PÄÄTÖKSET

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin viranhaltijan sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana.
Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7440/SL/20

Vastaaja: Kouvolan Sanomat

Asia: Yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 9.12.2020

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Kantelu 5.9.2020

Kantelu kohdistuu Kouvolan Sanomien 31.8.2020 julkaisemaan nettijuttuun, jossa kerrottiin, että erään lukion tiettyjen aineiden opetus annettiin alkaneella viikolla etäopetuksena henkilökunnan jäsenten mahdollisen korona-altistumisen vuoksi. Jutussa kerrottiin, että vaikka opetus annettiin etänä, opiskelijat kävivät koululla normaalisti. Kantelun ovat tehneet kaksi opettajaa, joita järjestely koski. He olivat jääneet varotoimena etätöihin maanantaista alkaen saatuaan tietää, että olivat viikonloppuna mahdollisesti altistuneet koronavirukselle. 

Kantelun mukaan Kouvolan Sanomat kirjoitti somejuorun perusteella uutisen, jonka uutiskärkenä oli nimeltä mainitun lukion tiettyjen oppiaineiden opettajien mahdollinen korona-altistuminen ja heidän viikonloppuvierailunsa nimeltä mainitulle paikkakunnalle. Koska kyseisiä aineita opettaa pienen kunnan lukiossa kumpaakin vain yksi opettaja, kantelijat katsovat olleensa tunnistettavissa jutusta.

Kantelun mukaan kuntalaiset tietävät kantelijat, ja heidän nimensä löytää helposti myös lukion yhteystiedoista. Kantelun mukaan uutisessa ei ollut paikallisenkaan uutisarvon vuoksi tarvetta mainita opettajien oppiaineita, koska kantelijat olivat jääneet varalta etätyöhön ja jättäneet lapsensakin kotiin jo ennen kuin saivat sairaalasta altistumispuhelun.

Kantelun mukaan yksilöiden altistumisepäilyjen ei pitäisi ylittää uutiskynnystä. Kantelun mukaan toimittaja ei ottanut lainkaan yhteyttä asianosaisiin vaan soitti lukion rehtorille. Kantelijoiden mielestä oikeampi osoite olisi ollut soittaa viranomaisille, jotka keskitetysti tiedottavat Suomessa mahdollisista altistumisista. Kantelijat katsovat, että yksittäisen henkilön ottaminen lupaa kysymättä klikkausjournalismin sisällöksi ei ole hienotunteista. Kantelussa huomautetaan, ettei toimittaja edes tiennyt, millaisessa yhteydessä mahdollinen altistuminen oli tapahtunut.


Päätoimittajan vastaus 16.11.2020

Vastaavan päätoimittajan Petri Karjalaisen mukaan, toisin kuin kantelija olettaa, juttu ei perustunut some-huhuihin. Toimitukseen tuli juttuvinkki, jossa kerrottiin etäopetukseen siirtymisestä ja viitattiin asiasta julkaistuun Wilma-viestiin. Wilma on koulujen käyttämä viestipalvelu, jonka avulla opettajat ja koulujen muu henkilökunta tiedottavat ajankohtaisista asioista oppilaille ja vanhemmille.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja soitti lukion rehtorille, joka vahvisti Wilma-viestin tiedot. Juttu perustui rehtorin haastatteluun. Mahdollisen korona-altistumisen kohteeksi joutuneeseen henkilökunnan jäseneen ei päätoimittajan mukaan otettu yhteyttä, sillä hänen henkilöyttään ei tiedetty.

Jutussa ei henkilöity, ketä opettajaa tai opettajia mahdollinen altistuminen koskisi. Aineyhdistelmästä koulun oppilaat saattoivat päätoimittajan mukaan ehkä sen päätellä, mutta he tiesivät asiasta jo Wilma-viestin perusteella. Tavalliselle lukijalle opetettavien aineiden kertominen ei suoraan paljastanut henkilöyttä, vaan sen selvittämiseen piti nähdä vaivaa ja tietää, että kyseisiä aineita opettaa vain rajallinen määrä opettajia.

Toinen kantelijoista otti jutusta kuultuaan yhteyttä toimitukseen. Koska hän oli huolestunut henkilöytensä mahdollisesta julkitulosta, jutusta poistettiin välittömästi tieto siitä, mitä aineita etäopetus koskee. Tämä siitä huolimatta, että henkilöyden paljastuminen ei ollut päätoimittajan mukaan ilmeistä.

Päätoimittaja kirjoittaa, että koronaepidemia on leimannut vahvasti kulunutta vuotta. Kyseessä on kiistämättä merkittävä yhteiskunnallinen asia. Tiedotusvälineiden vastuu on kertoa oikeaa tietoa niin laajasti kuin se on mahdollista. Oikea tieto ehkäisee levottomuutta ja vähentää huolta pandemiasta. Tässäkin tapauksessa rehtori hyvin selvästi totesi, että opetuksen poikkeusjärjestelyissä on kyse varotoimenpiteestä. Päätoimittajan mukaan juttu ei syyllistänyt ketään, vaan kertoi faktat opetuksessa tehtävistä muutoksista.

Päätoimittajan mukaan voi myös pohtia, kuinka arkaluontoinen asia mahdollinen korona-altistus on. Jutussa ei kerrottu, että joku olisi sairastunut vaan mahdollisesti altistunut. Kyseessä ei päätoimittajan mukaan ole Journalistin ohjeiden mukainen erityisen arkaluontoinen seikka, eikä varsinkaan sairaus- tai kuolemantapaus. Päätoimittajan mukaan koronan torjumiseksi on perusteltua kertoa myös altistumisista, jotka liittyvät vaikkapa kouluihin, ravintoloihin tai muihin tunnistettaviin julkisiin paikkoihin, jos näin julkistetulla tiedolla voidaan esimerkiksi katkaista tartuntaketjuja tai hälventää koronasta aiheutuvaa huolta.


Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Kouvolan Sanomat julkaisi nettijutun, jonka mukaan osa jutussa nimeltä mainitun pienen kunnan lukion opetuksesta annettiin alkaneella viikolla etäopetuksena. Päätöksen takana oli jutun mukaan se, että osa koulun henkilökunnasta oli vieraillut viikonloppuna alueella, jossa he olivat mahdollisesti altistuneet koronavirukselle. Jutun ensimmäisessä versiossa mainittiin ne oppiaineet, joita järjestely koski. Kantelijat katsovat olleensa tunnistettavissa jutusta, koska he ovat ainoat, jotka opettavat kyseisiä aineita jutussa mainitussa lukiossa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että koronaviruspandemian kaltaisessa tilanteessa, jossa yleinen tiedonintressi on poikkeuksellisen suuri, tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä tarkan ja ajantasaisen tiedon julkaisijana. Yleisön on tärkeää saada tietoa sekä pandemian kehittymisestä että sen hallitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että henkilöiden terveyteen liittyvät tiedot ovat yleisesti ottaen heidän yksityisyyden suojansa piiriin kuuluvia asioita. Tiedotusvälineiden on kiinnitettävä erityistä huomiota yksityisyyden suojaan käsitellessään tartuntatauteja.

Neuvosto katsoo, että Kouvolan Sanomat julkaisi uutisensa ensimmäisessä versiossa tietoja, jotka mahdollistivat kantelijoiden tunnistamisen kouluyhteisöään laajemmin. Neuvosto kuitenkin huomauttaa, että lehti uutisoi kantelijoiden ainoastaan mahdollisesti altistuneen koronavirukselle.  Pandemian vallitessa kenen tahansa mahdollisuus altistua virukselle arjessaan on suuri. Neuvosto ei pidä Kouvolan Sanomien uutisoimaa mahdollista altistumista sellaisena yksityiselämään kuuluvana erityisen arkaluonteisena seikkana, jonka ilmi tuleminen rikkoisi tässä tapauksessa Journalistin ohjeita. Lukiossa tehdyistä järjestelyistä kertomisella oli paikallista yhteiskunnallista merkitystä, uutinen oli sävyltään neutraali ja lehti pyrki noudattamaan uutisoinnissaan hienotunteisuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kouvolan Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 2773 kertaa