7354/YLE/20

Langettava

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Kantelu 21.5.2020

Kantelu kohdistuu Ylen 21.5.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Rajavartiolaitosta arvostellaan toimivaltuuksien ylittämisestä – viranomaisen mukaan rajanylityksistä on luovuttu vapaaehtoisesti, mutta moni suomalainen kokee tulleensa käännytetyksi”.

Kantelun on tehnyt jutun alkuperäisessä versiossa nimeltä mainittu Rajavartiolaitoksella työskentelevä henkilö. Jutussa viitataan häneen ”sukulaisena” seuraavassa kohdassa (JSN poistanut nimet):

”Torniolainen N.N. harkitsi kantelun tekemistä jouduttuaan pysäytetyksi pyöräreissullaan Torniosta Haaparantaan. Palatessaan hän ei suostunut allekirjoittamaan karanteenisitoumusta, jota hän piti laittomana. Episodia seuraavana päivänä N.N. meni merivartioston konttorille kysymään hänet pysäyttäneiden rajamiesten nimiä kantelua varten.

N.N.:n mukaan käynnin jälkeen merivartiostosta olisi soitettu hänen sukulaiselleen, joka työskentelee Rajavartiolaitoksella ja toivottu neuvomaan N.N.:ää luopumaan kantelusta.

– Ja tämä asiahan ei kuulu hänelle miksikään! N.N. ärähtää.

N.N.:n mukaan kyse on painostamisesta.

– Jollakin oli hätä kun aletaan soittamaan, että lopeta. En ole tehnyt mitään väärää, mutta nämä ovat tehneet omat lakinsa.

Sukulainen kiistää väitteet.

– Ei ole työnantajan puolesta painostettu, enkä ole ollut yhteydessä kuin perheenjäsenenä.”

Jutun alkuperäisessä versiossa julkaistiin kantelijasta tarkat tunnistetiedot. Häneen viitattiin hänen koko nimellään ja jutussa kerrottiin myös, mitä sukua hän oli haastatellulle. Kantelija oli pian jutun julkaisemisen jälkeen yhteydessä toimitukseen. Kantelijaa ei kuultu alkuperäisessä jutussa vaan hänen kommenttinsa lisättiin siihen viisi päivää jutun julkaisemisen jälkeen.

Kantelun mukaan Yle julkaisi kantelijan nimen ilman lupaa ja häntä kuulematta. Kantelija vetoaa siihen, että hänellä on turvakielto. Jutussa oli myös aluksi virheellinen tieto, jonka mukaan kantelija työskentelisi Rajavartiolaitoksen esikunnassa, jonka Yle korjasi kantelijan yhteydenoton jälkeen.

Kantelun mukaan Yle korjasi virheitä hitaasti ja jätti osan virheistä korjaamatta. Kantelijan mukaan hän ei ole soittanut jutussa haastatellulle sukulaiselleen eikä painostanut tätä, mutta Yle on jättänyt asian korjaamatta. Kantelija kertoo olleensa yhteydessä ainoastaan perheenjäsenenä ja kannustaneensa sukulaistaan kantelemaan asiasta, jos kokee perusoikeuksiaan loukatun, mutta Yle sivuutti tämän jutussaan. Yle on ollut kantelijaan yhteydessä vasta, kun kantelija on itse yrittänyt asiaa selvittää. 

Päätoimittajan vastaus 26.10.2020

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan juttu kertoi Rajavartiolaitoksen toimintaan kohdistuneesta arvostelusta. Toisin kuin kantelija väittää jutussa ei päätoimittajan mukaan ollut useita asiavirheitä. Jutussa oli yksi asiavirhe, joka koski kantelijan työpaikkaa. Toimitus korjasi virheen heti sen havaittuaan eli julkaisupäivänä ja vaihtoi Rajavartiolaitoksen esikunnan Rajavartiolaitokseksi.

Julkaisuhetkellä jutussa oli kantelijan nimi. Päätoimittaja kirjoittaa, että kun huomioitiin jutun sisältö, tilanne maamme länsirajalla korona-keväänä ja henkilön poikkeuksellinen toiminta Rajavartiolaitoksen työntekijänä, oli arvioitu, että nimen olisi voinut jättää uutiseen. Aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja asiaa käsiteltiin henkilön aseman kautta. Nimen julkaisulla ei rikottu kantelussa esiin tuotua turvakieltoa, joka koskee vain henkilön asuinpaikkaa, kotikuntaa ja osoitetta.

Julkaisupäivänä asiaa arvioitiin uudelleen ja nimi päätettiin poistaa. Päätoimittajan mukaan tällä haluttiin suojata kantelijan yksityisyyttä niin, ettei hän selvästi paljastu jutusta. Päätoimittajan mukaan Yle päätti reiluuden vuoksi myös kuulla kantelijaa, vaikka häntä ei enää selvästi tunnistanut jutusta ja Journalistin ohjeiden mukainen velvollisuus samanaikaiseen kuulemiseen oli poistunut. Kantelija kommentoi asiaa kiistämällä lähisukulaisen kertoman yhdellä lauseella, joka juttuun täydennettiin:

“Sukulainen kiistää väitteet.

– Ei ole työnantajan puolesta painostettu, enkä ole ollut yhteydessä kuin perheenjäsenenä.”

Kuulemisen yhteydessä kantelija ei ollut huolissaan siitä, lisääkö sitaatti hänen tunnistettavuuttaan. Koska kantelija kiisti väitteen, jutun alkuperäistä muotoilua muokattiin niin, että käy ilmi, milloin on kyse kantelijan sukulaisen kertomasta ja milloin hänen omasta näkemyksestään. Tieto siitä, että kantelijalle on rajalta soitettu pitää päätoimittajan mukaan kuitenkin paikkansa, ja kantelija on sen myös itse viesteissään vahvistanut kertoessaan saaneensa kollegalta soiton.

Kommentissaan kantelija ei ole halunnut tuoda esiin sukulaiselleen jälkikäteen toimittamaansa viestiä. Päätoimittajan mukaan se, että kantelija on jälkikäteen muuttanut mieltään ja sanonut sukulaiselleen, että hän voi sittenkin halutessaan kannella toiminnasta rajalla, ei muuta tapahtunutta. Tapahtumien kulku on päätoimittajan mukaan alun perin vahvistettu jutun kannalta kahdesta journalistisesti luotettavasta lähteestä.

Toisin kuin kantelija esittää, jutussa ei väitetä hänen soittaneen lähisukulaiselleen tai muutenkaan oteta kantaa siihen, miten kantelija on sukulaisiaan lähestynyt. Kantelija on Ylelle toimittamassaan viestissä myöntänyt olleensa aiheesta puhelimitse yhteydessä sukulaiseensa, joka on tämän toimittajalle myös vahvistanut.

Kantelijan selvä tunnistettavuus on poistettu jutusta ja hänen näkemyksensä tapahtumista on täydennetty juttuun. Kantelijan oma kuvaus tapahtumista ei päätoimittajan mukaan ole ristiriidassa Ylen jutun kanssa, vaikka hänen mielestään asiasta ei olisi pitänyt kertoa julkisuudessa, koska hän tulkitsee soittaneensa puhelun vain sukulaisena. Toimitus on tulkinnut asian kokonaisuus huomioon ottaen niin, että kantelija asioi tilanteessa työroolissa. Päätoimittajan mukaan kantelija on ollut yhteydessä sukulaisiinsa rajalta saadun puhelun jälkeen, ja tämän ovat sekä kantelijan sukulaiset että kantelija itse vahvistaneet.

Päätoimittajan mukaan Yle on virheen korjaamisessa noudattanut Journalistin ohjeita. Lisäksi Yle on kuullut jutussa kritisoitua osapuolta ja poistanut jutusta jo julkaisupäivänä hänen nimensä yksityisyyden suojaamiseksi. Näillä perustein Yle ei ole päätoimittajan mukaan rikkonut Journalistin ohjeita, vaan pyrkinyt noudattamaan hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

Yle julkaisi koronapandemian aikaista rajavalvontaa käsittelevän nettijutun, jossa haastateltiin henkilöä, joka oli ollut rajanylityksensä jälkeen aikeissa kannella rajavartijoiden toiminnasta. Jutussa väitettiin, että merivartiostosta olisi soitettu haastatellun sukulaiselle, joka työskentelee Rajavartiolaitoksella ja toivottu neuvomaan haastateltua luopumaan toimenpiteistä rajavartijoita kohtaan. Rajavartiolaitoksella työskentelevä sukulainen mainittiin jutun ensimmäisessä versiossa nimeltä, ja hän on tehnyt asiasta tämän kantelun JSN:lle.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaista asiavirhettä, jonka kantelija olisi tuonut toimituksen tietoon. Jutussa ei oteta kantaa siihen, oliko kantelija neuvonut sukulaistaan olemaan kantelematta rajavartijoiden toiminnasta, joten asiaa ei voinut myöskään korjata.

Neuvosto kuitenkin katsoo, että jutussa esitetty tapahtumien kulku asetti kantelijan erittäin kielteiseen julkisuuteen. Ylen olisi tullut kuulla kantelijaa samanaikaisesti, jotta hän olisi voinut kertoa näkemyksensä tapahtumista. Julkisuus oli erittäin kielteistä, koska jutussa nimeltä mainittu kantelija liitettiin osalliseksi kyseenalaiseen tapahtumaketjuun. Vaikka jutusta ei voida kantelumateriaalin perusteella osoittaa olennaista asiavirhettä, lukija saattoi jutun perusteella tulkita kantelijan painostaneen sukulaistaan luopumaan rajavartijoihin kohdistuvasta kantelusta. Julkisuus oli niin kielteistä, etteivät nimen poistaminen jutusta sekä viisi päivää jutun julkaisemisen jälkeen juttuun lisätty kantelijan jälkikäteinen kuuleminen olleet riittäviä toimenpiteitä. Jos Yle olisi kuullut kantelijaa samanaikaisesti jutun ensimmäisessä versiossa, Yle olisi lisäksi tullut tarkistaneeksi paremmin julkaisemansa tiedot, eikä jutun ensimmäiseen versioon olisi päätynyt virheellistä mainintaa kantelijan työpaikasta.

Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa, koska siinä ei julkaistu yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja. Kantelija vetoaa turvakieltoon, mutta se koskee vain osoite-, asuinpaikka- ja kotikuntatietoja, joita Yle ei julkaissut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 21 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Taina Tukia ja Tuomo Törmänen.