PÄÄTÖKSET

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7418/IL/20
Nyhetsbyrån SPT

Lainaaminen

Uutistoimisto lähetti asiakkailleen jutun, jossa lukiot asetettiin paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotulosten perusteella. Juttu perustui kokonaisuudessaan toisen tiedotusvälineen työhön, minkä olisi pitänyt käydä jutusta yksiselitteisesti ilmi. Lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa tai selvästi heti jutun alussa.

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7391/YLE/20
Svenska Yle

Yksityisyyden suoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Svenska Yle kertoi erään yrityksen henkilökunnan jäsenellä todetusta koronavirustartunnasta. Tartunnasta ja sen vuoksi tehdyistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnan saanut henkilö oli jutusta tunnistettavissa korkeintaan niiden ihmisten piirissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan.

Langettava 7389/SL/20
Helsingin Sanomat

Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Langettava 7354/YLE/20
Yle

Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7420/SL/20

Vastaaja: Ilkka-Pohjalainen

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Ratkaistu: 9.12.2020

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 24.8.2020

Kantelu kohdistuu Ilkka-Pohjalaisen painetussa lehdessään 10.6.2020 julkaisemaan juttuun "Jos pelkäät metsää, hanki marjakaveri".

Kantelun mukaan jutussa olleessa yhteenvedossa (Fakta: Poimintatulo 17,3 miljoonaa euroa) faktana esitetyt asiat eivät perustu todellisuuteen, vaan jutussa jätettiin ilmoittamatta sen todelliset lähteet, tutkimus ja asiayhteydet. Kantelun mukaan lähteeksi ilmoitettu Arktiset Aromit ry ei ole tutkinut marjanpoiminta- ja marjanmyyntiasioita.

Kantelija arvioi, että jutussa poimintalukuna esitetty 17,3 miljoonaa kiloa perustuu Marsi 2019 -tilastoon, joka koski Suomessa kyseisenä vuonna vain 55 marjanostajayritystä. Nämä yritykset kuuluvat kantelun mukaan pääsääntöisesti ryhmään, joka tuo maahan marjanpoimijoita, eikä tilastossa huomioida kotitalouksien poimimia ja heidän muille ostajille myymiään marjoja.

Kantelun mukaan sekään ei pidä paikkaansa, että kaupallinen poimintamäärä olisi 10–17 kiloa vuodessa. Esimerkiksi vuosina 2009–2019 se oli Marsi-tilaston mukaan viitenä vuotena alle 10 miljoonaa kiloa ja kuutena vuotena yli 10 miljoonaa kiloa.

Kantelun mukaan ei pidä paikkaansa, että sadosta saataisiin parhaimmillaankin talteen alle 10 prosenttia, eikä tieto perustu kattavaan tutkimukseen.

Kantelija kysyy myös, mihin viitataan sillä, että ”talteenotto on ollut yli 90 prosenttisesti ulkomaisten poimijoiden varassa”. Onko kyse koko Suomen kaupallisesta talteenotosta vai Suomen luonnonmarjojen talteenotosta, josta ei ole olemassa kattavaa tutkimusta, jota voitaisiin esitellä faktana?

Kantelun mukaan sitäkään ei pitäisi esittää faktana, että luonnonmarjoja kasvaa vuosittain noin 500 miljoonaa kiloa, koska asiasta ei ole kattavaa tutkimusta. Luonnonvarakeskuksella on kyllä pitkään ollut koealoja, joista marjojen kilomääriä hehtaarilla on arvioitu, mutta luonnonmarjojen vuosittaisista kilomääristä koko luonnossa tai siitä, paljonko niistä on todellisuudessa poimittu, ei ole tilastoja.

Suomessa on myös kantelun mukaan tehty ainakin pari yliopistotason tutkimusta, joissa kotitarvepoiminta ja niistä myyntiin menneet marjamäärät ovat ristiriidassa samoilta poimintavuosilta "totuuksina" esitettyihin Marsi-tilastoihin.

Kantelija kertoo pyrkivänsä kantelullaan siihen, että harhaanjohtava ja väärän tiedon levitys marjanpoiminnasta loppuisi mediassa. Media korostaa kantelun mukaan pääsääntöisesti ja harhauttavasti asiaa niin, että thaipoimijat ja muut ”maahantuodut” luonnonmarjapoimijat poimivat melkein kaikki marjat Suomessa.


Päätoimittajan vastaus 16.11.2020

Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila toteaa vastauksessaan, että jutun faktalaatikossa olevat tiedot olivat peräisin Arktiset Aromit ry:ltä. Ilkka-Pohjalaisella ei päätoimittajan mukaan ollut syytä epäillä yhdistyksen luotettavuutta lähteenä, vaan se vertautuu hänen mukaansa mihin tahansa asiantuntija- tai etujärjestöön, jota media käyttää lähteenään päivittäin.

Päätoimittajan mukaan myös se oli Arktisten Aromien tieto, että ulkomaalaiset poimivat marjat 90-prosenttisesti. Lähteitä ei siteerattu päätoimittajan mukaan virheellisesti, eikä jutussa siten ollut hänen mielestään Journalistin ohjeen 20 tarkoittamaa asiavirhettä. Arktiset Aromit ei esittänyt lehdelle oikaisupyyntöä tietoihin, joissa yhdistys oli ollut lähteenä.

Päätoimittaja toteaa myös, että kantelija olisi voinut halutessaan kirjoittaa lehden mielipidesivuille näkemyksensä ja esittää omat lähteensä ja vastaväitteensä Arktisten Aromien tiedoille, koska ”hän vaikuttaa olevan asiaan vihkiytynyt”. Päätoimittajan mukaan tällaista pyyntöä ei kuitenkaan esitetty, eikä hän löydä kantelijan korjauspyyntöä sähköpostistaan.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Ilkka-Pohjalainen käsitteli jutussaan marjanpoimintaa. Jutun yhteydessä ollut faktalaatikko perustui valtakunnallisen toimialajärjestön tiedotteeseen, jota lehti lainasi lähes sanatarkasti. 

Julkisen sanan neuvosto huomauttaa, että Journalistin ohjeet koskevat myös lainauksia eivätkä tiedotusvälineet voi siirtää vastuuta tietojen oikeellisuudesta lähteilleen. Vaikka lehdellä oli lähtökohtaisesti perusteet luottaa lähteeseensä, sen olisi pitänyt pyrkiä tarkistamaan jutussa esitetyt tiedot saatuaan asiasta korjauspyynnön. Mahdolliset olennaiset asiavirheet on myös korjattava selvästi eikä niitä voi paikata esimerkiksi mielipidekirjoituksella.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehden olisi pitänyt korjata. Vaikka juttua saattoi lukea myös siten, että yli 90 prosenttia kaikista Suomessa poimituista luonnonmarjoista olisi ulkomaisten poimijoiden keräämiä, neuvoston tulkinnan mukaan tekstiyhteydestä kävi riittävästi ilmi, että talteenotolla viitattiin tässä rajatummin kaupalliseen keruuseen. Myös poimintatulojen vuosivaihtelua koskeva väittämä oli epätarkka muttei kuitenkaan ylittänyt olennaisen asiavirheen kynnystä. Neuvosto huomauttaa, että tiedotusvälineiden tulisi olla lukutietoja esittäessään täsmällisiä sen suhteen, mitä ne kattavat.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilkka-Pohjalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Vapauttavaa äänestivät:
Eero Hyvönen (pj.), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Tuomo Törmänen.

Langettavaa äänestivät:
Henrik Rydenfelt ja Sinikka Tuomi.

Heidän eriävä mielipiteensä:
Faktalaatikon väite, että marjojen talteenotto on ollut 90-prosenttisesti ulkomaalaisten poimijoiden varassa, on virheellinen. Luonnonvarakeskuksen arvio vuodelta 2015 on, että ulkomaalaisten osuus on 20 prosenttia. Kyseessä on olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Tämä päätös on avattu 1196 kertaa