PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7445/SL/20

Vastaaja: Hämeen Sanomat

Asia: Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 27.1.2021

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Kantelu 10.9.2020

Kantelu kohdistuu Hämeen Sanomien 30.7.2020 printtilehdessään julkaisemaan juttuun "Toinenkin valtuutettu epäiltynä Barreli-tutkinnassa" sekä samassa lehdessä olleeseen uutisetusivun nostoon "Hämeenlinnalaisvaltuutettu epäiltynä Barreli-tutkinnassa".

Kantelija on kaupunginvaltuutettu, johon jutussa viitataan. Kantelun mukaan Hämeen Sanomat rikkoi uutisoinnissaan erityisesti Journalistin ohjeiden kohtaa 32, jonka mukaan tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Kantelija katsoo olevansa pelkkä rivivaltuutettu, minkä vuoksi asian uutisoinnin laajuus tässä vaiheessa oli hänen mukaansa kyseenalaista. Kantelijan mukaan häntä mustamaalattiin jutussa kohtuuttomalla tavalla.

Kantelija katsoo joutuneensa tutkintaan työsuojelutarkastuksessa tapahtuneen kirjaamis- ja ymmärrysvirheen takia. Koska kyse on yhtiöön liittyvästä rikosepäilystä, jossa on useita epäiltyjä, kaikki heistä ovat epäillyn asemassa esitutkinnan päättymiseen asti.

Kantelun mukaan juttu oli myös virheellinen, sillä aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja väitti jutussa, ettei hänelle olisi soitettu kantelijan poliisikuulusteluista. Kantelijan mukaan hän ja hänen asianajajansa kuitenkin näkivät ja kuulivat, kun tutkiva poliisi soitti työsuojelutarkastajalle samasta huoneesta. Kantelun mukaan poliisi on myös jälkikäteen vahvistanut asian sähköpostitse.

Kantelija on ollut yhteydessä toimitukseen ja saanut mielipidekirjoituksensa julkaistuksi toimituksen editoimana versiona. Kantelija on lähettänyt uuden kirjoituksen, mutta sitä lehti ei enää julkaissut.


Päätoimittajan vastaus 23.11.2020

Päätoimittaja Mikko Soinin mukaan kantelija on kaupunginvaltuutettuna yhteiskunnallisesti merkittävässä roolissa ja hänen yksityisyyselämänsä suoja on tavallista kansalaista matalampi. Epäiltynä oleva valtuutettu kantaa ja käyttää kaupungissa suurta päätösvaltaa luottamustehtäviensä vuoksi, joihin kuuluu myös paikallisen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajuus ja kaupungin liikuntahallien hallituspaikka. Myös kuntalain mukaan valtuutetun tulee toimia arvokkaasti, tehtävän edellyttämällä tavalla, eikä käytös saa olla yleisesti hyväksyttyjen käytösnormien vastaista. Kantelija pitää itseään rivivaltuutettuna, mutta päätoimittajan mukaan on ainoastaan luottamushenkilöitä, valtuutettuja, jotka ovat kaikki saman arvoisia.

Päätoimittajan mukaan jutussa kuultiin kantelijaa laajasti ja hän sai myös ennen julkaisua nähdä jutun ja tarkistaa omat sitaattinsa. Uutinen on päätoimittajan mukaan yhteiskunnallisesti merkittävä kantelijan valtuustoroolin vuoksi. Esimerkiksi hänen edustamansa valtuustoryhmä kuuli rikosepäilystä lehdestä ja erotti kantelijan tutkinnan ajaksi.

Jutussa ei päätoimittajan mukaan mustamaalata kantelijaa vaan kerrotaan tiedossa olevat faktat, jotka on tarkistettu. Lehti on päätoimittajan mukaan käyttänyt vakaata harkintaa nimen julkaisussa.

Päätoimittajan mukaan aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja on kertonut Hämeen Sanomien haastattelussa, ettei hänelle ole soitettu kuulustelusta. Päätoimittajan mukaan toimittaja tarkasti tämän asian avin virkamieheltä kaksi kertaa, joten virkamiehen lausuntoa pidettiin luotettavana. Sen lisäksi kantelija sai kertoa jutussa oman näkemyksensä asiasta. Näin tilanne on ollut jutunteon hetkellä, ja molempia osapuolia on kuultu. Päätoimittajan mukaan poliisi ei kommentoi keskeneräistä tutkintaa ja sitä, mitä kuulusteluissa on tapahtunut. Jutunteon ja sen julkaisun jälkeen kantelijan naisystävä on toimittanut jutun toimittajalle sähköpostikeskusteluja, joissa kantelijaa kuulustellut poliisi kertoo soittaneensa avin työsuojelutarkastajalle, mutta kertoo tarkastajan vahvistaneen raporttinsa kirjaukset oikeiksi.

Kantelija sai jutun julkaisun jälkeen lehden Mielipide-sivulle ja lehden verkkosivuille vastineensa, joissa hän kertoo oman kantansa asiaan. Näin ollen kantelijan näkemys asioiden kulusta on kuultu paitsi jutun teon yhteydessä myös sen jälkeen. Kantelija on saanut julkaistavan jutun nähtäväkseen, ja hän on ilmaissut siitä oman mielipiteensä. Päätoimittajan mukaan toimittaja on tarkastanut jutun kantelijan väitteet nähtyään, mutta kantelija ei ole voinut todentaa, että jutussa olisi asiavirheitä, vaan kyse on päätoimittajan mukaan näkemyseroista.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Hämeen Sanomat julkaisi uutisen, jossa kerrottiin uusia tietoja lehden aiemmin uutisoimasta, kaupunginvaltuutetun johtamaan yritykseen liittyvästä rikostutkinnasta. Uutisessa kerrottiin, että tutkinnassa on epäiltynä myös toinen kaupunginvaltuutettu. Hän kiisti jutussa liittyvänsä mitenkään remonttiin, johon rikostutkinta liittyy, ja katsoi joutuneensa epäillyn asemaan aiheettomasti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kaupunginvaltuutetut ovat paikallisia vallankäyttäjiä, joiden asema perustuu äänestäjiltä saatuun luottamukseen. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen.

Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan olevan yksi epäillyistä ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Lehti myös antoi kantelijalle runsaasti tilaa kertoa oma näkemyksensä asiasta jutussa.

Neuvosto toteaa, että kantelijalla ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastajalla on erilainen näkemys siitä, oliko kantelijan kuulustelusta soitettu tarkastajalle. Asian kiistanalaisuus käy jutusta hyvin ilmi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hämeen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1956 kertaa