7525/A/20

Vapauttava

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Kantelu 23.11.2020

Kantelu kohdistuu Seiskan 3.11.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Maisa Torpalla minitulot – mutta Mikko-rakas tienasi muhkeasti! Jari-Matti Latvalalle jättiveronpalautukset nollatuloilla!”.

Kantelun mukaan Seiska oli tehnyt otsikon ja uutisen julkisuuden henkilön puolison verotiedoista. Puoliso toteaa olevansa yksityishenkilö, jonka tulot olivat alle 100 000 euroa vuodessa, joten ne eivät kuulu medialle julkaistuun suurituloisten piiriin. Puoliso toteaa varjelevansa tarkasti yksityisyyttään

työnsä takia. Hänen mukaansa yksityishenkilön tulojen julkaisu on hyvän journalistisen tavan rikkomista. 

Päätoimittajan vastaus 5.2.2021 

Seiskan päätoimittaja Jari Peltomäen mukaan kantelun kohteena oleva Seiskan jutun aiheena oli julkisuudessa vuosikausia omasta tahdostaan olleen henkilön luksuselämäntyyli ja hänen pienet tulonsa. Päätoimittajan mukaan jutussa mainittiin julkkiksen tulotietojen ohella lyhyesti myös hänen aviomiehensä tulot, jotka ovat olleet varsin korkeat. 

Päätoimittajan mukaan jutun varsinaisena aiheena ollut julkkis on täysin omaehtoisesti tuonut itsensä, elämänsä ja myös parisuhteensa julkisuuteen. Julkkiksen ja kantelijan parisuhteesta on uutisoitu lukuisia kertoja useissa eri medioissa, ja julkkis on antanut lukuisia haastatteluita eri lehdille myös suhteestaan kantelijaan. Haastatteluissa on tuotu esiin mm. kantelijan nimi, ikä, luonteenpiirteitä, kotipaikkakunta, asumisjärjestelyt, lapsen nimi ja ikä ym. Haastatteluissa on esitelty myös esim. häävalokuvia ja pariskunnan yhteisvalokuvia on julkaistu myös esimerkiksi somekanavissa. 

Päätoimittajan mukaan Seiskan toimituksessa ei luonnollisesti ole ollut mitään syytä olettaa, että julkkis kertoisi kyseisiä tietoja ilman puolisonsa suostumusta. Päätoimittajan mukaan Seiskassa ei ole myöskään tuotu kantelijasta esiin mitään sellaisia yksilöintitietoja, jotka eivät aiemmista haastatteluista muutoinkin selviäisi. Seiskan artikkeleissa ei siten ole millään tavalla laajennettu sitä henkilöpiiriä, joka tietää kantelijan olevan julkkiksen puoliso. 

Päätoimittajan mukaan kantelija ja hänen puolisonsa olivat julkaisseet sosiaalisessa mediassa myös yhteisvalokuvia häistään ja kantelija oli päästänyt jopa tv-kamerat kotiinsa kuvaamaan vaimoaan ja heidän yhteistä kotiaan Yökylässä Maria Veitola -tv-ohjelmassa.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija ei ole itse sinänsä antanut varsinaisesti haastatteluita, mutta on suhtautunut sallivasti puolisonsa parisuhdehaastatteluihin. Sama koskee päätoimittajan mukaan Yökylässä-tv-ohjelmaa, jossa kantelija esiintyi, tosin vain lyhyesti, mutta päästi kuitenkin tv-kamerat kotiinsa ja salli kodin sekä mm. hääkuviensa ja lapsensa huoneen esittelyn laajalle tv-yleisölle. 

Päätoimittajan mukaan tv-ohjelmassa tuotiin kantelija ja jopa hänen lapsensakin esiin etunimillä sekä kantelijan ammatti kertomalla hänestä ”IT-Mikkona”. Ohjelmassa kerrottiin yksityiskohtaisesti, miten pariskunta oli tavannut ja miten heidän parisuhteensa oli käynnistynyt. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite, että hän ”varjelisi yksityisyyttään tiukasti” on täysin vailla katetta.

Päätoimittajan mukaan erityisen merkille pantavaa käsittelyssä olevan kantelun kannalta on se, että kantelijan puoliso toi tv-ohjelmassa esille myös sen, että hän ”ei ollut lähtenyt rikkaan miehen matkaan”, vaan pariskunnalla oli molemmilla täysin ”normaalit tulot” eli myös tulotietoja käsiteltiin kyseisessä tv-ohjelmassa. Päätoimittajan mukaan tämä huomioon ottaen Seiskan juttu pariskunnan tulojen vertailusta oli varsin perusteltu. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan kohdalla ei ole voitu välttyä arvioimasta hänen asemaansa julkkiksen puolisona ja hänen myötävaikutustaan tai suostumustaan perhe-elämästään uutisointiin sekä sen merkitystä häntä koskevan uutisoinnin oikeutukselle. 

Päätoimittajan mukaan on arvioitava myös kantelun kohteena olevan jutun sisältöä. Kyse oli julkisten verotietojen uutisoinnista. Kantelija viittaa kantelussaan Verohallinnon noudattamaan 100 000 euron rajaan, jonka alle hänen vuositulonsa jäävät. Päätoimittaja toteaa, että Verohallinnon rajanveto koskee tietojen joukkoluovutuksia journalistisiin tarkoituksiin. Sen mukaisesti Verohallinto luovuttaa tiedotusvälineille yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotiedot sähköisessä muodossa vuoden lopussa. Vuoden 2019 verotiedot julkaistiin 3.11.2020.

Päätoimittajan mukaan tietojen joukkoluovutus on kuitenkin kokonaan eri asia, kuin tietojen julkisuus. Päätoimittaja muistuttaa, että kaikkien verotiedot ovat tietyiltä osin julkisia ja kaikkien niitä Verohallinnolta pyytävien saatavilla. Lain nojalla julkisia tietoja ovat mm. henkilön nimi, syntymävuosi, verotettava ansio- ja pääomatulo, tulovero, ennakot ja palautukset sekä jäännösverot. 

Päätoimittajan mukaan kaikki uutisessa julkaistut kantelijan tulotiedot olivat julkisia. Kantelijan viittaama Verohallinnon noudattama 100 000 euron raja ei ollut uutisoinnin kannalta sellaisenaan merkityksellinen, vaan uutisoinnin perusteet arvioitiin puhtaasti ja itsenäisesti journalistisin perustein. Päätoimittaja toteaa, että kantelijan tulot olivat hyvin lähellä mainittua joukkoluovutusrajaa, mikä osaltaan toki puolsi niiden uutisointia. Päätoimittajan mukaan pääasiallinen peruste journalistisessa harkinnassa oli kuitenkin ollut kantelijan asema julkkiksen puolisona sekä hänen omaehtoinenkin myötävaikutuksensa parisuhteesta uutisointiin. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan esittämä väite yksityisyytensä tarkasta varjelusta ei pidä paikkaansa. Kantelija on itse myötävaikuttanut ja suhtautunut vähintäänkin sallivasti puolisonsa julkisuuteen tuomiin tietoihin koskien parisuhdetta, kotioloja ja perhe-elämää. Kantelun kohteena olevat tulotiedot olivat julkisia tietoja, joiden esittämiseen uutisessa on ollut journalistiset perusteet em. perustein ottaen huomioon kantelijan asema ja aiempi suhtautuminen julkisuuteen sekä edellä mainitussa tv-ohjelmassakin jo julkisesti sivuttu pariskunnan tulotaso.   

Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Seiska vertaili jutussaan julkisuuden henkilön ja hänen etunimeltään mainitun puolisonsa verotettavia tuloja vuosina 2018–2019. Puoliso ei ole itse aktiivisesti esiintynyt julkisuudessa, eikä häneen ole viitattu julkisuudessa koko nimellä.

Vaikka verotiedot ovat julkisia, neuvosto on todennut kannanotossaan 2020, että kenen tahansa verotietojen julkaisua erikseen tai verokoneen osana ei voi pitää hyvän journalistisen tavan mukaisena, vaan julkaisemiselle täytyy olla kestävä perustelu. Toisaalta verottajan massaluovutuksissaan soveltama 100 000 euron raja ei sido mediaa, vaan tulojen merkittävyyden lisäksi julkaisemiselle voi olla muitakin journalistisia perusteita.

Tässä tapauksessa kyseessä oli julkisuuden henkilön puoliso. Julkisuuden henkilö on käsitellyt julkisuudessa pariskunnan taloudellista tilannetta ja suhdettaan puolisoonsa laajalti ja osittain tämän myötävaikutuksella. Puolison yksityisyys on mediahuomion myötä siinä määrin kaventunut, että Seiska ei rikkonut puolison yksityisyyttä kertoessaan hänen verotietonsa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Tuomas Rantanen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Margareta Salonen, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.