PÄÄTÖKSET

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7510/R/20
Radio Suomipop

Lainaaminen

Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Vapauttava 7495/PL/20
Ylöjärven Uutiset

Kielteinen julkisuus, jälkikäteen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Langettava 7477/YLE/20
Yle

Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.
 

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7434/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, otsikko, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi toista tiedotusvälinettä lainaten lööpissään, että julkisuuden henkilö kärsi koronan jälkitaudista. Nettijutun otsikossa taas todettiin, että hänellä oli aistiharhoja. Lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7389/SL/20

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 9.12.2020

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Kantelu 6.7.2020
Kantelun täydennys 4.8.2020

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 30.6.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Ampujaa pakoon auttanut kaksikko sai sakkoja rikoksentekijän suojelemisesta”. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006557584.html
    
Kantelun mukaan jutussa on virhe, kun siinä kerrottiin, että epäillyn ”Raskas aseistus johtui hänen kertomansa mukaan siitä, että hän pelkäsi uhria.”

Kantelun mukaan jutun tuomiosta käy ilmi, että epäilty oli varustautunut muun muassa luotiliivein oman turvallisuutensa vuoksi. Kantelun mukaan jutun kirjoittanut toimittaja oli vetänyt omia johtopäätöksiään kyseisestä lauseesta ja esittänyt asian valheellisesti siten, että jutusta sai virheellisesti käsityksen, että epäilty olisi kertonut pelänneensä jutun uhria. 

Kantelun mukaan tuomiosta ei löydy kohtaa, jossa epäilty olisi sanonut pelänneensä uhria ja siksi varustautuneensa kuten varustautui. Kantelun mukaan kyseessä oli toimittajan päätelmä, mutta sitä ei tulisi esittää totena, eikä laittaa sanoja toisen suuhun.

Kantelija on pyytänyt Helsingin Sanomia korjaamaan juttuaan ja on täydentänyt kanteluaan 4.8.2020 lisäämällä siihen Journalistin ohjeen 20, koska lehti ei ollut korjannut juttuaan.

 

Päätoimittajan vastaus 12.10.2020

 

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan kantelun kohteena oleva juttu oli tavanomainen oikeudenkäyntiuutinen, jonka asiasisältö nojautui vahvasti oikeudessa vahvistettuihin tosiseikkoihin. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat ei ole rikkonut sen enempää Journalistin ohjeiden kohtaa 11 kuin kohtaa 20. Uutinen pitää paikkansa, eikä siinä ole ollut korjausta vaatinutta olennaista virhettä.

Päätoimittajan mukaan uutisessa oli kyse muun muassa tapon yritystä koskevasta tuomiosta. Vastaaja on ollut syytteessä ja tullut tuomituksi tapon yrityksestä, koska hän on ampunut asianomistajaa riidan päätteeksi.

Päätoimittajan mukaan oikeudenkäynnissä vastaaja vetosi hätävarjeluun. Hän on kertonut laukaisseensa aseen tilanteessa, jossa hän oli mielestään ”vakavan väkivallan ja henkeen sekä terveyteen kohdistuvan välittömän uhan kohteena”.

Päätoimittajan mukaan tuomion useista kohdista ilmenee, että vastaaja on pelännyt uhrin voivan kohdistaa häneen väkivaltaa. Näin ollen uutisessa ollut maininta siitä, että vastaaja on pelännyt uhria, on tuomion perusteella totta.

Päätoimittajan mukaan kyse vaikuttaa olevan semanttisesta keskustelusta siitä, miten tuomiossa olevat lukuisat viittaukset uhrin taholta tulevaan väkivallan uhkaan voidaan kertoa uutisessa.

Kantelija tulkitsee päätoimittajan mukaan pelätä-sanaa tarpeettoman suppeasti. Nykysuomen sanakirjan mukaan sana pelätä voi tarkoittaa muun muassa seuraavia asioita:

1. olla pelon vallassa, peloissaan jostakin, tuntea pelkoa jotakin kohtaan tai jonkin tähden, puolesta.
2. aavistaa peloissaan ollen jotakin; epäillä, arvella, luulla, että jotakin pahaa tapahtuu.
3. olla levoton, huolissaan jostakin, jonkin puolesta.
4. karttaa, varoa, vieroksua.

Päätoimittajan mukaan muun muassa seuraavat oikeuden tuomiossaan esiin nostamat seikat tukevat artikkelissa käytettyä ilmaisua, jonka mukaan vastaaja pelkäsi uhria ja tämän aiheuttamaa väkivallan uhkaa. 

•    Oikeuden mukaan vastaaja oli varustautunut väkivaltaiseen konfliktiin, kun hän oli mennyt uhrin asunnolle selvittämään riitaa. 

•    Vastaaja meni asunnolle tavoittelemaan nimenomaan uhria. Hän oli varustautunut pistoolilla,  mustalla pesäpallomailalla sekä luotiliiveillä.  Vastaaja oli ”kertomansa mukaan varustautunut, koska hän oli pelännyt oman turvallisuutensa puolesta”, oikeuden päätöksessä todetaan.

•    Varustautumista luotiliiveillä voidaan pitää poikkeuksellisena. Eräs todistaja kertoi tienneensä vastaajan aikeista hankkia luotiliivit, koska hän epäili  rikoksen uhrilla ”olevan ase asunnossa”. Pelko uhrin väkivaltaisesta käytöksestä ei tuomion mukaan ollut täysin perusteeton.

•    Toinen todistaja kertoi vastaajan olleen edellisenä yönä huolissaan uhrin tapaamisesta. 

•    Todistaja oli kertonut vastaajan sanoneen ja olleen siten tietoinen, että uhrilla oli ollut hallussaan ase.

Päätoimittaja toteaa, että oikeuden päätöksen mukaan monet seikat ovat jääneet epäselviksi sen takia, että niin vastaaja kuin uhri ovat olleet haluttomia kertomaan tapahtuneesta. Esimerkiksi tapaamisen tarkoitus on jäänyt epäselväksi, sillä osapuolet ovat kertoneet eri tavalla, mistä riidasta on ollut tarkoitus keskustella. Oikeuden päätöksen perusteella on kuitenkin selvää, että vastaaja oli menossa tapaamaan uhria. Vastaaja oli selvästi valmistautunut väkivallan uhkaan, ja uhka on johtunut nimenomaan uhrista.

Päätoimittajan mukaan käräjäoikeuden päätöksestä ilmenee, että vastaaja pelkäsi turvallisuutensa puolesta, kun hän meni uhrin asuntoon selvittämään riitaa. Useat seikat osoittavat, että turvallisuusuhka tuli nimenomaan uhrin puolelta. Tämän vuoksi uutisessa ollut maininta siitä, että vastaaja pelkäsi uhria, on oikea ja totuudenmukainen.

Päätoimittajan mukaan kyseessä ei ole ollut toimittajan oma tulkinta, vaan lyhyt yhteenveto siitä, mitä oikeuden tuomiosta ilmenee. Kyse ei näin ollen ollut korjausta vaatineesta oleellisesta asiavirheestä.
 
Päätoimittajan mukaan kysymys on myös tiedotusvälineiden mahdollisuuksista ja oikeudesta käyttää vahvaan lehdistönvapauteen kuuluvia erilaisia ilmaisuja osana tiedotusvälineen sisältöä. Sananvapaus kapenee päätoimittajan mukaan huomattavasti, mikäli tiedotusvälineeltä vaaditaan orjallisen tarkkaa käräjäoikeuden tekstin lainaamista, eikä tiedotusvälineelle jätetä mahdollisuutta valita tekstin muotoilua selostettaessa käräjäoikeuden ratkaisua toimituksellisessa sisällössä. Sanavalinnoista riippumatta toimittajan kuvaus vastaa oikeuden päätelmiä tapahtuneesta ja on totuudenmukainen.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat on toiminut käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Helsingin Sanomat katsoo, että kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä.


Ratkaisu

 

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Sanomien oikeudenkäyntiuutinen perustui tuomioon. Jutussa todettiin tuomitun kertoneen, että hän oli pelännyt uhriaan ja mennyt siksi tapaamaan tätä raskaasti aseistettuna. Tuomittu pyysi kantelijan välityksellä lehteä korjaamaan juttuaan.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tapauksen tuomiosta ei löytynyt katetta jutussa esitetylle tulkinnalle tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeita 11 ja 20 ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Äänestyspäätös 8 – 1
Langettavan puolesta äänestivät:
Taina Tukia (varapuheenjohtaja), Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Henrik Rydenfelt, Hannele Peltonen, Tuomo Törmänen, Sinikka Tuomi.

Vapauttavaa äänesti:
Ilkka Ahtiainen

 

Neuvoston 9.12.2020 tekemässä päätöksessä käytettiin virheellisesti sanaa "tuomiolauselma". Neuvosto korjasi 10.12. ennen päätöksen julkaisemista sanan "tuomiolauselma" sanaksi "tuomio".

Tämä päätös on avattu 1891 kertaa