PÄÄTÖKSET

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7418/IL/20
Nyhetsbyrån SPT

Lainaaminen

Uutistoimisto lähetti asiakkailleen jutun, jossa lukiot asetettiin paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotulosten perusteella. Juttu perustui kokonaisuudessaan toisen tiedotusvälineen työhön, minkä olisi pitänyt käydä jutusta yksiselitteisesti ilmi. Lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa tai selvästi heti jutun alussa.

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7391/YLE/20
Svenska Yle

Yksityisyyden suoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Svenska Yle kertoi erään yrityksen henkilökunnan jäsenellä todetusta koronavirustartunnasta. Tartunnasta ja sen vuoksi tehdyistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnan saanut henkilö oli jutusta tunnistettavissa korkeintaan niiden ihmisten piirissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan.

Langettava 7389/SL/20
Helsingin Sanomat

Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Langettava 7354/YLE/20
Yle

Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7457/SL/20

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 28.1.2021

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Kantelu 24.9.2020

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 26.7.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Suomessa päihderiippuvaisille ei ole tarpeeksi palveluja saatavilla” – Mikä järjestelmässä on vialla?

Kyseessä on asianomaiskantelu. Kantelija on A-Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki ja hänellä on A-Klinikka Oy:n suostumus kantelulleen.

Kantelun mukaan jutussa rikotaan Journalistin ohjeita 8, 11, 12, ja 20.

Kantelun mukaan jutussa viitattiin useassa kohtaa kriitikoihin, muihin alan toimijoihin ja potilaisiin tarkentamatta, mitkä tahot olivat kyseessä. Siksi jutusta on kantelijan mukaan hyvin vaikea arvioida tietojen taustoja ja erottaa mielipiteet tosiasioista. Juttu loi mielikuvaa laajasti hyväksytyistä näkemyksistä, vaikka esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta kuin yksittäisten toimijoiden ja henkilöiden mielipiteitä.

Kantelun mukaan esimerkiksi alla olevassa virkkeestä ei käy ilmi, ketkä kokevat A-klinikka Oy:n aseman ongelmalliseksi, vaan siinä annetaan ymmärtää, että se olisi yleisesti tunnettu tosiasia.

”Toinen suuri ongelma on palveluntuottajien keskinäinen vääntö ja ongelmalliseksi katsottu A-klinikka Oy:n valta-asema päihdehoitojärjestelmässä.”

Kantelun mukaan osa A-klinikka Oy:tä kritisoivista haastateltavista työskentelee yrityksille, jotka ovat A-klinikka Oy:n kilpailijoita. Kantelun mukaan heidän väitteitään ei ollut tarkasteltu kriittisesti, vaan ne oli julkaistu artikkelissa sellaisenaan. Kantelun mukaan juttua on jälkikäteen käytetty muun muassa myös maksullisessa Facebook-mainoksessa vahingoittamistarkoituksessa.

Kantelun mukaan useat jutussa esitetyt väitteet olivat virheellisiä ja yksipuolisia. (JO 8, 20) Kantelun mukaan jutussa esimerkiksi yhdistettiin toisiinsa liittymättömiä asioita, jolloin niistä syntyi vääristynyt kuva. Kantelun mukaan Ilta-Sanomilla olisi ollut mahdollisuus esittää tiedot totuudenmukaisesti, sillä ne ovat saatavilla julkisista lähteistä. Kantelussa viitataan seuraaviin jutun kohtiin:

Virhe 1: kantelija viittaa jutun sitaattiin ”Koko A-klinikkasäätiö tulisi lopettaa, koska sitä kautta Aklinikka Oy:lle on muodostunut lähes monopoliasema, Alho paaluttaa.”

Kantelun mukaan Suomessa hoidettiin vuonna 2018 THL:n Tilasto- ja indikaattoripankin tietojen mukaan yli 59 000 täysi-ikäistä päihdepotilasta julkisissa ja yksityisissä avo- ja laitospalveluissa. Vuonna 2018 A-klinikka Oy:n palveluja käytti vain noin 20 prosenttia (12 909) potilaista, mikä ei ole monopoliasema. Kantelun mukaan kuntien kilpailutusmalli, jossa yleensä valitaan puitesopimuksella 3–5 palvelutuottajaa, jo itsessään takaa sen, ettei monopolia synny.

Virhe 2: kantelija viittaa jutun sitaattiin ”Pienemmät päihdealan toimijat kritisoivat sitä, että valta päihdepolitiikassa on keskittynyt muutamalle isommalle toimijalle, ennen kaikkea A-klinikalle.”

Kantelun mukaan A-klinikka Oy ei päätä tai vastaa Suomen päihdepolitiikasta, kuten ei mikään mukaan yksityinen yritys tai muu toimija. Päätökset ja linjaukset koskien päihdepolitiikkaa tekevät ministeriö ja kunnat. Väite siitä, että valta olisi keskittynyt A-klinikalle, on virheellinen.

Virhe 3: kantelija viittaa jutun sitaattiin ”Nyt A-klinikka Oy on ollut laatimassa päihdepalveluvalikoiman kansallista suositusta samaan aikaan, kun se osallistuu kilpailutuksiin kunnissa. Myös A-klinikka Oy mielletään riippumattomaksi toimijaksi, ja siksi sen henkilöitä käytetään asiantuntijoina lähes kaikessa. Siitä on syntynyt asiantuntijablokki, mikä estää järjestelmän kehityksen.”

Kantelun mukaan päihdepalveluvalikoiman kansallisen suosituksen laatimisesta vastaavat ministeriön virkamiehet. Siten oli kantelijan mukaan virheellistä luoda mielikuvaa, että A-klinikka Oy olisi yksittäisenä toimijana pystynyt merkittävästi vaikuttamaan suositukseen omaksi edukseen tai estäisi järjestelmän kehityksen.

Virhe 4: kantelija viittaa jutun sitaattiin ”Käytännössä taistelua käydään maksusitoumuksista, jotka lain mukaan ovat kuntien päätäntävallan alla. Toipumiskeskeiset palveluntarjoajat katsovat jääneensä nuolemaan näppejään, koska korvaushoito on kuntoutushoitoa selvästi halvempaa, ja koska Aklinikka Oy:llä on niin vahva asema markkinoilla.”

Kantelun mukaan väitteessä verrattiin toisiinsa kahta hoitomuotoa, joita ei ole tarkoitettu saman päihdeongelman hoitoon. Kantelun mukaan korvaushoito on tarkoitettu vain opioidiriippuvuuden hoitoon, ja sen toteuttamista ohjaa STM:n asetus. Kantelun mukaan korvaushoitopalvelut ovat laajasti kilpailutettuja ja ne ovat terveydenhuollon toimintaa, eikä niitä yleensä tuoteta erillisillä maksusitoumuksilla. Kantelun mukaan artikkeli antoi ymmärtää, että hoitomuodon valinta olisi kytköksissä hoidon hintaan ja A-klinikka Oy:n asemaan.

Virhe 5: kantelija viittaa jutun sitaattiin ”Jos kunta on ulkoistanut palvelun esimerkiksi A-klinikka Oy:lle, asiakas on kokemuksemme perusteella pitkälti sen varassa, miten homma siellä hoidetaan. Nimittäin jos asiakas on jo saanut hoitoa A-klinikalla, hänelle ei välttämättä kirjoiteta uutta maksusitoumusta. Eikä A-klinikka Oy:n intresseissä välttämättä ole lähettää asiakasta muualle, Orre katsoo.”

Kantelun mukaan yksityisellä palveluntuottajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa potilaille myönnettyihin maksusitoumuksiin, vaan päätöksen tekee yksinomaan palveluiden järjestämisestä vastaava taho eli yleensä kunta. Kantelun mukaan sitaatista syntyi mielikuva siitä, että A-klinikka Oy toiminnallaan estäisi muita palvelutuottajia saamasta potilaita.

Virhe 6: kantelija viittaa jutun sitaattiin ”Kun esitimme Alholle väitteet syntyneestä asiantuntijablokista ja siitä, että A-klinikan uskotaan voittavan monia kilpailutuksia, koska se pystyy tekemään kilpailijoitaan selvästi edullisempia tarjouksia taustaltaan löytyvän ja STEA-rahoituksesta elävän Aklinikkasäätiön turvin, hänen vastauksensa kuului: – Asia on juuri noin.” 

Kantelun mukaan julkisista lähteistä on tarkistettavissa, että A-klinikka Oy:n tarjoushinnat eivät ole selvästi kilpailijoita edullisempia, joten väite on virheellinen. Kantelun mukaan syytös on vakava, sillä kyse olisi laittomasta toiminnasta ja julkisen tuen väärinkäytöstä.

Kantelun mukaan A-klinikka Oy toimitti Ilta-Sanomille asiavirheiden oikaisuvaatimuksen 28.7.2020 (liite 2) ja täydentävän oikaisuvaatimuksen 29.7.2020.

Kantelun mukaan Ilta-Sanomat ei toteuttanut oikaisua riittävällä ja asianmukaisella tavalla. Jutun loppuun lisättiin 31.7.2020 tieto jutun täydentämisestä, mutta itse tekstissä ei tuoda ilmi, mitä on oikaistu ja miten. Kantelijan mukaan aiheesta olisi ollut tarpeen julkaista uusi juttu, sillä alkuperäinen juttu sisälsi lukuisia asiavirheitä ja perustui suurelta osin A-klinikka Oy:tä mahdollisesti vahingoittamistarkoituksessa kritisoivien mielipiteille.

Päätoimittajan vastaus 2.12.2020

Päätoimittaja Johanna Lahti katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut kantelijan mainitsemia Journalistin ohjeita ja perustelee näkemyksensä seuraavasti: JO 11: Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole luotu kuvaa ”laajasti hyväksytyistä näkemyksistä”, vaan siinä on tuotu esiin alan sisällä olevaa kritiikkiä. Päätoimittajan mukaan osa A-klinikkaa jutussa kritisoineista esiintyi nimellään, osa on halunnut asian arkaluonteisuuden takia puhua nimettömänä ja antanut taustatietoja normaalin journalistisen käytännön mukaisesti.

Päätoimittajan mukaan kantelijan esiin nostaman sitaatin asiayhteydestä kävi selvästi ilmi, keistä oli kysymys. Päätoimittajan mukaan heti jutun seuraavassa virkkeessä kerrottiin, että ”Pienemmät päihdealan toimijat kritisoivat sitä, että valta päihdepolitiikassa on keskittynyt muutamalle isommalle toimijalle, ennen kaikkea A-klinikalle”.

JO 12: Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat suhtautuu kaikkiin haastateltavien väitteisiin aina kriittisesti. Tätä artikkelia varten on haastateltu kymmenittäin ihmisiä ja perehdytty myös A-klinikan ja Aklinikkasäätiön tilinpäätöstietoihin. Kaikkia väitteitä ei ole päätoimittajan mukaan julkaistu sellaisenaan, vaan artikkeli on läpäissyt normaalin journalistisen prosessin. Se, että joku taho on Aklinikan kilpailija, ei estä sitä, etteikö ko. taho saisi esittää myös kritiikkiä, johon A-klinikalla on sitten puolestaan oikeus vastata.

Päätoimittajan mukaan se, miten tätä tai mitään muutakaan artikkelia jälkikäteen hyödynnetään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, ei ole eikä voikaan olla Ilta-Sanomien vastuulla.

JO 8 ja 20 Virheväite 1: Päätoimittajan mukaan monopoliasemalla ei jutussa ole viitattu potilaiden määrään. Päätoimittajan mukaan monopoli viittasi A-klinikkasäätiön ja A-klinikan merkittävään asemaan yhteiskunnassa ennen kaikkea asiantuntijaorganisaatioina. Päätoimittajan mukaan jutussa kritisoitiin ennen kyseistä kohtaa suomalaista päihdepolitiikkaa: jossa kriitikoiden mukaan kuuluu liian vahvasti A-klinikan ääni. Päätoimittajan mukaan vallalla tarkoitettiin siis ennen kaikkea asiantuntijavaltaa.

Päätoimittaja huomauttaa, että A-klinikka Oy:n toimitusjohtajalle Kaarlo Simojoelle oli tarjottu mahdollisuus kiistää kyseinen väite jutussa ja sen Simojoki tekikin: ”A-klinikan kohdalla halutaan kilpailijoiden toimesta puhua monopolista, mutta siitä ei ole kysymys. Mielestäni on pelkästään hyvä asia, että kentällä on monipuolisesti erilaisia toimijoita.”

Päätoimittajan mukaan IS on täydentänyt juttua siten, että siitä käy selvemmin ilmi, että IS:n haastattelemat tahot puhuivat A-klinikka Oy:n valta-asemasta palvelujaan ulkoistaneissa kunnissa ja ulkoistettujen palveluntarjoajien keskuudessa.

Virheväite 2: Päätoimittajan mukaan jutussa ei väitetty, että A-klinikka Oy ”vastaisi tai päättäisi Suomen päihdepolitiikasta”. Jutussa haastatellut ihmiset katsoivat, että A-klinikalle on kertynyt asiassa merkittävästi valtaa. Päätoimittajan mukaan valtaa on monenlaista: A-klinikan asiantuntijoita kuullaan ja haastatellaan eri tahoilla laajasti ja heidän näkemyksiään kyseenalaistetaan erittäin harvoin julkisesti, positiivinen näkyvyys on runsasta.

Päätoimittajan mukaan suomalaisen yhteiskunnan nykyistä päihdepolitiikkaa kritisoivat kokevat, että heidän on vaikea saada ääntään kuuluviin, näin siitä huolimatta, vaikka kaikki alan toimijat myöntävät, että Suomessa on erittäin vakava alkoholiongelma ja tulokset ongelman ratkaisemiseksi ovat vuosikausia olleet huonoja, jopa erittäin huonoja.

Virheväite 3: Päätoimittajan mukaan kantelija on oikeassa siinä, että lopullinen vastuu kansallisen suosituksen laatimisesta on ministeriön virkamiehillä. Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole väitettykään, ettei näin olisi. Päätoimittaja huomauttaa, että kantelija ei kantelussaan edes ole kiistänyt sitä, että A-klinikka Oy:n asiantuntijoita kuullaan asiasta, kun kansallisia suosituksia laaditaan. Päätoimittaja toteaa myös, että jutussa esitetty näkemys – että ”asiantuntijablokki estää järjestelmän kehityksen” – ei ole Ilta-Sanomien vaan Suomen Päihderiippuvaiset ry:n toiminnanjohtajan mielipide ja hänellä on mielipiteeseensä oikeus.

Virheväite 4: Päätoimittajan mukaan päihdeongelmien hoitamisesta ei vallitse alalla täydellistä yksimielisyyttä. A-klinikalla on oma näkemyksensä, mutta useat alan pienimmistä toimijoista nojaavat täysin lääkkeettömiin, toipumiskeskeisiin hoitomenetelmiin, joilla on saatu hyviä tuloksia myös opioidiriippuvuuden hoidossa.

Päätoimittajan mukaan jutussa entinen päihderiippuvainen Pasi Tuomaila kysyi, miksi kunnat ohjaavat päihderiippuvaiset usein ensisijaisesti korvaushoidon pariin. Päätoimittajan mukaan toinen haastateltava, joka on ollut pari vuotta huumeista erossa, korosti jutussa, että ”oleellista olisi, että kunta antaisi päihderiippuvaisten itse valita, millaiseen hoitoon he haluavat”.

Päätoimittajan mukaan tällaisten kysymysten esittäminen ja näkemysten esiintuominen on journalismissa täysin sallittua ja normaalia yhteiskunnallista keskustelua vakavista ongelmista.

Päätoimittaja toteaa, että juttuun on myöhemmin vielä lisätty kantelijan omia perustelujaan A-klinikan toiminnasta.

Virheväite 5: Päätoimittajan mukaan jutussa ei väitetty, että A-klinikka Oy suoranaisesti ”estää muita palveluntuottajia saamasta potilaita”. Päätoimittajan mukaan Päihderiippuvaiset ry:n toiminnanjohtaja kertoi jutussa, millaisia käytännön kokemuksia hänen asiakaskunnalleen on syntynyt tilanteissa, joissa kunta on ulkoistanut palvelun.

Päätoimittaja tuo myös esille, että kantelija on saanut esittää näkemyksensä, jonka mukaan ”Aklinikan kädet ovat sidotut” ja maksusitoumuksista päättävät ”yksinomaan kunnat” sekä kertoa, että Aklinikka on ”usein ohjannut potilaita muualle, siis myös lääkkeettömiä hoitoja tarjoaville palveluntuottajille”.

Päätoimittaja toteaa, että IS ei nähnyt perusteita toiminnanjohtajan mielipiteen poistamiselle, koska hän on alan relevantti toimija.

Virheväite 6: Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat ei syyttänyt A-klinikkasäätiötä laittomasta toiminnasta tai julkisen tuen väärinkäytöstä. Päätoimittajan mukaan kyse oli alan sisällä liikkuvista, Aklinikan asemaa koskevista väitteistä, ei faktoista, joihin otti kantaa THL:n tutkimusprofessorina toiminut, emeritus Hannu Alho, joka itse ollut A-klinikkasäätiön valtuuskunnan jäsen 2009–2019.

Päätoimittajan mukaan IS oli perehtynyt A-klinikkasäätiön tilipäätökseen ja siitä ilmeni, että säätiön ja A-klinikka Oy:n keskinäinen suhde oli hyvin vahva. Tilinpäätöksen mukaan A-klinikkasäätiö pääomitti A-klinikka Oy:tä yhtiön toiminnan alkuvaiheessa. Julkisen tuen lisäksi säätiön rahoituksen toinen kivijalka on toimitiloista ja kiinteistöistä saatava vuokratulo.

Päätoimittajan mukaan kantelijan yhteydenoton jälkeen juttuun lisättiin erikseen kantelijan ja Aklinikkasäätiön toimitusjohtajan Olavi Kaukosen toimittamat tuoreet näkemykset.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Ilta-Sanomien päihdehoitoa ja -politiikkaa käsittelevässä jutussa kritisoitiin alan suurinta toimijaa. Kritiikkiä kiistanalaisesta aiheesta esittäneet olivat alan asiantuntijoita ja ammattilaisia. Kantelijaa ja hänen edustamaansa tahoa kuultiin jutussa laajasti, ja heidän näkemyksiään lisättiin juttuun myös jälkeenpäin. Ilta-Sanomat myös kertoi juttuun tehdyistä muutoksista, kuten siitä, että se oli tarkentanut kahden haastellun taustatietoja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelijan jutussa virheellisenä pitämät asiat olivat haastateltavien näkemyksiä, mikä tuotiin selkeästi esiin. Lehdellä oli perusteet alan toimijoiden mielipiteiden julkaisemiselle. Tiedotusvälineellä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Neuvosto toteaa, että jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joiden korjaamisesta lehden olisi pitänyt kertoa, eikä tapauksessa ole viitteitä muidenkaan kantelussa mainittujen journalistin ohjeiden rikkomisesta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj.), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 634 kertaa