2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7418/IL/20
Nyhetsbyrån SPT

Lainaaminen

Uutistoimisto lähetti asiakkailleen jutun, jossa lukiot asetettiin paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotulosten perusteella. Juttu perustui kokonaisuudessaan toisen tiedotusvälineen työhön, minkä olisi pitänyt käydä jutusta yksiselitteisesti ilmi. Lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa tai selvästi heti jutun alussa.

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7391/YLE/20
Svenska Yle

Yksityisyyden suoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Svenska Yle kertoi erään yrityksen henkilökunnan jäsenellä todetusta koronavirustartunnasta. Tartunnasta ja sen vuoksi tehdyistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnan saanut henkilö oli jutusta tunnistettavissa korkeintaan niiden ihmisten piirissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan.

Langettava 7389/SL/20
Helsingin Sanomat

Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Langettava 7354/YLE/20
Yle

Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 >> 

Langettava 7389/SL/20

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 9.12.2020

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Kantelu 6.7.2020
Kantelun täydennys 4.8.2020

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 30.6.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Ampujaa pakoon auttanut kaksikko sai sakkoja rikoksentekijän suojelemisesta”. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006557584.html
    
Kantelun mukaan jutussa on virhe, kun siinä kerrottiin, että epäillyn ”Raskas aseistus johtui hänen kertomansa mukaan siitä, että hän pelkäsi uhria.”

Kantelun mukaan jutun tuomiosta käy ilmi, että epäilty oli varustautunut muun muassa luotiliivein oman turvallisuutensa vuoksi. Kantelun mukaan jutun kirjoittanut toimittaja oli vetänyt omia johtopäätöksiään kyseisestä lauseesta ja esittänyt asian valheellisesti siten, että jutusta sai virheellisesti käsityksen, että epäilty olisi kertonut pelänneensä jutun uhria. 

Kantelun mukaan tuomiosta ei löydy kohtaa, jossa epäilty olisi sanonut pelänneensä uhria ja siksi varustautuneensa kuten varustautui. Kantelun mukaan kyseessä oli toimittajan päätelmä, mutta sitä ei tulisi esittää totena, eikä laittaa sanoja toisen suuhun.

Kantelija on pyytänyt Helsingin Sanomia korjaamaan juttuaan ja on täydentänyt kanteluaan 4.8.2020 lisäämällä siihen Journalistin ohjeen 20, koska lehti ei ollut korjannut juttuaan.

 

Päätoimittajan vastaus 12.10.2020

 

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan kantelun kohteena oleva juttu oli tavanomainen oikeudenkäyntiuutinen, jonka asiasisältö nojautui vahvasti oikeudessa vahvistettuihin tosiseikkoihin. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat ei ole rikkonut sen enempää Journalistin ohjeiden kohtaa 11 kuin kohtaa 20. Uutinen pitää paikkansa, eikä siinä ole ollut korjausta vaatinutta olennaista virhettä.

Päätoimittajan mukaan uutisessa oli kyse muun muassa tapon yritystä koskevasta tuomiosta. Vastaaja on ollut syytteessä ja tullut tuomituksi tapon yrityksestä, koska hän on ampunut asianomistajaa riidan päätteeksi.

Päätoimittajan mukaan oikeudenkäynnissä vastaaja vetosi hätävarjeluun. Hän on kertonut laukaisseensa aseen tilanteessa, jossa hän oli mielestään ”vakavan väkivallan ja henkeen sekä terveyteen kohdistuvan välittömän uhan kohteena”.

Päätoimittajan mukaan tuomion useista kohdista ilmenee, että vastaaja on pelännyt uhrin voivan kohdistaa häneen väkivaltaa. Näin ollen uutisessa ollut maininta siitä, että vastaaja on pelännyt uhria, on tuomion perusteella totta.

Päätoimittajan mukaan kyse vaikuttaa olevan semanttisesta keskustelusta siitä, miten tuomiossa olevat lukuisat viittaukset uhrin taholta tulevaan väkivallan uhkaan voidaan kertoa uutisessa.

Kantelija tulkitsee päätoimittajan mukaan pelätä-sanaa tarpeettoman suppeasti. Nykysuomen sanakirjan mukaan sana pelätä voi tarkoittaa muun muassa seuraavia asioita:

1. olla pelon vallassa, peloissaan jostakin, tuntea pelkoa jotakin kohtaan tai jonkin tähden, puolesta.
2. aavistaa peloissaan ollen jotakin; epäillä, arvella, luulla, että jotakin pahaa tapahtuu.
3. olla levoton, huolissaan jostakin, jonkin puolesta.
4. karttaa, varoa, vieroksua.

Päätoimittajan mukaan muun muassa seuraavat oikeuden tuomiossaan esiin nostamat seikat tukevat artikkelissa käytettyä ilmaisua, jonka mukaan vastaaja pelkäsi uhria ja tämän aiheuttamaa väkivallan uhkaa. 

•    Oikeuden mukaan vastaaja oli varustautunut väkivaltaiseen konfliktiin, kun hän oli mennyt uhrin asunnolle selvittämään riitaa. 

•    Vastaaja meni asunnolle tavoittelemaan nimenomaan uhria. Hän oli varustautunut pistoolilla,  mustalla pesäpallomailalla sekä luotiliiveillä.  Vastaaja oli ”kertomansa mukaan varustautunut, koska hän oli pelännyt oman turvallisuutensa puolesta”, oikeuden päätöksessä todetaan.

•    Varustautumista luotiliiveillä voidaan pitää poikkeuksellisena. Eräs todistaja kertoi tienneensä vastaajan aikeista hankkia luotiliivit, koska hän epäili  rikoksen uhrilla ”olevan ase asunnossa”. Pelko uhrin väkivaltaisesta käytöksestä ei tuomion mukaan ollut täysin perusteeton.

•    Toinen todistaja kertoi vastaajan olleen edellisenä yönä huolissaan uhrin tapaamisesta. 

•    Todistaja oli kertonut vastaajan sanoneen ja olleen siten tietoinen, että uhrilla oli ollut hallussaan ase.

Päätoimittaja toteaa, että oikeuden päätöksen mukaan monet seikat ovat jääneet epäselviksi sen takia, että niin vastaaja kuin uhri ovat olleet haluttomia kertomaan tapahtuneesta. Esimerkiksi tapaamisen tarkoitus on jäänyt epäselväksi, sillä osapuolet ovat kertoneet eri tavalla, mistä riidasta on ollut tarkoitus keskustella. Oikeuden päätöksen perusteella on kuitenkin selvää, että vastaaja oli menossa tapaamaan uhria. Vastaaja oli selvästi valmistautunut väkivallan uhkaan, ja uhka on johtunut nimenomaan uhrista.

Päätoimittajan mukaan käräjäoikeuden päätöksestä ilmenee, että vastaaja pelkäsi turvallisuutensa puolesta, kun hän meni uhrin asuntoon selvittämään riitaa. Useat seikat osoittavat, että turvallisuusuhka tuli nimenomaan uhrin puolelta. Tämän vuoksi uutisessa ollut maininta siitä, että vastaaja pelkäsi uhria, on oikea ja totuudenmukainen.

Päätoimittajan mukaan kyseessä ei ole ollut toimittajan oma tulkinta, vaan lyhyt yhteenveto siitä, mitä oikeuden tuomiosta ilmenee. Kyse ei näin ollen ollut korjausta vaatineesta oleellisesta asiavirheestä.
 
Päätoimittajan mukaan kysymys on myös tiedotusvälineiden mahdollisuuksista ja oikeudesta käyttää vahvaan lehdistönvapauteen kuuluvia erilaisia ilmaisuja osana tiedotusvälineen sisältöä. Sananvapaus kapenee päätoimittajan mukaan huomattavasti, mikäli tiedotusvälineeltä vaaditaan orjallisen tarkkaa käräjäoikeuden tekstin lainaamista, eikä tiedotusvälineelle jätetä mahdollisuutta valita tekstin muotoilua selostettaessa käräjäoikeuden ratkaisua toimituksellisessa sisällössä. Sanavalinnoista riippumatta toimittajan kuvaus vastaa oikeuden päätelmiä tapahtuneesta ja on totuudenmukainen.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat on toiminut käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Helsingin Sanomat katsoo, että kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä.


Ratkaisu

 

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Sanomien oikeudenkäyntiuutinen perustui tuomioon. Jutussa todettiin tuomitun kertoneen, että hän oli pelännyt uhriaan ja mennyt siksi tapaamaan tätä raskaasti aseistettuna. Tuomittu pyysi kantelijan välityksellä lehteä korjaamaan juttuaan.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tapauksen tuomiosta ei löytynyt katetta jutussa esitetylle tulkinnalle tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeita 11 ja 20 ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Äänestyspäätös 8 – 1
Langettavan puolesta äänestivät:
Taina Tukia (varapuheenjohtaja), Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Henrik Rydenfelt, Hannele Peltonen, Tuomo Törmänen, Sinikka Tuomi.

Vapauttavaa äänesti:
Ilkka Ahtiainen

 

Neuvoston 9.12.2020 tekemässä päätöksessä käytettiin virheellisesti sanaa "tuomiolauselma". Neuvosto korjasi 10.12. ennen päätöksen julkaisemista sanan "tuomiolauselma" sanaksi "tuomio".

Tämä päätös on avattu 2665 kertaa