2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7510/R/20
Radio Suomipop

Lainaaminen

Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Vapauttava 7495/PL/20
Ylöjärven Uutiset

Kielteinen julkisuus, jälkikäteen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Langettava 7477/YLE/20
Yle

Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.
 

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7434/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, otsikko, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi toista tiedotusvälinettä lainaten lööpissään, että julkisuuden henkilö kärsi koronan jälkitaudista. Nettijutun otsikossa taas todettiin, että hänellä oli aistiharhoja. Lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Vapauttava 7364/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti kertoi seurantajutussaan työntekijöiden laajamittaisesta hyväksikäytöstä nepalilaisissa ravintoloissa. Lehdellä oli perusteet kertoa yrittäjäpariskuntaan kohdistuvasta ihmiskauppaepäilystä nimet mainiten. Etnistä alkuperää ei tuotu jutussa esiin halventavasti. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. 

Vapauttava 7434/SL/20

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, otsikko, yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 3.3.2021

Lehti kertoi toista tiedotusvälinettä lainaten lööpissään, että julkisuuden henkilö kärsi koronan jälkitaudista. Nettijutun otsikossa taas todettiin, että hänellä oli aistiharhoja. Lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Kantelu 2.9.2020

Kantelu kohdistuu Iltalehden 20.8.2020 julkaisemaan nettijuttuun, jonka alkuperäisenä otsikkona oli Apu: Keväällä sairastuneella Baba Lybeckillä on edelleen aistiharhoja: ”Korona on vahingoittanut jotain.”

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/09505ae7-1729-4f07-b80b-52de3620e872

Lisäksi kantelu kohdistuu seuraavan päivän paperilehden lööppiin ja kanteen, joissa otsikkona oli Apu: Keväällä sairastanut Baba Lybeck kärsii yhä Koronan jälkitaudista. 

Kantelija on jutuissa mainittu julkisuuden henkilö, jonka Apu-lehdelle antamaan haastatteluun Iltalehden jutut perustuivat.

Kantelija pitää virheellisenä Iltalehden paperilehden kannessa ja lööpissä ollutta otsikkoa, jossa väitettiin, että kantelija kärsi yhä jälkitaudista. Kantelija arvioi otsikon perustuvan Apu-lehdessä olleeseen kantelijan sitaattiin, jossa hän oli todennut: ”Luin tästä tarkemmin ja ilmeisesti päässäni on koronan jälkitautina neurologiset kytkennät pielessä. Korona on vahingoittanut jotain. Hajuharha ei onneksi ole millään tavalla vaarallista tai vaikuta elämään.”

Kantelun mukaan Apu-lehden alkuperäisestä sitaatista ilmeni hyvin, että kantelija oli vain lukenut vaivasta ja loppu oli olettamaa. Iltalehti oli kuitenkin tarttunut sanaan ”jälkitautina”, eikä otsikoista käynyt ilmi, että kyse on vain olettamuksesta. Kantelijan mielestä oleellista on se mielikuva, jonka lööpissä ollut otsikko herätti. Hänen mukaansa se uskotteli lukijoille, että kantelijalla olisi ollut jutun julkaisuhetkellä edelleen joku vaiva tai lääkärin hoitoa vaativa tauti, mikä ei pitänyt paikkaansa. Tällaista mielikuvaa ei kantelijan mukaan syntynyt Apu-lehden alkuperäisestä sitaatista tai jutusta.

Myöskään nettijutun otsikko, jonka mukaan kantelijalla oli ”edelleen aistiharhoja”, ei pitänyt kantelun mukaan paikkaansa. Kantelija toteaa, että aistiharhat mielletään yleisesti hallusinaatioiksi, jotka johtuvat mielenterveysongelmista. Silloin tällöin ilmenevä hajuharha on hänen tulkintansa mukaan jotakin aivan muuta. 

Kantelija katsoo, että Iltalehti viivytteli jutuissa olleiden asiavirheiden korjaamisessa. Hän kertoo ryhtyneensä oikaisemaan virheitä Twitterissä huomattuaan ne aamulla 21.8.2020. Iltalehden uutispäätoimittaja Perttu Kauppinen vastasi viesteihin Twitterissä samana päivänä iltapäivällä. Myöhemmin illalla Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi pyysi kantelijaa olemaan suoraan yhteydessä, jotta asia saataisiin selvitettyä.

Kantelija lähetti lehdelle oikaisupyynnön seuraavana päivänä aamupäivällä, minkä jälkeen päätoimittaja soitti kantelijalle. Puhelussaan päätoimittaja pahoitteli asiaa ja tarjosi kantelijalle mahdollisuutta haastatteluun sekä vastineeseen. Lisäksi päätoimittaja lupasi, että maanantain 24.8.2020 painetussa lehdessä julkaistaisiin oikaisu. Tämä julkaistiin lehden pääkirjoitussivulla. 

Kantelija katsoo, että oikaisu olisi pitänyt julkaista lehden verkkosivuilla heti, kun virhe havaittiin eli perjantaina 21.8.2020. Kantelija huomauttaa, että virheellinen tieto levisi poikkeuksellisen laajalle, koska se oli ollut Iltalehden kannessa ja lööpissä. Oikaisu pelkässä paperilehdessä ei tavoittanut kantelun mukaan virheellistä tietoa saanutta yleisöä mahdollisimman kattavasti.

Kantelija kertoo joutuneensa pyytämään lehdeltä neljä kertaa, että aistiharhoja-sana muutettaisiin nettiotsikossa hajuharhaksi, ennen kuin korjaus tehtiin. Twitterissä moni lukija tyrmistyi hänen mukaansa otsikon muotoilusta, josta käytiin laajaa keskustelua. Otsikkoa muokattiin seuraavan päivän iltana julkaisusta. Jutussa ei kuitenkaan kerrottu, mitä siinä oli muutettu ja miksi.

Kahdesta virheelliseksi katsomastaan väittämästä kantelija pitää suurempana ja vahingollisempana väitettä siitä, että hän sairastaisi koronan jälkitautia.

Kantelija katsoo jutun rikkoneen Journalistin ohjeita 8 ja 20. Lisäksi kantelija pitää juttua Journalistin ohjeen 15 vastaisena, koska paperilehden ja nettijutun otsikkojen väitteille ei löytynyt hänen mielestään katetta jutusta.

Kantelija toteaa, ettei Iltalehti pyrkinyt missään vaiheessa tarkistamaan Apu-lehdestä lainaamiaan tietoja häneltä itseltään, vaikka Journalistin ohje 10 edellyttää, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin myös silloin, kun ne on aiemmin julkaistu.

Kantelijalle ei myöskään kerrottu etukäteen, että Apu-lehdelle annettuja lausumia julkaistaisiin Iltalehdessä, vaikka Journalistin ohjeen 17 mukaan haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa yhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Journalistin ohje 17 on kuitenkin jätetty käsittelyyn otettaessa kantelun ulkopuolelle, koska jutussa ainoastaan siteerattiin jo julkaistuja tietoja.

Koska kantelija oli alun alkaen hyväksynyt Apu-lehden jutun ja koska koronauutisilla on hänen mielestään poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä, kantelija sanoo ymmärtävänsä ja hyväksyvänsä, että Iltalehti sai siteerata Avun juttua. Kantelija kuitenkin kokee, että Iltalehti toimi erittäin vahingollisesti häntä kohtaan julkaistessaan jutun ilmoittamatta ja tarkistamatta häneltä itseltään faktoja.

Lisäksi kantelija tulkitsee jutun rikkoneen Journalistin ohjeen 28 vaatimusta siitä, että sairaustapauksista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Kantelun mukaan jutussa olleet virheet olivat erityisen vakavia, koska ne koskivat kantelijan terveydentilaa ja olivat hänen tulkintansa mukaan arkaluonteisia ja yksityiselämään kuuluvia.

Kantelussa todetaan, että virheellisen tiedon levittäminen voi suoraan vahingoittaa kantelijan toimeentuloa esiintyjänä. Viivyttely oikaisujen tekemisessä lisäsi kantelun mukaan jutun aiheuttamaa vahinkoa. Kaikkein huolestuttavimpana kantelija pitää kuitenkin sitä, että hajuharhojen paisuttelu vakavaksi jälkitaudiksi sai lukijoissa aikaiseksi aiheetonta pelkoa ja ahdistusta.



Päätoimittajan vastaus 19.1.2021

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa vastauksessaan, että Iltalehti julkaisi kantelun kohteena olevan verkkojutun lehden viihdeosastolla uutisellisena siteerauksena kantelijan Apu-lehdelle antamasta haastattelusta. Iltalehti kreditoi molemmat jutut Apu-lehdelle hyvän journalistisen tavan mukaisesti.

Päätoimittaja huomauttaa, että kantelija oli itse tuonut julkisuuteen sairastumisensa koronaan ja käsitellyt sitä toistuvasti julkisuudessa. Hän oli käyttänyt itse sanoja ”jälkitauti” ja ”hajuharha” myös Apu-lehden haastattelussa. Asiaa ei voida Iltalehden päätoimittajan mukaan pitää yksityiselämän piiriin kuuluvana arkaluonteisena tietona, koska kantelija on julkisuuden henkilö, joka oli itse kertonut julkisesti asiasta.

Päätoimittaja toteaa, ettei kantelija ole missään vaiheessa kertonut, että Apu-lehden juttu olisi sisältänyt yhtäkään virhettä, vaikka hän oli ollut tyytymätön myös Apu-lehden alkuperäiseen otsikkoon. Päinvastoin hän on julkisesti kehunut sosiaalisessa mediassa Apu-lehden juttua ”kivaksi” ja kertonut myös saaneensa tehdä siihen muokkaukset ennen julkaisua.

Päätoimittaja ihmettelee myös, miksei kantelija ole kohdistanut ainakaan julkisesti samanlaista palautetta toiseen iltapäivälehteen, joka myös käytti vastaavassa sitaattijutussaan sanoja ”aistiharha” ja ”kärsiä”.

Kantelussa viitataan ”monen lukijan tyrmistyneeseen reaktioon Twitterissä”. Päätoimittaja huomauttaa, että Iltalehdellä on oikeus ja velvollisuus tehdä päätökset omasta sisällöstään sekä oikaisuista oman harkintansa mukaan, eikä tätä päätösvaltaa luovuteta sosiaalisen median yleisölle.

Vasta Iltalehden jutun julkaisemisen jälkeen kantelija toi Twitterissä ja sittemmin oikaisupyynnössään ilmi, että hän pitää jälkitautina vasta lääkärin diagnosoimaa oireyhtymää. Iltalehti ei pitänyt jälkitautiin liittyvää keskustelua merkittävänä tai olennaisena asiavirheenä, koska kantelija itse oli käyttänyt tilanteestaan sanaa jälkitauti. Iltalehti kuitenkin oikaisi ja täsmensi asian painetussa lehdessä pääkirjoitussivulla viipymättä sen jälkeen, kun kantelija oli ponnekkaasti kiistänyt tauti-sanan. Näin toimittiin, koska lehti halusi huomioida kansi- ja lööppinäkyvyyden vaikutuksen jutun kohteelle. Päätoimittaja huomauttaa, että kantelija on julkisesti kertonut olleensa Iltalehden oikaisuun tyytyväinen.

Merkittävän näkyvyyden vuoksi kantelijalle tarjottiin myös mahdollisuutta vastineeseen, mikäli hän olisi halunnut selvittää Twitterissä esiin tuomiaan ulottuvuuksia tarkemmin.

Nettijutussa ei päätoimittajan tulkinnan mukaan ollut asiavirhettä eikä asiasta ollut voinut syntyä hänen mukaansa väärää vaikutelmaa. Konteksti tuli siitä hyvin ilmi myös laajasti yleisölle, joka ei ollut painettua lehteä ostanut.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Iltalehti julkaisi netissä ja painetussa lehdessään sitaattijutun, joka perustui Apu-lehdelle annettuun haastatteluun. Haastattelussa julkisuuden henkilö kertoi hajuharhoista, joita hänellä oli ilmennyt koronan sairastamisen jälkeen. Iltalehden lööpissä ja kannessa kantelijan kerrottiin kärsivän edelleen koronan jälkitaudista, ja nettijutun alkuperäisen otsikon mukaan hänellä oli aistiharhoja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että otsikointi oli kärjistävää ja sen perusteella saattoi saada kuvan, että kantelija olisi kärsinyt todellista vakavammista oireista. Otsikoissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehden olisi ollut välttämätöntä korjata. Iltalehti siteerasi jutussaan haastattelua, jossa kantelija itse puhui jälkitaudista. Saman ilmaisun käyttö Iltalehden otsikossa ei edellyttänyt tai viitannut siihen, että tauti olisi välttämättä ollut lääkärin diagnosoima. Myös aistiharhoista puhumiselle oli riittävät perusteet, sillä hajuharhat lasketaan tällaisiksi. Hajuaistin muutokset ovat yleisesti koronavirukseen liitetty jälkitauti. 

Neuvoston linjan mukaisesti otsikoiden ei tarvitse olla myöskään tyhjentäviä, kunhan niille löytyy jutusta kate. Tässä tapauksessa otsikoissa esitetyt väitteet täsmentyivät jutun lukemalla. Jutuista kävi selvästi ilmi, että kantelijan oireet olivat harmittomia ja ettei hän itse kuvitellut aistimuksiaan todellisiksi vaan viittasi näihin nimenomaan harhoina. Näin ollen lukijalle ei annettu sellaista kuvaa, että kyse olisi mielenterveyden ongelmista. Lehti kuitenkin muokkasi nettijuttunsa otsikkoa kantelijan toiveiden mukaisesti ja julkaisi seuraavassa mahdollisessa paperilehden numerossa näkyvällä paikalla oikaisun.

Lehdellä oli lähtökohtaisesti perusteet luottaa lähteeseensä, eikä tietojen tarkastamatta jättämisestä aiheutunut olennaisia asiavirheitä. Sitaattijutun tekemisestä ei myöskään tarvinnut kertoa sen kohteelle etukäteen.
Kantelija on julkisuuden henkilö, joka oli itse kertonut sairaudessaan julkisuudessa. Iltalehden jutussa ei tuotu esiin mitään, mitä kantelija itse ei olisi kertonut julkisuudessa jo aiemmin. Siten juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyttä tai Journalistin ohjeiden vaatimusta sairastapausten hienotunteisesta uutisoinnista. 
Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Iltalehti ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Kyösti Karvonen (varapj.), Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Niko Nurminen, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.
 

Tämä päätös on avattu 1437 kertaa