PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7396/YLE/20

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 4.11.2020

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 21.7.2020

Kantelu kohdistuu Ylen 18.7.2020 julkaisemaan nettijuttuun Puolueet tarjoavat nyt ansiosidonnaista päivärahaa kaikille, ja näin se onnistuisi – Uudistamista selvittänyt ekonomisti: "Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys" sekä saman päivän Ylen tv-uutisten kello 20.30:n uutislähetykseen.

Kantelun mukaan jutuissa on olennainen asiavirhe, kun niissä väitetään, että ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain työttömyyskassojen jäsenille. 

Nettijutussa asia ilmaistaan seuraavasti: ”Tällä hetkellä kaikki työtä tekevät rahoittavat järjestelmää, mutta korkeammasta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet. Työntekijät ja työnantajat kustantavat suurimman osan ansioturvasta työttömyysvakuutusmaksuilla. Oman maksunsa voi tarkastaa palkkakuitista joka kuukausi. Myös valtio maksaa ison siivun ansiosidonnaisesta etuudesta, mutta vain kuusi prosenttia rahoituksesta tulee työttömyyskassoille maksettavista jäsenmaksuista.”

Televisiouutisissa asiaa käsitellään seuraavasti: ”Koronakriisi on tehnyt näkyväksi työttömyysturvan epätasa-arvon. Työttömyysvakuutusmaksut kerätään kaikilta työssäkäyviltä, mutta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet.”

Kantelija vetoaa siihen, että työttömyyskassaan kuulumattomien palkastaan maksamia työttömyysvakuutusmaksuja ei käytetä ansiosidonnaisen päivärahan rahoitukseen, vaan ne tilitetään Kelalle peruspäivärahan maksuun.

Kantelun mukaan ansioturvan rahoituksen siihen osaan, joka koskee työssäkäyviä, eivät osallistu kaikki työssäkäyvät, vaan ainoastaan ne, jotka kuuluvat työttömyyskassaan. Järjestäytymättömät eivät kantelun mukaan osallistu ansioturvan rahoitukseen työttömyysvakuutusmaksuillaan. Koska uutisissa mainittiin, että ansioturvan rahoitus on epäoikeudenmukainen, syntyy yleisölle kantelijan mukaan väärä käsitys sen perusteesta. Väärän mielikuvan vaikutus on kantelijan mukaan merkittävä, koska aihe on ollut voimakkaasti esillä julkisuudessa ja se on politisoitunut. Kantelija on pyytänyt Yleltä virheen korjausta.


Päätoimittajan vastaus 15.10.2020

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan Ylen tiedot pitävät paikkansa, eikä uutisissa ole ollut virhettä. Työttömyysvakuutusmaksua kerätään kaikilta työssäkäyviltä. Heistä noin 85 prosenttia kuuluu työttömyyskassaan, 15 prosenttia ei kuulu. Työllisyysrahasto tilittää palkansaajamaksuista näiden kassaan kuulumattomien osuuden (noin 200 miljoonaa euroa vuosittain) Kelalle peruspäivärahaan, loput käytetään ansiosidonnaiseen päivärahaan. Valtio maksaa suuren osan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta verovaroin eli tätä kautta on päätoimittajan mukaan tosiasia, että kaikki työssäkäyvät tai veroja tuloistaan maksavat rahoittavat ansiosidonnaista turvaa. Yle on selvittänyt asiaa työttömyysvakuutusmaksut keräävästä Työllisyysrahastosta sekä työttömyysturvasta vastaavasta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tiedot on siis päätoimittajan mukaan tarkistettu mahdollisimman hyvin ja tietolähteisiin on suhtauduttu kriittisesti.

Päätoimittajan mukaan kantelija on oikeassa siinä, että järjestäytymättömiltä työntekijöiltä kerättävillä pakollisilla työttömyysturvamaksuilla ei rahoiteta ansio-osaa, mutta näin ei päätoimittajan mukaan uutisoinnissa väitettykään.

Verkkojutussa sanotaan, että ”ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain kassojen jäsenille" ja “tällä hetkellä kaikki työtä tekevät rahoittavat järjestelmää, mutta korkeammasta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet”. 

TV-uutisissa vastaava ilmaistiin jutun juonnossa: "Ansiosidonnaista rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä saadakseen on kuuluttava työttömyyskassaan."
Ansioturvan rahoitusta avataan verkossa myös grafiikan avulla, jossa kerrotaan eri tahojen maksuosuuksista prosentteina.

Päätoimittajan mukaan Ylen uutisissa ei ole ollut oikaisua vaativia asiavirheitä ja juttujen teossa on muutenkin noudatettu hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle julkaisi sekä netissä että televisiossa ansiosidonnaisen päivärahan rahoitusta käsittelevän uutisjutun. Juttujen näkökulmana oli, että koronakriisi olisi tehnyt näkyväksi työttömyysturvan epätasa-arvon. Jutuissa sanottiin, että ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain työttömyyskassojen jäsenille. Jutuissa viitattiin erityisesti työntekijöiltä ja työnantajilta kerättäviin veroluonteisiin työttömyysvakuutusmaksuihin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutuista saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Työttömyyskassaan kuulumattomien palkansaajien osuus työttömyysvakuutusmaksuista tilitetään Kelalle peruspäivärahan maksuun. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan muitakin palveluita kuin työttömyysturvaa. Neuvosto pitää toivottavana, että tiedotusvälineet noudattaisivat tarkkuutta, jotta kansalaisille ei muodostuisi vääränlaista kuvaa siitä, mitä työttömyysvakuutusmaksut pitävät sisällään.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että Ylellä oli perusteet tehdä asiasta journalistinen tulkinta, jonka mukaan kaikki työssäkäyvät rahoittavat ansiosidonnaista päivärahaa. Työttömyyskassaan kuulumattomat palkansaajat maksavat samassa suhteessa kassaan kuuluvien kanssa veroja ja veroluonteisia työttömyysvakuutusmaksuja, joilla ansiosidonnainen päiväraha olennaiselta osin rahoitetaan, vaikka he eivät itse ole oikeutettuja siihen. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa.

Ylen uutisissa ei siten ollut olennaista asiavirhettä, eikä tapauksessa ole viitteitä muidenkaan kantelussa mainittujen journalistin ohjeiden rikkomisesta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma ja Taina Tukia.
 

Tämä päätös on avattu 2387 kertaa