PÄÄTÖKSET

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7396/YLE/20

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 4.11.2020

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 21.7.2020

Kantelu kohdistuu Ylen 18.7.2020 julkaisemaan nettijuttuun Puolueet tarjoavat nyt ansiosidonnaista päivärahaa kaikille, ja näin se onnistuisi – Uudistamista selvittänyt ekonomisti: "Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys" sekä saman päivän Ylen tv-uutisten kello 20.30:n uutislähetykseen.

Kantelun mukaan jutuissa on olennainen asiavirhe, kun niissä väitetään, että ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain työttömyyskassojen jäsenille. 

Nettijutussa asia ilmaistaan seuraavasti: ”Tällä hetkellä kaikki työtä tekevät rahoittavat järjestelmää, mutta korkeammasta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet. Työntekijät ja työnantajat kustantavat suurimman osan ansioturvasta työttömyysvakuutusmaksuilla. Oman maksunsa voi tarkastaa palkkakuitista joka kuukausi. Myös valtio maksaa ison siivun ansiosidonnaisesta etuudesta, mutta vain kuusi prosenttia rahoituksesta tulee työttömyyskassoille maksettavista jäsenmaksuista.”

Televisiouutisissa asiaa käsitellään seuraavasti: ”Koronakriisi on tehnyt näkyväksi työttömyysturvan epätasa-arvon. Työttömyysvakuutusmaksut kerätään kaikilta työssäkäyviltä, mutta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet.”

Kantelija vetoaa siihen, että työttömyyskassaan kuulumattomien palkastaan maksamia työttömyysvakuutusmaksuja ei käytetä ansiosidonnaisen päivärahan rahoitukseen, vaan ne tilitetään Kelalle peruspäivärahan maksuun.

Kantelun mukaan ansioturvan rahoituksen siihen osaan, joka koskee työssäkäyviä, eivät osallistu kaikki työssäkäyvät, vaan ainoastaan ne, jotka kuuluvat työttömyyskassaan. Järjestäytymättömät eivät kantelun mukaan osallistu ansioturvan rahoitukseen työttömyysvakuutusmaksuillaan. Koska uutisissa mainittiin, että ansioturvan rahoitus on epäoikeudenmukainen, syntyy yleisölle kantelijan mukaan väärä käsitys sen perusteesta. Väärän mielikuvan vaikutus on kantelijan mukaan merkittävä, koska aihe on ollut voimakkaasti esillä julkisuudessa ja se on politisoitunut. Kantelija on pyytänyt Yleltä virheen korjausta.


Päätoimittajan vastaus 15.10.2020

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan Ylen tiedot pitävät paikkansa, eikä uutisissa ole ollut virhettä. Työttömyysvakuutusmaksua kerätään kaikilta työssäkäyviltä. Heistä noin 85 prosenttia kuuluu työttömyyskassaan, 15 prosenttia ei kuulu. Työllisyysrahasto tilittää palkansaajamaksuista näiden kassaan kuulumattomien osuuden (noin 200 miljoonaa euroa vuosittain) Kelalle peruspäivärahaan, loput käytetään ansiosidonnaiseen päivärahaan. Valtio maksaa suuren osan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta verovaroin eli tätä kautta on päätoimittajan mukaan tosiasia, että kaikki työssäkäyvät tai veroja tuloistaan maksavat rahoittavat ansiosidonnaista turvaa. Yle on selvittänyt asiaa työttömyysvakuutusmaksut keräävästä Työllisyysrahastosta sekä työttömyysturvasta vastaavasta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tiedot on siis päätoimittajan mukaan tarkistettu mahdollisimman hyvin ja tietolähteisiin on suhtauduttu kriittisesti.

Päätoimittajan mukaan kantelija on oikeassa siinä, että järjestäytymättömiltä työntekijöiltä kerättävillä pakollisilla työttömyysturvamaksuilla ei rahoiteta ansio-osaa, mutta näin ei päätoimittajan mukaan uutisoinnissa väitettykään.

Verkkojutussa sanotaan, että ”ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain kassojen jäsenille" ja “tällä hetkellä kaikki työtä tekevät rahoittavat järjestelmää, mutta korkeammasta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet”. 

TV-uutisissa vastaava ilmaistiin jutun juonnossa: "Ansiosidonnaista rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä saadakseen on kuuluttava työttömyyskassaan."
Ansioturvan rahoitusta avataan verkossa myös grafiikan avulla, jossa kerrotaan eri tahojen maksuosuuksista prosentteina.

Päätoimittajan mukaan Ylen uutisissa ei ole ollut oikaisua vaativia asiavirheitä ja juttujen teossa on muutenkin noudatettu hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle julkaisi sekä netissä että televisiossa ansiosidonnaisen päivärahan rahoitusta käsittelevän uutisjutun. Juttujen näkökulmana oli, että koronakriisi olisi tehnyt näkyväksi työttömyysturvan epätasa-arvon. Jutuissa sanottiin, että ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain työttömyyskassojen jäsenille. Jutuissa viitattiin erityisesti työntekijöiltä ja työnantajilta kerättäviin veroluonteisiin työttömyysvakuutusmaksuihin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutuista saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Työttömyyskassaan kuulumattomien palkansaajien osuus työttömyysvakuutusmaksuista tilitetään Kelalle peruspäivärahan maksuun. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan muitakin palveluita kuin työttömyysturvaa. Neuvosto pitää toivottavana, että tiedotusvälineet noudattaisivat tarkkuutta, jotta kansalaisille ei muodostuisi vääränlaista kuvaa siitä, mitä työttömyysvakuutusmaksut pitävät sisällään.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että Ylellä oli perusteet tehdä asiasta journalistinen tulkinta, jonka mukaan kaikki työssäkäyvät rahoittavat ansiosidonnaista päivärahaa. Työttömyyskassaan kuulumattomat palkansaajat maksavat samassa suhteessa kassaan kuuluvien kanssa veroja ja veroluonteisia työttömyysvakuutusmaksuja, joilla ansiosidonnainen päiväraha olennaiselta osin rahoitetaan, vaikka he eivät itse ole oikeutettuja siihen. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa.

Ylen uutisissa ei siten ollut olennaista asiavirhettä, eikä tapauksessa ole viitteitä muidenkaan kantelussa mainittujen journalistin ohjeiden rikkomisesta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma ja Taina Tukia.
 

Tämä päätös on avattu 2900 kertaa