessä oli julkisuuden henkilön puoliso. Julkisuuden henkilö on käsitellyt julkisuudessa pariskunnan taloudellista tilannetta ja suhdettaan puolisoonsa laajalti ja osittain tämän myötävaikutuksella. Puolison yksityisyys on mediahuomion myötä siinä määrin kaventunut, että Seiska ei rikkonut puolison yksityisyyttä kertoessaan hänen verotietonsa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Tuomas Rantanen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Margareta Salonen, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 7207 kertaa