PÄÄTÖKSET

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7510/R/20
Radio Suomipop

Lainaaminen

Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Vapauttava 7495/PL/20
Ylöjärven Uutiset

Kielteinen julkisuus, jälkikäteen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Langettava 7477/YLE/20
Yle

Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.
 

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7434/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, otsikko, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi toista tiedotusvälinettä lainaten lööpissään, että julkisuuden henkilö kärsi koronan jälkitaudista. Nettijutun otsikossa taas todettiin, että hänellä oli aistiharhoja. Lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7400/SL/20

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yleisön tuottama aineisto

Ratkaistu: 4.11.2020

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Kantelu 27.7.2020

Kantelu kohdistuu Iltalehden nettijutun Varusmiehen rynnäkkökivääri laukesi ampumaharjoituksessa – luoti osui valvojan kenkään yhteydessä kommenttipalstalla julkaistuun lukijan kommenttiin: ”Ja se oli sille valvojalle tarkemmin ajatellen itse asiassa: aivan oikein.”

Kantelija on ilmoittanut kommentista moderaattorille, mutta sitä ei ole poistettu. Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” näkökulmasta.


Päätoimittajan vastaus 26.10.2020

Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehden yleisenä tavoitteena on sallia lukijakeskustelu mahdollisimman laajasti eri aiheista. Keskustelu jätetään pääosin avaamatta esimerkiksi silloin, kun uutinen käsittelee raakoja väkivaltarikoksia, seksuaalirikoksia, rikoksia, joissa tekijä tai uhri on lapsi, seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttoa tai uskontoa. Keskustelua ei tänä vuonna ole pääosin myöskään avattu koronauutisten yhteyteen, jotta kommenttipalstalla ei esitettäisi vahvistamattomia terveysväittämiä.

Päätoimittajan mukaan sosiaalinen media ja erilaiset foorumit ovat viime vuosina nopeasti rapauttaneet ja rapauttavat lehdistön perinteistä roolia mielipiteellisen keskustelun kokoajana ja kuratoijana. Kun keskustelu median sisällöistä valuu muihin kanaviin, myös median yhteiskunnallinen merkitys ja rooli lukijoiden elämässä vähenee. Siksi Iltalehti katsoo, että uutisten kommentoinneissa on sallittava mahdollisimman laaja mielipiteen vapaus, kunhan kommentit eivät riko lakia. Tällä hetkellä lehden verkkosivuille jätetään kuukaudessa yli 200 000 kommenttia.  Lukijoita ohjataan hyvien tapojen mukaiseen keskusteluun tarjoamalle heille sekä lyhyt että pitkä versio (https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201412090151028) keskustelun säännöistä.  

Iltalehden käytössä on koneoppiva robotti, joka hylkää osan kommenteista suoraan, lähettää osan ihmismoderaattoreille tarkastettavaksi ja julkaisee osan suoraan. Robotti on opetettu kymmenientuhansien autenttisten viestien avulla tunnistamaan vihapuhetta tai loukkaavaa kieltä sisältävät kommentit. Ihmismoderaattoreiden tekemät päätökset opettavat robottia koko ajan paremmaksi. Ennakkomoderointijärjestelmä ei ole päätoimittajan mukaan aukoton. Sen lisäksi lukijat voivat liputtaa jo julkaistuja kommentteja ja lähettää ne uudestaan ihmismoderaattoreiden tarkastettavaksi, kuten Journalistin ohjeiden liitteen neljäs kohta edellyttää.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olleessa tapauksessa nimimerkki Vargholmin kirjoittaman kommentin julkaisi koneoppiva robotti. Sen jälkeen, kun kantelija merkitsi kommentin sopimattomaksi, sen tarkisti ihmismoderaattori. Kommentin poistoon ei katsottu olevan perusteita.

Journalistin ohjeiden liitteen mukaan ihmisarvoa loukkaavaksi katsotaan esimerkiksi syrjintä ja väkivaltaan yllyttävät viestit. Päätoimittaja toteaa, että uutisessa ei kerrota varusmiehen tai ammuntojen valvojan sukupuolta, uskontoa, seksuaalista suuntaututumista, ihonväriä tai muuta tunnistetietoa, joka voitaisiin katsoa syrjinnäksi tai syrjintään kannustavaksi. Iltalehti pitääkin mahdollisena, että kantelija tulkitsee kommentin lietsovan vihaan ammuntojen valvojaa kohtaan tai yllyttävän väkivaltaan häntä kohtaan. Tämä tulkinta on päätoimittajan mukaan mahdollinen, jos kommenttia tarkastelee irrallisena eikä ole lukenut uutisen asiasisältöä – sitä että laukaus oli vahinko ja tapahtui asetta tarkistettaessa, jolloin aseen piippu osoittaa maahan eikä aseen ei tulisi olla ladattu ja että luoti osui valvojan kenkään eikä valvoja saanut vammoja tai kenkä vaurioitunut vahingonlaukauksessa.

Päätoimittaja huomauttaa, että uutisissa olevat lukijoiden kommentit eivät kuitenkaan ole irrallisia – ne liittyvät esillä olevaan uutiseen ja ovat osa lukijoiden käymää keskustelua, joka ajoittain äityy tuliseksikin. Kantelun kohteena olevassa uutiseen on jätetty 140 keskustelukommenttia, joissa valtaosassa pohditaan, onko valvoja toiminut vahinkotapauksessa väärin esimerkiksi menemällä ammuntojen piippulinjalle vai onko syy varusmiehen, joka on jättänyt aseen ladattuna asetarkastukseen. Nimerkki Vargholm on päätoimittajan mukaan sitä mieltä, että valvoja on aiheuttanut vahingon omalla varomattomuudellaan eli hänen olisi esimerkiksi pitänyt varmistua siitä, ettei varusmiehen ase ole ladattu.

Puolustusvoimissa tapahtuneissa onnettomuuksissa on kuollut viime vuosikymmenten aikana lukuisia varusmiehiä, kantahenkilökunnan jäseniä ja reserviläisiä. Varusmieskoulutuksen turvallisuus on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Päätoimittaja katsoo, että pohdinta siitä, kenen syy ampuharjoituksissa sattunut onnettomuus on, kuuluu sanavapauden piiriin eikä lietso vihaa tai yllytä väkivaltaan. Päätoimittaja katsoo, että lukijoiden on voitava esittää mielipiteitä myös negatiivisista asioista, kuten onnettomuuksista ja niiden syistä. Vapaus koskee myös niitä mielipiteitä, jotka eivät edusta Iltalehden linjaa ja arvoja ja jotka eivät miellytä kaikkia lukijoita – kunhan esitetyt mielipiteet eivät ole lainvastaisia tai muuten esimerkiksi yksittäistä henkilöä herjaavia tai halventavia. Päätoimittaja katsoo, ettei kommentin julkaiseminen riko Journalistin ohjeiden liitteiden kohtaa 1 eikä kommenttia ollut syytä poistaa siten kuin liitteen kohta 2 edellyttää.


Ratkaisu

Journalistin ohjeiden liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla, kohdat 1–2:

1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.

Iltalehti julkaisi uutisen armeijan ampumaharjoituksessa tapahtuneesta läheltä piti -tilanteesta, jossa varusmiehen ase laukesi ja luoti osui valvojana toimineen sotilaan kenkään. Juttua seuraavalla kommenttipalstalla julkaistiin nimimerkkiä käyttäneen lukijan kommentti: ”Ja se oli sille valvojalle tarkemmin ajatellen itse asiassa: aivan oikein.” Iltalehti ei poistanut kommenttia saatuaan siitä tiedon.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kommenttia voi lukea siten, että kommentoija pitää luodin osumista valvojan kenkään oikeutettuna. Kommenttia on siten pidettävä mauttomana. Neuvosto kuitenkin katsoo, ettei kyseessä ollut ihmisarvoa loukkaava sisältö, joka lehden olisi pitänyt poistaa sivuiltaan. Kommentti käsitteli ainoastaan läheltä piti -tilannetta eikä esimerkiksi kuolemantapausta, eikä se kohdistunut myöskään kehenkään jutun perusteella selvästi tunnistettavissa olevaan ihmiseen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma ja Taina Tukia.
 

Tämä päätös on avattu 2494 kertaa