2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7521/YLE/20

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Ratkaistu: 7.4.2021

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Kantelu 20.11.2020

Kantelu kohdistuu Ylen 18.11.2020 julkaisemaan nettijuttuun, jonka alkuperäinen otsikko oli Tanskalaistutkimus: Kasvomaskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta.

Kantelun mukaan jutussa oli olennainen asiavirhe, sillä jutun aiheena olevasta tutkimuksesta ilmenee, että tutkimuksessa maskien havaittiin suojaavan käyttäjää (Odds Ratio 0.82), mutta tutkimuksessa ei ollut tarpeeksi isoa aineistoa, jotta sattuman mahdollisuus olisi voitu sulkea pois. Tutkimus ei siis kantelun mukaan pystynyt osoittamaan, että maskeista olisi hyötyä, mutta se ei kantelun mukaan myöskään osoittanut että "kasvomaskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta". Kantelussa todetaan, että "absence of evidence is not evidence of absence" on tieteellisen ajattelun perusperiaatteita.

Kantelija kertoo ilmoittaneensa asiasta Ylelle ja jutun julkaisseelle toimittajalle Twitterissä seuraavana päivänä jutun julkaisusta. Samoin tekivät myös muut jutun lukeneet, ja myös Twitter-tili Yle Tiede osallistui keskusteluun. Kantelija kertoo lähettäneensä Ylelle korjauspyynnön myös jutun yhteydestä löytyvällä yhteydenottolomakkeella. 

Kantelija huomauttaa myös, että Yle julkaisi aiheesta jatkojutun, jossa asiantuntija kommentoi tutkimusta todeten, että "tulokset tarkentavat aiempaa tutkimustietoa kasvomaskien toimivuudesta: niillä saattaa olla pieni vaikutus käyttäjänsä suojaamisessa". Kantelun kohteena olevaan juttuun Yle ei tehnyt virheen korjausta. Kantelija katsoo, että tutkitun tiedon väärintulkinta, totuuden hämärtäminen ja jääräpäisyys oikaisukäytännöissä ovat kriittisessä koronatilanteessa paitsi journalistin ohjeiden rikkomista, myös kansanterveysriski. Kantelun mukaan korjaustoimenpiteiden tulisi olla nopeita nopeana nettiaikana.


Päätoimittajan vastaus 28.1.2021

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan otsikon asia oli ilmaistu jutun ensimmäisessä lauseessa tarkemmin: ”Tanskan valtiollisen pääsairaalan Rigshospitaletin tutkimuksen mukaan kasvomaskit eivät tarjoa merkittävää suojaa koronaa vastaan niiden käyttäjille.”

Päätoimittajan mukaan jutussa on avattu hyvin tarkasti, lukuja myöten se, mihin otsikon tiivistys perustuu: ”Koronavirus tarttui kasvomaskien käyttäjiin lähes yhtä paljon kuin maskittomiin. (--) Tutkimustuloksena oli, että kasvomaskeja käyttäneistä 2 392 henkilöstä 42 (1,8 prosenttia) sai koronatartunnan. Vastaavasti maskittoman verrokkiryhmän 2470 henkilöstä 53 (2,1 prosenttia) sai koronatartunnan. Tutkijoiden mukaan ero oli niin pieni, ettei tutkimuksen perusteella voida poissulkea sitä, ettei kasvomaski suojaa kantajaansa lainkaan koronatartunnalta.”

Päätoimittajan mukaan uutinen on kontekstoitu, eli lukijalle on kerrottu jo lähdössä, että kyse on yksittäisestä tutkimuksesta. Päätoimittajan mukaan tutkimuksen tulos on ilmaistu otsikossa hyvin pelkistetysti, mutta otsikolle on perusteet. Tutkimuksessa kerrotaan: "Our results suggest that the recommendation to wear a surgical mask when outside the home among others did not reduce, at conventional levels of statistical significance, the incidence of SARS-CoV-2 infection in mask wearers in a setting where social distancing and other public health measures were in effect, mask recommendations were not among those measures, and community use of masks was uncommon."

Päätoimittaja katsoo, että journalismissa on oikeus yleistää, jos asia ei sen myötä muutu toiseksi. Ottaen huomioon kokonaisuus, jutun otsikko, alaotsikko ja jutun leipäteksti, asia on päätoimittajan mukaan otsikossa ja itse jutussa kerrottu journalismin keinoin oikein. Lukijat on ohjattu alkuperäisen tutkimuksen pariin myös linkkaamalla se juttuun. Tällä on pyritty avoimuuteen lähteiden käytössä. Päätoimittaja huomauttaa, että journalististen juttujen tekemisessä ei ole kyseessä akateemisesta tutkimuksesta, vaan tutkimuksen referoimisesta oikein journalistisella tavalla. Tämä on tehtävä Journalistin ohjeiden mukaan pyrkien totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja näin on tässäkin tapauksessa tehty.

Päätoimittajan mukaan jutun johdannossa on tuotu esiin, että tutkimuksessa ei tutkittu sitä, estävätkö kasvomaskit koronaviruksen leviämistä. Tutkimus ei väitä, ettei maskeja kannattaisi käyttää. Päätoimittaja kirjoittaa, että Suomessa THL suosittelee kasvomaskien käyttöä, mutta ei katso, että se juurikaan suojaisi käyttäjäänsä. Käyttö on suositeltavaa, koska maski vähentää koronatartunnan leviämistä muihin pisaratartuntana. Jos kaikki käyttäisivät maskeja, emme tartuttaisi toisiamme niin helposti. Tämä on tuotu uutisessa esiin. THL:n näkemys asiaan on myös linkattu juttuun jutun avoimuuden lisäämiseksi. Kuten kyseisen linkin sisällöstä selviää, tilanne muuttuu koko ajan.

Päätoimittajan mukaan tutkimukseen suhtaudutaan jutussa kriittisesti ja tuodaan kokonaisen luvun verran esiin useita näkökulmia, joista tutkimusta oli jo tuolloin ehditty kritisoida.

Päätoimittaja kirjoittaa, että kasvomaskien hyödyistä on julkaistu viime vuoden aikana lukuisia erilaisia tutkimuksia, joiden tulokset ovat olleet myös ristiriidassa keskenään. Koska asia ei siis ole yksinkertainen eikä yksittäinen tutkimus kerro asiasta koko totuutta, toimitus teki aiheesta heti seuraavana päivänä myös jatkojutun, jossa ulkopuolinen asiantuntija arvioi tanskalaistutkimusta. Päätoimittajan mukaan sekä tutkimuksen että tutkimusta seuraavana päivänä jatkojutussa arvioineen emeritaprofessorin mukaan tutkimus osoittaa, että kasvomaskien suoja käyttäjälleen on vähäinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei maskeja kannattaisi käyttää. 

Alkuperäisen uutisen otsikkoa täsmennettiin myöhemmin vastaamaan vielä tarkemmin jutun sisältöä: ”Tanskalaistutkimus: Kasvomaskit eivät juuri suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta”. Päätoimittaja katsoo, että jutussa asia on ollut alusta asti tarkasti ja täsmällisesti kuvattuna, joten kyseessä ei ollut oikaisua vaativa asiavirhe tai sellaisen korjaus. Yle Uutisten jutuista käydään sosiaalisessa mediassa jatkuvasti ja runsaasti keskustelua. Päätoimittaja katsoo, että toimituksella ei ole mahdollisuutta perehtyä jokaisesta jutusta käytyyn some-keskusteluun, mutta toimitukselle lähetetyt korjauspyynnöt käsitellään ja niihin reagoidaan asianmukaisesti.
 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Yle uutisoi nettijutussaan tanskalaistutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa oli tutkittu sitä, vähentääkö kasvomaskin käyttäminen koronavirustartuntoja maskin käyttäjillä. Tutkimuksessa ei tutkittu sitä, estääkö maskin käyttäminen käyttäjää tartuttamasta muita ihmisiä. Jutun alkuperäinen otsikko oli ”Tanskalaistutkimus: Kasvomaskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta.” Kantelijan mukaan tutkimusta oli tulkittu väärin, sillä tutkimuksessa todettiin kasvomaskia käyttäneessä ryhmässä vähemmän tartuntoja kuin kontrolliryhmässä, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Viisi päivää sen jälkeen, kun Ylelle huomautettiin otsikon mahdollisesta virheellisyydestä, Yle muokkasi otsikon muotoon ”Tanskalaistutkimus: Kasvomaskit eivät juuri suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta”.

Tutkimuksen johtopäätös oli, että kasvomaskin käyttäminen ei vähentänyt yli 50 prosentilla maskin käyttäjillä todettuja koronavirustartuntoja. Tutkimustulokset eivät poissulkeneet vähäisemmän suojaavan vaikutuksen tai jopa tartuntoja lisäävän vaikutuksen mahdollisuutta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Ylellä oli perusteet otsikossaan tekemälleen tulkinnalle tutkimustuloksesta, vaikka otsikon alkuperäinen versio ilmaisikin asian kärjistetysti. Jo ennen kuin Yle muokkasi otsikkoa, itse jutussa myös kerrottiin tutkimustuloksista ja niihin sisältyvistä epävarmuuksista tarkemmin. Lukijalle tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui. Jutussa ei myöskään väitetty tutkimuksen osoittavan, ettei kasvomaskeilla voi olla minkäänlaista käyttäjäänsä suojaavaa vaikutusta. Jutussa ei ollut kokonaisuutena arvioiden olennaista asiavirhettä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Kyösti Karvonen, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 3492 kertaa