PÄÄTÖKSET

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Asia: Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7560/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7469/SL/20

Vastaaja: Savon Sanomat

Asia: Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Ratkaistu: 27.1.2021

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Kantelu 15.10.2020

Kantelu kohdistuu Savon Sanomien 9.10.2020 julkaisemaan nettijuttuun HIFK sopi ensin kohuottelun siirtämisestä, mutta pyörsi päätöksensä – Tartunnan saanut toimihenkilö altisti koko HIFK:n joukkueen.

Kantelun on tehnyt HIFK Fotbollin toimitusjohtaja sekä omasta että HIFK Fotbollin puolesta. Kantelun mukaan otsikon väite ei pidä paikkaansa, sillä viranomaisten mukaan altistumista ei ollut tapahtunut. Kantelijan mukaan HIFK:n työntekijällä oli todettu covid-tauti, mutta tartuntatautilääkärien perusteellisessa selvityksessä oli kuitenkin todettu, että kyseinen henkilö ei ollut altistanut HIFK:n joukkuetta taudille. Kantelijan mukaan altistaminen ei ole maallikkotermi vaan tartuntatautilaissa määritelty käsite.

Kantelun mukaan HIFK asetettiin jo jutun otsikossa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi kantelun mukaan jutussa väitetään HIFK:n toimineen väärin ja vastuuttomasti, vihjataan ihmisten terveyden vaarantuvan ja väitetään toimitusjohtajan valehtelevan. Silti seuralta tai sen toimitusjohtajalta ei kysytty ainuttakaan kysymystä juttuun. Kantelun mukaan seuraa ei ole kuultu myöskään jälkeenpäin, vaikka toimitusjohtaja on pyytänyt lehdeltä oikaisua.

Kantelun mukaan jutussa on edellä mainitun altistamista koskevan väitteen lisäksi myös muita virheitä: Vaikka KuPS kokee HIFK:n muuttaneen kantaansa, HIFK on johdonmukaisesti halunnut selvittää tilannetta ennen kuin ottelu siirretään tai pelataan. Toimitusjohtajat sopivat keskiviikkona iltapäivällä, että pelin siirtopäätös tehdään, kun HIFK:n työntekijän testitulos on saatu. Toimitusjohtajien keskustelujen alkuvaiheessa HIFK:n toimitusjohtaja oli siinä uskossa, että tartunnan saanut työntekijä olisi ollut joukkueen kanssa tekemisissä enemmän. Kun selvisi, että näin ei ollut, ja viranomaiset päättelivät, että altistumista ei ole tapahtunut, niin HIFK:n toimitusjohtaja ei nähnyt enää perusteita ottelun siirtämiselle pelkän positiivisen testituloksen perusteella.

Lisäksi kantelun mukaan HIFK:n toimitusjohtajan väitetään uutisessa sanoneen ”totuuden vastaisesti”, että tartunnan saanut henkilö ei ole ollut tekemisissä joukkueen kanssa. Kantelun mukaan toimitusjohtaja ei ole koskaan sanonut, että tartunnan saanut henkilö ei ole ollut tekemisissä joukkueen kanssa, vaan että hän ei ole tartuntatautiviranomaisten selvityksen mukaan altistanut joukkuetta. Lisäksi kantelija on huomauttanut lehdelle, että toisin kuin jutussa väitetään, tartunnan saanut ei ole edustusjoukkueen toimihenkilö eikä hän ollut ruokaillut edellisen ottelun jälkeen joukkueen kanssa.

Kantelun mukaan lehti ei tarkistanut tietojaan asiasta tietäviltä tahoilta ja kertoi jutussaan yksipuolisen ja kuvitteellisen version tapahtumista. Kantelun mukaan lehti julkaisi tietoja ihmisten terveydentilasta ja väitti seuran toimihenkilön asettaneen epäsuorasti tuhansia ihmisiä terveydelliseen vaaraan selvittämättä totuutta. HIFK:n toimitusjohtaja on lähettänyt lehdelle oikaisupyynnön.


Päätoimittajan vastaus 10.12.2020

Vastaavan päätoimittajan Seppo Rönkön mukaan HIFK:n joukkueen kanssa tekemissä ollut henkilö oli altistunut koronatartunnalle, ja 8.10.2020 pelattua KuPS–HIFK-ottelua edeltävänä iltana altistus osoittautui koronatartunnaksi.

Päätoimittajan mukaan artikkelin lähdemateriaalina on käytetty Savon Sanomien käyttöönsä saamaa HIFK:n toimitusjohtajan, KuPSin toimitusjohtajan ja Veikkausliigan toimitusjohtajan Whatsapp-viestittelyä. Viesteistä käy päätoimittajan mukaan yksiselitteisesti ilmi, että jos joukkueen kanssa säännöllisesti tekemisissä olleen henkilön altistus osoittautuu koronatartunnaksi, molemmat seurat hakevat ottelun siirtoa. Tämän kuittaa viestiketjussa päätoimittajan mukaan myös kantelija. Kantelija kuitenkin ilmoitti seuraavana aamuna, että HIFK haluaa pelata ottelun vedoten tartuntatautilääkärin arvioon, ettei joukkueen altistumista ole tapahtunut. ”Näin ollen peli pitää pelata. Kaikki muu on arvailua, ja en usko, että tilanne menee paremmaksi täällä Suomessa”, kantelija kirjoittaa viestissään, vaikka hän oli aiemmin todennut, ettei ottelua pelata, jos testi osoittautuu positiiviseksi.

KuPSin halu siirtää ottelu perustui päätoimittajan mukaan siihen, että koronatartunnan saanut oli ollut HIFK:n joukkueen kanssa tekemisissä joukkueen pukukopissa ja ottelun jälkeisessä ruokailussa vajaata viikkoa ennen KuPS-ottelua. KuPSin lääkäri hämmästeli Savon Sanomissa 9.10.2020 HIFK:n päätöstä pelata ottelu. Hänen mukaansa päätöksen siitä, ettei altistusta ole tapahtunut, on tehnyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkäri. ”Pidän erittäin todennäköisenä, että kyseinen ihminen on ollut tekemisissä joukkueen kanssa. Mutta kuinka usein ja kuinka paljon, on aika ratkaisevaa. Pallo asiassa oli HIFK:lla, ja se halusi pelata ottelun”, KuPSin lääkäri totesi artikkelissa.

Päätoimittajan mukaan Savon Sanomien hallussa olevasta Whatsapp-ketjusta ilmenee, että tartunnan saanut oli tekemissä joukkueen kanssa perjantaina 2.10.2020 pelatun HIFK–Honka-pelin jälkeen pukukopissa ja ruokailussa. Viestiketjussa kantelija toteaa sanatarkasti, että ”infektiolääkäri laski, että perjantaiaamu (2.10.2020, toim. huom.) on se hetki, jolla altistuminen on aikaisintaan alkanut. Sen jälkeen ei ole tavannut joukkuetta muuten kuin pelin jälkeen”. Päätoimittajan mukaan koronatartunnan saanut henkilö on siis tavannut HIFK:n joukkueen sen jälkeen, kun mahdollisuus altistumiselle on ollut.

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, että hän ei ole tullut kuulluksi asiassa, on virheellinen. Kuten todettua, artikkelin lähdemateriaalina on käytetty Savon Sanomien haltuunsa saamaa viestittelyä, johon myös kantelija osallistui. Päätoimittajan mukaan Savon Sanomien toimittaja ilmoitti tekstiviestillä perjantai-iltana 9.10. soittavansa kantelijalle lauantaina 10.10.2020. Näin hän päätoimittajan mukaan myös teki lauantaina aamupäivällä. Päätoimittajan mukaan kantelija ei vastannut puheluun eikä myöskään hänelle lähetettyyn tekstiviestiin. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, ettei häntä olisi pyritty kuulemaan ja kontaktoimaan, on virheellinen. Myöhemmin saman päivän iltana päätoimittaja on vastannut kantelijalle sähköpostilla saman sisältöisesti kuin vastauksessaan Julkisen sanan neuvostoon tehtyyn kanteluun.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Savon Sanomat julkaisi nettijutun, joka käsitteli Kuopion Palloseuran ja HIFK:n välisen jalkapallo-ottelun siirtämismahdollisuudesta käytyä keskustelua. Jutun mukaan seurat ja jalkapalloliiga olivat ottelua edeltäneenä päivänä sopineet, että jos koronavirukselle altistuneelta HIFK:n toimihenkilöltä otettu koronavirustesti osoittautuu positiiviseksi, ottelu siirretään. Jutun mukaan HIFK kuitenkin pyörsi päätöksensä saatuaan tiedon positiiviseksi osoittautuneesta testituloksesta ja halusi pelata ottelun, vaikka jutun mukaan positiivisen testituloksen saanut toimihenkilö oli altistanut koko HIFK:n joukkueen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet uutisoida joukkueen kanssa tekemisissä olleella toimihenkilöllä todetusta koronavirustartunnasta. Ottelun mahdollisesti kohonneella tartuntauhalla oli yhteiskunnallista merkitystä, ja yleisöllä oli oikeus saada tietää siitä.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutun otsikossa väitettiin, että tartunnan saanut toimihenkilö olisi altistanut koko HIFK:n joukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Neuvosto katsoo, että otsikon väitteelle koko joukkueen altistamisesta ei löytynyt jutun sisällöstä katetta. Otsikon harhaanjohtavuuden vuoksi yleisölle saattoi syntyä väärä kuva siitä, että HIFK:n joukkueen jäsenet olivat altistuneet virukselle. Lehden olisi pitänyt korjata virheellinen otsikko saatuaan kantelijalta korjauspyynnön. 

Muissa kantelijan virheeksi väittämissä kohdissa oli kyse lehden tekemistä tulkinnoista, joihin sillä oli perusteet. Lehdellä oli perusteet tehdä tapahtumaketjusta tulkinta, jonka mukaan HIFK oli pyörtänyt päätöksensä ottelun siirtämisestä. Tartunnan saaneen nimittäminen edustusjoukkueen toimihenkilöksi sekä jutun yksityiskohta, jonka mukaan hän olisi osallistunut joukkueen kanssa ruokailuun edellisen ottelun jälkeen, olivat korkeintaan epätarkkuuksia eivätkä korjausta vaativia asiavirheitä. Tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että lehti olisi laiminlyönyt lähdekritiikin tai tietojen tarkistamisvelvollisuuden.

Neuvosto toteaa, että lehti kuuli erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta HIFK:ta riittävästi, kun se siteerasi jutussaan sen toimitusjohtajan samasta aiheesta toiselle medialle antamaa haastattelua ja julkaisi aiemmin samana päivänä STT:n jutun, jossa toimitusjohtajaa kuultiin aiheesta laajasti. Neuvosto huomauttaa, että HIFK:n toimitusjohtaja joutui myös henkilönä jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun siinä tulkittiin hänen puhuneen totuuden vastaisesti. Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet siteerata jutussaan toimitusjohtajan toiselle medialle aiheesta antamaa haastattelua ja tehdä siitä oma tulkintansa. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö henkilöä olisi voitu kuulla jälkikäteen, mitä lehti myös yritti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 15 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1986 kertaa