PÄÄTÖKSET

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7418/IL/20
Nyhetsbyrån SPT

Lainaaminen

Uutistoimisto lähetti asiakkailleen jutun, jossa lukiot asetettiin paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotulosten perusteella. Juttu perustui kokonaisuudessaan toisen tiedotusvälineen työhön, minkä olisi pitänyt käydä jutusta yksiselitteisesti ilmi. Lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa tai selvästi heti jutun alussa.

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7391/YLE/20
Svenska Yle

Yksityisyyden suoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Svenska Yle kertoi erään yrityksen henkilökunnan jäsenellä todetusta koronavirustartunnasta. Tartunnasta ja sen vuoksi tehdyistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnan saanut henkilö oli jutusta tunnistettavissa korkeintaan niiden ihmisten piirissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan.

Langettava 7389/SL/20
Helsingin Sanomat

Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Langettava 7354/YLE/20
Yle

Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7445/SL/20

Vastaaja: Hämeen Sanomat

Asia: Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 27.1.2021

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Kantelu 10.9.2020

Kantelu kohdistuu Hämeen Sanomien 30.7.2020 printtilehdessään julkaisemaan juttuun Toinenkin valtuutettu epäiltynä Barreli-tutkinnassa sekä samassa lehdessä olleeseen uutisetusivun nostoon Hämeenlinnalaisvaltuutettu epäiltynä Barreli-tutkinnassa.

Kantelija on kaupunginvaltuutettu, johon jutussa viitataan. Kantelun mukaan Hämeen Sanomat rikkoi uutisoinnissaan erityisesti Journalistin ohjeiden kohtaa 32, jonka mukaan tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Kantelija katsoo olevansa pelkkä rivivaltuutettu, minkä vuoksi asian uutisoinnin laajuus tässä vaiheessa oli hänen mukaansa kyseenalaista. Kantelijan mukaan häntä mustamaalattiin jutussa kohtuuttomalla tavalla.

Kantelija katsoo joutuneensa tutkintaan työsuojelutarkastuksessa tapahtuneen kirjaamis- ja ymmärrysvirheen takia. Koska kyse on yhtiöön liittyvästä rikosepäilystä, jossa on useita epäiltyjä, kaikki heistä ovat epäillyn asemassa esitutkinnan päättymiseen asti.

Kantelun mukaan juttu oli myös virheellinen, sillä aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja väitti jutussa, ettei hänelle olisi soitettu kantelijan poliisikuulusteluista. Kantelijan mukaan hän ja hänen asianajajansa kuitenkin näkivät ja kuulivat, kun tutkiva poliisi soitti työsuojelutarkastajalle samasta huoneesta. Kantelun mukaan poliisi on myös jälkikäteen vahvistanut asian sähköpostitse.

Kantelija on ollut yhteydessä toimitukseen ja saanut mielipidekirjoituksensa julkaistuksi toimituksen editoimana versiona. Kantelija on lähettänyt uuden kirjoituksen, mutta sitä lehti ei enää julkaissut.


Päätoimittajan vastaus 23.11.2020

Päätoimittaja Mikko Soinin mukaan kantelija on kaupunginvaltuutettuna yhteiskunnallisesti merkittävässä roolissa ja hänen yksityisyyselämänsä suoja on tavallista kansalaista matalampi. Epäiltynä oleva valtuutettu kantaa ja käyttää kaupungissa suurta päätösvaltaa luottamustehtäviensä vuoksi, joihin kuuluu myös paikallisen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajuus ja kaupungin liikuntahallien hallituspaikka. Myös kuntalain mukaan valtuutetun tulee toimia arvokkaasti, tehtävän edellyttämällä tavalla, eikä käytös saa olla yleisesti hyväksyttyjen käytösnormien vastaista. Kantelija pitää itseään rivivaltuutettuna, mutta päätoimittajan mukaan on ainoastaan luottamushenkilöitä, valtuutettuja, jotka ovat kaikki saman arvoisia.

Päätoimittajan mukaan jutussa kuultiin kantelijaa laajasti ja hän sai myös ennen julkaisua nähdä jutun ja tarkistaa omat sitaattinsa. Uutinen on päätoimittajan mukaan yhteiskunnallisesti merkittävä kantelijan valtuustoroolin vuoksi. Esimerkiksi hänen edustamansa valtuustoryhmä kuuli rikosepäilystä lehdestä ja erotti kantelijan tutkinnan ajaksi.

Jutussa ei päätoimittajan mukaan mustamaalata kantelijaa vaan kerrotaan tiedossa olevat faktat, jotka on tarkistettu. Lehti on päätoimittajan mukaan käyttänyt vakaata harkintaa nimen julkaisussa.

Päätoimittajan mukaan aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja on kertonut Hämeen Sanomien haastattelussa, ettei hänelle ole soitettu kuulustelusta. Päätoimittajan mukaan toimittaja tarkasti tämän asian avin virkamieheltä kaksi kertaa, joten virkamiehen lausuntoa pidettiin luotettavana. Sen lisäksi kantelija sai kertoa jutussa oman näkemyksensä asiasta. Näin tilanne on ollut jutunteon hetkellä, ja molempia osapuolia on kuultu. Päätoimittajan mukaan poliisi ei kommentoi keskeneräistä tutkintaa ja sitä, mitä kuulusteluissa on tapahtunut. Jutunteon ja sen julkaisun jälkeen kantelijan naisystävä on toimittanut jutun toimittajalle sähköpostikeskusteluja, joissa kantelijaa kuulustellut poliisi kertoo soittaneensa avin työsuojelutarkastajalle, mutta kertoo tarkastajan vahvistaneen raporttinsa kirjaukset oikeiksi.

Kantelija sai jutun julkaisun jälkeen lehden Mielipide-sivulle ja lehden verkkosivuille vastineensa, joissa hän kertoo oman kantansa asiaan. Näin ollen kantelijan näkemys asioiden kulusta on kuultu paitsi jutun teon yhteydessä myös sen jälkeen. Kantelija on saanut julkaistavan jutun nähtäväkseen, ja hän on ilmaissut siitä oman mielipiteensä. Päätoimittajan mukaan toimittaja on tarkastanut jutun kantelijan väitteet nähtyään, mutta kantelija ei ole voinut todentaa, että jutussa olisi asiavirheitä, vaan kyse on päätoimittajan mukaan näkemyseroista.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Hämeen Sanomat julkaisi uutisen, jossa kerrottiin uusia tietoja lehden aiemmin uutisoimasta, kaupunginvaltuutetun johtamaan yritykseen liittyvästä rikostutkinnasta. Uutisessa kerrottiin, että tutkinnassa on epäiltynä myös toinen kaupunginvaltuutettu. Hän kiisti jutussa liittyvänsä mitenkään remonttiin, johon rikostutkinta liittyy, ja katsoi joutuneensa epäillyn asemaan aiheettomasti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kaupunginvaltuutetut ovat paikallisia vallankäyttäjiä, joiden asema perustuu äänestäjiltä saatuun luottamukseen. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen.

Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan olevan yksi epäillyistä ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Lehti myös antoi kantelijalle runsaasti tilaa kertoa oma näkemyksensä asiasta jutussa.

Neuvosto toteaa, että kantelijalla ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastajalla on erilainen näkemys siitä, oliko kantelijan kuulustelusta soitettu tarkastajalle. Asian kiistanalaisuus käy jutusta hyvin ilmi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hämeen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 673 kertaa