2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7418/IL/20
Nyhetsbyrån SPT

Lainaaminen

Uutistoimisto lähetti asiakkailleen jutun, jossa lukiot asetettiin paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotulosten perusteella. Juttu perustui kokonaisuudessaan toisen tiedotusvälineen työhön, minkä olisi pitänyt käydä jutusta yksiselitteisesti ilmi. Lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa tai selvästi heti jutun alussa.

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7391/YLE/20
Svenska Yle

Yksityisyyden suoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Svenska Yle kertoi erään yrityksen henkilökunnan jäsenellä todetusta koronavirustartunnasta. Tartunnasta ja sen vuoksi tehdyistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnan saanut henkilö oli jutusta tunnistettavissa korkeintaan niiden ihmisten piirissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan.

Langettava 7389/SL/20
Helsingin Sanomat

Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Langettava 7354/YLE/20
Yle

Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7440/SL/20

Vastaaja: Kouvolan Sanomat

Asia: Yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 9.12.2020

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Kantelu 5.9.2020

Kantelu kohdistuu Kouvolan Sanomien 31.8.2020 julkaisemaan nettijuttuun, jossa kerrottiin, että erään lukion tiettyjen aineiden opetus annettiin alkaneella viikolla etäopetuksena henkilökunnan jäsenten mahdollisen korona-altistumisen vuoksi. Jutussa kerrottiin, että vaikka opetus annettiin etänä, opiskelijat kävivät koululla normaalisti. Kantelun ovat tehneet kaksi opettajaa, joita järjestely koski. He olivat jääneet varotoimena etätöihin maanantaista alkaen saatuaan tietää, että olivat viikonloppuna mahdollisesti altistuneet koronavirukselle. 

Kantelun mukaan Kouvolan Sanomat kirjoitti somejuorun perusteella uutisen, jonka uutiskärkenä oli nimeltä mainitun lukion tiettyjen oppiaineiden opettajien mahdollinen korona-altistuminen ja heidän viikonloppuvierailunsa nimeltä mainitulle paikkakunnalle. Koska kyseisiä aineita opettaa pienen kunnan lukiossa kumpaakin vain yksi opettaja, kantelijat katsovat olleensa tunnistettavissa jutusta.

Kantelun mukaan kuntalaiset tietävät kantelijat, ja heidän nimensä löytää helposti myös lukion yhteystiedoista. Kantelun mukaan uutisessa ei ollut paikallisenkaan uutisarvon vuoksi tarvetta mainita opettajien oppiaineita, koska kantelijat olivat jääneet varalta etätyöhön ja jättäneet lapsensakin kotiin jo ennen kuin saivat sairaalasta altistumispuhelun.

Kantelun mukaan yksilöiden altistumisepäilyjen ei pitäisi ylittää uutiskynnystä. Kantelun mukaan toimittaja ei ottanut lainkaan yhteyttä asianosaisiin vaan soitti lukion rehtorille. Kantelijoiden mielestä oikeampi osoite olisi ollut soittaa viranomaisille, jotka keskitetysti tiedottavat Suomessa mahdollisista altistumisista. Kantelijat katsovat, että yksittäisen henkilön ottaminen lupaa kysymättä klikkausjournalismin sisällöksi ei ole hienotunteista. Kantelussa huomautetaan, ettei toimittaja edes tiennyt, millaisessa yhteydessä mahdollinen altistuminen oli tapahtunut.


Päätoimittajan vastaus 16.11.2020

Vastaavan päätoimittajan Petri Karjalaisen mukaan, toisin kuin kantelija olettaa, juttu ei perustunut some-huhuihin. Toimitukseen tuli juttuvinkki, jossa kerrottiin etäopetukseen siirtymisestä ja viitattiin asiasta julkaistuun Wilma-viestiin. Wilma on koulujen käyttämä viestipalvelu, jonka avulla opettajat ja koulujen muu henkilökunta tiedottavat ajankohtaisista asioista oppilaille ja vanhemmille.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja soitti lukion rehtorille, joka vahvisti Wilma-viestin tiedot. Juttu perustui rehtorin haastatteluun. Mahdollisen korona-altistumisen kohteeksi joutuneeseen henkilökunnan jäseneen ei päätoimittajan mukaan otettu yhteyttä, sillä hänen henkilöyttään ei tiedetty.

Jutussa ei henkilöity, ketä opettajaa tai opettajia mahdollinen altistuminen koskisi. Aineyhdistelmästä koulun oppilaat saattoivat päätoimittajan mukaan ehkä sen päätellä, mutta he tiesivät asiasta jo Wilma-viestin perusteella. Tavalliselle lukijalle opetettavien aineiden kertominen ei suoraan paljastanut henkilöyttä, vaan sen selvittämiseen piti nähdä vaivaa ja tietää, että kyseisiä aineita opettaa vain rajallinen määrä opettajia.

Toinen kantelijoista otti jutusta kuultuaan yhteyttä toimitukseen. Koska hän oli huolestunut henkilöytensä mahdollisesta julkitulosta, jutusta poistettiin välittömästi tieto siitä, mitä aineita etäopetus koskee. Tämä siitä huolimatta, että henkilöyden paljastuminen ei ollut päätoimittajan mukaan ilmeistä.

Päätoimittaja kirjoittaa, että koronaepidemia on leimannut vahvasti kulunutta vuotta. Kyseessä on kiistämättä merkittävä yhteiskunnallinen asia. Tiedotusvälineiden vastuu on kertoa oikeaa tietoa niin laajasti kuin se on mahdollista. Oikea tieto ehkäisee levottomuutta ja vähentää huolta pandemiasta. Tässäkin tapauksessa rehtori hyvin selvästi totesi, että opetuksen poikkeusjärjestelyissä on kyse varotoimenpiteestä. Päätoimittajan mukaan juttu ei syyllistänyt ketään, vaan kertoi faktat opetuksessa tehtävistä muutoksista.

Päätoimittajan mukaan voi myös pohtia, kuinka arkaluontoinen asia mahdollinen korona-altistus on. Jutussa ei kerrottu, että joku olisi sairastunut vaan mahdollisesti altistunut. Kyseessä ei päätoimittajan mukaan ole Journalistin ohjeiden mukainen erityisen arkaluontoinen seikka, eikä varsinkaan sairaus- tai kuolemantapaus. Päätoimittajan mukaan koronan torjumiseksi on perusteltua kertoa myös altistumisista, jotka liittyvät vaikkapa kouluihin, ravintoloihin tai muihin tunnistettaviin julkisiin paikkoihin, jos näin julkistetulla tiedolla voidaan esimerkiksi katkaista tartuntaketjuja tai hälventää koronasta aiheutuvaa huolta.


Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Kouvolan Sanomat julkaisi nettijutun, jonka mukaan osa jutussa nimeltä mainitun pienen kunnan lukion opetuksesta annettiin alkaneella viikolla etäopetuksena. Päätöksen takana oli jutun mukaan se, että osa koulun henkilökunnasta oli vieraillut viikonloppuna alueella, jossa he olivat mahdollisesti altistuneet koronavirukselle. Jutun ensimmäisessä versiossa mainittiin ne oppiaineet, joita järjestely koski. Kantelijat katsovat olleensa tunnistettavissa jutusta, koska he ovat ainoat, jotka opettavat kyseisiä aineita jutussa mainitussa lukiossa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että koronaviruspandemian kaltaisessa tilanteessa, jossa yleinen tiedonintressi on poikkeuksellisen suuri, tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä tarkan ja ajantasaisen tiedon julkaisijana. Yleisön on tärkeää saada tietoa sekä pandemian kehittymisestä että sen hallitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että henkilöiden terveyteen liittyvät tiedot ovat yleisesti ottaen heidän yksityisyyden suojansa piiriin kuuluvia asioita. Tiedotusvälineiden on kiinnitettävä erityistä huomiota yksityisyyden suojaan käsitellessään tartuntatauteja.

Neuvosto katsoo, että Kouvolan Sanomat julkaisi uutisensa ensimmäisessä versiossa tietoja, jotka mahdollistivat kantelijoiden tunnistamisen kouluyhteisöään laajemmin. Neuvosto kuitenkin huomauttaa, että lehti uutisoi kantelijoiden ainoastaan mahdollisesti altistuneen koronavirukselle.  Pandemian vallitessa kenen tahansa mahdollisuus altistua virukselle arjessaan on suuri. Neuvosto ei pidä Kouvolan Sanomien uutisoimaa mahdollista altistumista sellaisena yksityiselämään kuuluvana erityisen arkaluonteisena seikkana, jonka ilmi tuleminen rikkoisi tässä tapauksessa Journalistin ohjeita. Lukiossa tehdyistä järjestelyistä kertomisella oli paikallista yhteiskunnallista merkitystä, uutinen oli sävyltään neutraali ja lehti pyrki noudattamaan uutisoinnissaan hienotunteisuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kouvolan Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 861 kertaa