PÄÄTÖKSET

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Asia: Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7560/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7460/SL/20

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Ratkaistu: 27.1.2021

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Kantelu 3.10.2020
        
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 5.7.2020 julkaisemaan englanninkieliseen nettijuttuun A dirty business ja sen samana päivänä julkaistuihin suomenkielisiin versioihin, nettijuttuun Siivoton ala ja printtijuttuun Siivousalan likainen puoli.

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006562417.html    

Kyseessä on asianomaiskantelu, jonka on tehnyt asianajaja.

Kantelussa viitataan seuraavaan kohtaan jutussa:

”Osa siivousyrityksistä toimii Virosta, mikä vaikeuttaa suomalaisten viranomaisten mahdollisuuksia puuttua yritysten toimintaan.

Kiinteistösiivousyhtiö ( nimi poistettu) vuokraa siivoojia virolaisyhtiöltä. Algerialainen siivooja kertoo, että kun hän haki töitä kiinteistösiivousyhtiöstä, häntä kehotettiin olemaan yhteydessä virolaiseen yhtiöön. Hän oli siis virolaisyhtiön (nimi poistettu),  Suomen-sivuliikkeen työntekijä, mutta siivouskohteissa hän kulki kiinteistösiivousyhtiön paidassa. Virolaisyhtiön toimintaa johti XX.XX. (nimi poistettu), kiinteistösiivousyhtiötä  XX.XX. (nimi poistettu).

Algerialaismies kertoo, että kiinteistösiivousyhtiön siivoojat tekivät 10–12-tuntisia päiviä autopesulassa ja kiinteistöissä, mutta heille maksettiin vain 5–6 tunnista. Kun mies valitti liian pienestä palkasta, hän sai potkut.

Aluehallintovirasto teki tapauksesta esitutkintailmoituksen poliisille vuoden 2017 joulukuussa. Poliisi ei tutkinut tapausta ajoissa. Syyteoikeus vanhentui vuosi sitten huhtikuussa HS ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoittanut virolaisyrityksen eikä kiinteistösiivousyhtiön edustajia.”

Kantelun mukaan jutussa rikottiin Journalistin ohjetta 32, kun siinä kerrottiin kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot, vaikka kyseessä oli vasta epäily. Kantelussa mainitaan myös kielteinen julkisuus, joten neuvosto on tulkinnut kantelun kohdistuvan myös Journalistin ohjeiden 21, 22, 23 ja 25 rikkomiseen. 

Kantelun mukaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on tehnyt poliisille rikosilmoituksen 1.12.2017, jossa kantelijan päämiestä on epäilty työsopimuslakirikkomuksesta. 

Kantelun mukaan kyseessä on ollut entisen työntekijän työvälineiden palauttamatta jättämistä sekä työvälineiden arvon kuittaamista työntekijälle maksetussa loppupalkassa, jossa riidan arvo on ollut noin 400 euroa. Kanteluun on liitetty kopio aluehallintoviraston tekemästä ilmoituksesta.        
Kantelun mukaan Helsingin Sanomien julkaisemalla jutulla on ollut merkittävä vaikutus  kantelijan omistaman yrityksen asiakassuhteisiin, kun asiakkaat ovat jutun julkaisemisen jälkeen irtisanoneet voimassaolleita kiinteistöhuoltosopimuksiaan.

Kantelun mukaan jutun kirjoittaneen Helsingin Sanomien toimittajan on täytynyt olla tietoinen negatiivisen julkisuuden mukanaan tuomista vahingoista kantelijalle ja hänen omistamalleen yritykselle, joiden molempien tunnistetiedot on ilmaistu jutussa.

Kantelija on lähettänyt Helsingin Sanomille 26.8.2020 päivätyn, vastineeksi nimetyn kirjeen, jossa hän toteaa joutuneensa jutussa perusteettomasti kytketyksi siivousalan ihmiskauppaan ja kertoo, että ei ole tietoinen mistään itseään vastaan nostetusta rikosprosessista. ”Vastineen” on laatinut asianajaja. Kantelijan mukaan vastine oli vapaasti julkaistavissa ja siitä kävi ilmi, että lehden jutussa oli virhe.
Vastineen mukaan kantelija aikoi jättää asiasta haastehakemuksen vahingonkorvausta varten. Kantelijan edustaja on kuitenkin ilmoittanut neuvostolle, asiasta kysyttäessä, että kantelija ei tule tekemään asiasta haastehakemusta. 

 

Päätoimittajan vastaus 18.12.2020 

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomat ryhtyi vuonna 2019 tutkimaan siivousalaan liittyviä väärinkäyttöepäilyksiä. Kyseessä on yhteiskunnassa näkymättömiin jäävä ilmiö, jonka uhreja ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa olevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, kuten turvapaikanhakijat ja oleskelulupaa hakevat ulkomaalaiset. 

Päätoimittajan mukaan työntekijöitään hyväksikäyttävät yritykset ovat tehneet pitkiä sopimuksia sekä kuntien että yritysten kanssa ja jatkaneet toimintaansa pitkäaikaisesti ilman seuraamuksia. 

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat tutki asiaa kuukausien ajan ja haastatteli kolmeakymmentä siivoojaa. Lähteinä käytettiin myös muun muassa poliisin, aluehallintoviraston, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja muiden viranomaisten asiakirjoja. 

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan kantelijan yritys mainittiin jutussa kohdassa, jossa kerrottiin siitä, miten osa yrityksistä toimii Virosta käsin ja miten tämä vaikeuttaa suomalaisten viranomaisten kykyä puuttua epäkohtiin. Jutussa kantelijan yrityksen kerrotaan vuokraavan työntekijöitä virolaiselta yhtiöltä. Jutussa kerrottiin, että kantelijan yrityksen virolaiselta yritykseltä vuokraamille työntekijöille olisi maksettu vain noin puolesta työtunteja. 

Päätoimittajan mukaan jutussa kerrottiin, että palkkaepäkohdasta valittaneen algerialaisen siivoojan työsuhde päätettiin. Aluehallintovirasto teki tapauksesta esitutkintailmoituksen poliisille vuoden 2017 joulukuussa. Päätoimittajan mukaan  kantelun liitteenä olevan ilmoituksesta käy ilmi, että syynä oli  kantelijan yrityksellä vuokratyöntekijänä olleen henkilön irtisanomisen jälkeinen palkasta lainvastaisesti pidätetty kulu, joka aiheutui kantelijan yrityksen kärsimästä vahingosta ja kantelijalle itselleen maksamatta olleesta käteisvelasta. Päätoimittajan mukaan jutussa myös taustoitettiin selvästi, että työntekijä oli nimenomaan virolaisyrityksen työntekijä. Poliisi ei tutkinut tapausta ajoissa ja syyteoikeus vanhentui vuosi sitten huhtikuussa.
Päätoimittajan mukaan jutussa ei väitetty, että rikosilmoitus olisi tehty kantelijaa tai hänen yritystään vastaan. 

Päätoimittajan mukaan kantelija esitti HS:lle ”vastineeksi” nimetyssä kirjeessään, ettei kantelija ollut tietoinen itseään tai omistamaansa yhtiötä vastaan nostetusta rikosprosessista, eikä lehti voi vedota julkisiin asiakirjoihin, koska kantelijaa vastaan ei ole käräjäoikeudessa haastehakemusta eikä syyttämättäjättämispäätöstä. Kantelijan mukaan jutussa esitetyt tiedot perustuvat täysin haastateltavan kertomiin tietoihin .

Päätoimittajan mukaan kantelijan yrityksen toimintaan liittyi esitutkintailmoituksen lisäksi useista muista lähteistä ilmenneitä epäkohtia työntekijöiden kohtelemisessa ja palkanmaksussa.  Juttu koski lisäksi yleisesti laajaa väärinkäyttöä siivouspalvelualalla. 

Päätoimittaja kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että yhteiskunnallisten epäkohtien paljastaminen ja julkaiseminen ei edellytä julkisten asiakirjojen olemassaoloa, vaan lähdemateriaali voi koostua yksinomaankin muuhun aineistoon, ja kertomuksia voidaan pyrkiä varmistamaan myös muuten kuin julkisten asiakirjojen nojalla. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, ettei tietoja ole voitu perustaa julkisiin lähteisiin on myös itsessään virheellinen, koska aluehallintoviraston asiakirjat ja poliisin tiedot kyseisestä tapauksesta ovat julkisia. Kantelijan yritystä ja virolaista työvoimaa vuokraavaa yritystä koskien jutun lähdemateriaalina käytettiin useita asiakirjoja, muun muassa: aluehallintaviraston tarkastuskertomuksia, aluehallintovirastolle tehtyä työsuhdeasian valvontapyyntöä ja aluehallintoviraston tekemää esitutkintailmoitusta poliisille. Lisäksi lähdemateriaalina käytettiin muun muassa haastatteluja, viestikeskustelua haastatellun siivoojan ja virolaisen yrityksen sekä kantelijan yrityksen edustajien välillä, sekä tapausselostetta ja todellisia työtunteja koskevaa selvitystä.
  
Päätoimittajan mukaan lehden asiakirjalähteet  vahvistivat irtisanotun työntekijän kertomusta siitä, ettei hänelle maksettu palkkaa kaikista tehdyistä työtunneista. 

Päätoimittajan mukaan tapaukseen liittyvä lähdeaineisto kertoi molempien yhtiöiden toimintatavoista. Yhdessä aluehallintoviraston tarkastustietojen kanssa aineisto osoitti, että yhtiöiden toimintaan liittyvät epäkohdat ovat yksittäisen työntekijän tilannetta laajamittaisempia ja systemaattisempia. 
Päätoimittajan mukaan kantelija esittää, että jutun tarkoitus on ollut vaikuttaa hänen johtamansa yrityksen asiakassuhteisiin. Kantelija tuo myös esille, että toimittajan on täytynyt olla tietoinen kielteisen julkisuuden mukanaan tuomista vahingoista hänelle ja hänen omistamalleen yritykselle. 

Päätoimittajan mukaan kantelijaa tavoiteltiin kommentoimaan juttua useamman kerran jutun kirjoittamisen aikana, mutta kummankaan yrityksen edustaja ei vastannut yhteydenottoihin. Jutun julkaisun jälkeen kantelija on lähettänyt HS:lle 6.8.2020 päivätyn kirjeen. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan Helsingin Sanomille lähettämä vastineeksi otsikoitu kirje muistutti kuitenkin enemmän tyypillistä oikeudenkäyntiä edeltävää vaatimus- tai syytekirjettä, kuin varsinaista vastinetta, joka olisi tarkoitettu julkaistavaksi sanomalehdessä, eikä se ollut sellaisenaan lehdessä julkaistavaa vastinetekstiä. Kantelija ei päätoimittajan mukaan myöskään vaatinut oman kannanottonsa julkaisemista tai pyytänyt jutun korjaamista. Sen sijaan kirjeessä kerrottiin, mitä Journalistin ohjeita Helsingin Sanomat oli kantelijan käsityksen mukaan rikkonut ja uhataan vahingonkorvauskanteella. Helsingin Sanomat päätti, ettei se julkaise kantelijan kirjettä, koska sen väitteet jutun sisällöstä eivät pitäneet paikkaansa, eikä niiden oikaisulle siten ollut syytä. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan yritystä ei ole liitetty ihmiskauppaan ja jutussa kerrotaan selkeästi, että siivousalan epäkohdat vaihtelevat laajasti: yhdessä päässä on ihmiskauppaan rinnastuva toiminta ja lievemmässä päässä erilainen lievempi työvoiman hyväksikäyttö. Kantelijan yrityksen kohdalla tuodaan esiin etenkin palkkaukseen liittyvät epäkohdat. Nämä asiat perustuivat Helsingin Sanomien tutkivaan journalistiseen työhön ja edellä kuvatusti useisiin lähteisiin.

Päätoimittajan mukaan kantelija toi kirjeessään esille syyttömyysolettaman, jonka mukaan rikosprosessin aloittaminen ei osoita henkilön syyllistyneen rikokseen. Vastineessa tuotiin esille myös, ettei kantelijalla ollut tiedossaan rikosprosessia, joka olisi nostettu häntä tai hänen yhtiötään vastaan. Päätoimittajan mukaan jutussa ei kuitenkaan ole oikaistavaa asiavirhettä, koska juttu ei väitetty, että kantelija olisi syyllistynyt rikokseen. 
Päätoimittaja toteaa, että kirjeessä tarjotun tekstin sisältö ei Helsingin Sanomien arvion mukaan tarjonnut edellytyksiä neuvottelulle kannanoton muotoilusta julkaistavaan muotoon.  Harkintaan vaikutti myös se, että kantelijalle oli juttuprosessin aikana tarjottu lukuisia tilaisuuksia esittää oma näkemyksensä jutussa mainituista kysymyksistä.
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomien juttu perustui useisiin eri lähteisiin ja selvityksiin, kuten edellä on kuvattu. Helsingin Sanomat kiinnittää huomiota siihen, että osaa väitteistä, joita kantelija on esittänyt JSN:lle, ei ole esitetty Helsingin Sanomille oikaisuvaatimuksena. Helsingin Sanomat viittaa kuitenkin tässä vastineessa esitettyyn ja toteaa, että jutussa kerrotut asiat on tarkistettu huolellisesti ja myöskään kantelijan uudet väitteet eivät anna aihetta jutun oikaisulle.

Päätoimittaja toteaa lopuksi, että Helsingin Sanomat on toiminut käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti, ja katsoo, että kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä. Helsingin Sanomat korostaa myös, että vaikka vastinetta ei julkaistu, se on sitoutunut Journalistin ohjeiden mukaisesti seuraamaan asian ja sen mahdolliset juridiset ulottuvuudet loppuun saakka myös niine mahdollisine käänteineen, jossa kantelijan tilanne näyttäytyisi esitettyä edullisemmalla tavalla.

 

Ratkaisu


JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden
kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.
JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.
 
JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.


Helsingin Sanomat julkaisi laajan jutun siivousalan työntekijöiden kohteluun liittyvistä epäkohdista. Kantelijan ja hänen yrityksensä nimi mainittiin jutussa. 

Juttu käsitteli yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta. Jutussa mainittiin nimeltä myös useita muita alan yrityksiä ja niiden vastuuhenkilöitä, joiden toiminnassa kerrottiin olevan eriasteisia epäkohtia lähes ihmiskaupan kaltaisista olosuhteista epäselvyyksiin työsuhteissa ja palkanmaksussa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet julkaista kantelijan ja hänen yrityksensä nimi. Jutussa ei kuitenkaan väitetty kantelijan tai hänen yrityksensä olleen rikosepäilyn kohteena. Tunnistetietojen julkaiseminen ehkäisi myös sen, että epäilyksenalaisiksi olisivat joutuneet muut yrittäjät, kuin ne, joista oli kyse.
Neuvosto toteaa, että kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen, kun siinä kerrottiin, että aluehallintovirasto on tehnyt poliisille ilmoituksen jutussa esiintyneeseen algerialaismieheen liittyvästä tapauksesta. Lehti kuitenkin tarjosi kantelijalle tilaisuutta tulla kuulluksi jo samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden haastattelupyyntöihin. Kantelija lähetti lehdelle seitsemän viikon viiveellä vastineeksi nimeämänsä kirjeen, jossa hän ei kuitenkaan tuonut esiin mitään, minkä vuoksi kannanotto olisi pitänyt julkaista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1700 kertaa