PÄÄTÖKSET

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7560/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7354/YLE/20

Vastaaja: Yle

Asia: Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 9.12.2020

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Kantelu 21.5.2020

Kantelu kohdistuu Ylen 21.5.2020 julkaisemaan nettijuttuun "Rajavartiolaitosta arvostellaan toimivaltuuksien ylittämisestä – viranomaisen mukaan rajanylityksistä on luovuttu vapaaehtoisesti, mutta moni suomalainen kokee tulleensa käännytetyksi".

Kantelun on tehnyt jutun alkuperäisessä versiossa nimeltä mainittu Rajavartiolaitoksella työskentelevä henkilö. Jutussa viitataan häneen ”sukulaisena” seuraavassa kohdassa (JSN poistanut nimet):
”Torniolainen N.N. harkitsi kantelun tekemistä jouduttuaan pysäytetyksi pyöräreissullaan Torniosta Haaparantaan. Palatessaan hän ei suostunut allekirjoittamaan karanteenisitoumusta, jota hän piti laittomana. Episodia seuraavana päivänä N.N. meni merivartioston konttorille kysymään hänet pysäyttäneiden rajamiesten nimiä kantelua varten.
N.N.:n mukaan käynnin jälkeen merivartiostosta olisi soitettu hänen sukulaiselleen, joka työskentelee Rajavartiolaitoksella ja toivottu neuvomaan N.N.:ää luopumaan kantelusta.
– Ja tämä asiahan ei kuulu hänelle miksikään! N.N. ärähtää.
N.N.:n mukaan kyse on painostamisesta.
– Jollakin oli hätä kun aletaan soittamaan, että lopeta. En ole tehnyt mitään väärää, mutta nämä ovat tehneet omat lakinsa.
Sukulainen kiistää väitteet.
– Ei ole työnantajan puolesta painostettu, enkä ole ollut yhteydessä kuin perheenjäsenenä.”

Jutun alkuperäisessä versiossa julkaistiin kantelijasta tarkat tunnistetiedot. Häneen viitattiin hänen koko nimellään ja jutussa kerrottiin myös, mitä sukua hän oli haastatellulle. Kantelija oli pian jutun julkaisemisen jälkeen yhteydessä toimitukseen. Kantelijaa ei kuultu alkuperäisessä jutussa vaan hänen kommenttinsa lisättiin siihen viisi päivää jutun julkaisemisen jälkeen.

Kantelun mukaan Yle julkaisi kantelijan nimen ilman lupaa ja häntä kuulematta. Kantelija vetoaa siihen, että hänellä on turvakielto. Jutussa oli myös aluksi virheellinen tieto, jonka mukaan kantelija työskentelisi Rajavartiolaitoksen esikunnassa, jonka Yle korjasi kantelijan yhteydenoton jälkeen.

Kantelun mukaan Yle korjasi virheitä hitaasti ja jätti osan virheistä korjaamatta. Kantelijan mukaan hän ei ole soittanut jutussa haastatellulle sukulaiselleen eikä painostanut tätä, mutta Yle on jättänyt asian korjaamatta. Kantelija kertoo olleensa yhteydessä ainoastaan perheenjäsenenä ja kannustaneensa sukulaistaan kantelemaan asiasta, jos kokee perusoikeuksiaan loukatun, mutta Yle sivuutti tämän jutussaan. Yle on ollut kantelijaan yhteydessä vasta, kun kantelija on itse yrittänyt asiaa selvittää. 


Päätoimittajan vastaus 26.10.2020

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan juttu kertoi Rajavartiolaitoksen toimintaan kohdistuneesta arvostelusta. Toisin kuin kantelija väittää jutussa ei päätoimittajan mukaan ollut useita asiavirheitä. Jutussa oli yksi asiavirhe, joka koski kantelijan työpaikkaa. Toimitus korjasi virheen heti sen havaittuaan eli julkaisupäivänä ja vaihtoi Rajavartiolaitoksen esikunnan Rajavartiolaitokseksi.

Julkaisuhetkellä jutussa oli kantelijan nimi. Päätoimittaja kirjoittaa, että kun huomioitiin jutun sisältö, tilanne maamme länsirajalla korona-keväänä ja henkilön poikkeuksellinen toiminta Rajavartiolaitoksen työntekijänä, oli arvioitu, että nimen olisi voinut jättää uutiseen. Aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja asiaa käsiteltiin henkilön aseman kautta. Nimen julkaisulla ei rikottu kantelussa esiin tuotua turvakieltoa, joka koskee vain henkilön asuinpaikkaa, kotikuntaa ja osoitetta.

Julkaisupäivänä asiaa arvioitiin uudelleen ja nimi päätettiin poistaa. Päätoimittajan mukaan tällä haluttiin suojata kantelijan yksityisyyttä niin, ettei hän selvästi paljastu jutusta. Päätoimittajan mukaan Yle päätti reiluuden vuoksi myös kuulla kantelijaa, vaikka häntä ei enää selvästi tunnistanut jutusta ja Journalistin ohjeiden mukainen velvollisuus samanaikaiseen kuulemiseen oli poistunut. Kantelija kommentoi asiaa kiistämällä lähisukulaisen kertoman yhdellä lauseella, joka juttuun täydennettiin:
“Sukulainen kiistää väitteet.
– Ei ole työnantajan puolesta painostettu, enkä ole ollut yhteydessä kuin perheenjäsenenä.”

Kuulemisen yhteydessä kantelija ei ollut huolissaan siitä, lisääkö sitaatti hänen tunnistettavuuttaan. Koska kantelija kiisti väitteen, jutun alkuperäistä muotoilua muokattiin niin, että käy ilmi, milloin on kyse kantelijan sukulaisen kertomasta ja milloin hänen omasta näkemyksestään. Tieto siitä, että kantelijalle on rajalta soitettu pitää päätoimittajan mukaan kuitenkin paikkansa, ja kantelija on sen myös itse viesteissään vahvistanut kertoessaan saaneensa kollegalta soiton.

Kommentissaan kantelija ei ole halunnut tuoda esiin sukulaiselleen jälkikäteen toimittamaansa viestiä. Päätoimittajan mukaan se, että kantelija on jälkikäteen muuttanut mieltään ja sanonut sukulaiselleen, että hän voi sittenkin halutessaan kannella toiminnasta rajalla, ei muuta tapahtunutta. Tapahtumien kulku on päätoimittajan mukaan alun perin vahvistettu jutun kannalta kahdesta journalistisesti luotettavasta lähteestä.

Toisin kuin kantelija esittää, jutussa ei väitetä hänen soittaneen lähisukulaiselleen tai muutenkaan oteta kantaa siihen, miten kantelija on sukulaisiaan lähestynyt. Kantelija on Ylelle toimittamassaan viestissä myöntänyt olleensa aiheesta puhelimitse yhteydessä sukulaiseensa, joka on tämän toimittajalle myös vahvistanut.

Kantelijan selvä tunnistettavuus on poistettu jutusta ja hänen näkemyksensä tapahtumista on täydennetty juttuun. Kantelijan oma kuvaus tapahtumista ei päätoimittajan mukaan ole ristiriidassa Ylen jutun kanssa, vaikka hänen mielestään asiasta ei olisi pitänyt kertoa julkisuudessa, koska hän tulkitsee soittaneensa puhelun vain sukulaisena. Toimitus on tulkinnut asian kokonaisuus huomioon ottaen niin, että kantelija asioi tilanteessa työroolissa. Päätoimittajan mukaan kantelija on ollut yhteydessä sukulaisiinsa rajalta saadun puhelun jälkeen, ja tämän ovat sekä kantelijan sukulaiset että kantelija itse vahvistaneet.

Päätoimittajan mukaan Yle on virheen korjaamisessa noudattanut Journalistin ohjeita. Lisäksi Yle on kuullut jutussa kritisoitua osapuolta ja poistanut jutusta jo julkaisupäivänä hänen nimensä yksityisyyden suojaamiseksi. Näillä perustein Yle ei ole päätoimittajan mukaan rikkonut Journalistin ohjeita, vaan pyrkinyt noudattamaan hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

Yle julkaisi koronapandemian aikaista rajavalvontaa käsittelevän nettijutun, jossa haastateltiin henkilöä, joka oli ollut rajanylityksensä jälkeen aikeissa kannella rajavartijoiden toiminnasta. Jutussa väitettiin, että merivartiostosta olisi soitettu haastatellun sukulaiselle, joka työskentelee Rajavartiolaitoksella ja toivottu neuvomaan haastateltua luopumaan toimenpiteistä rajavartijoita kohtaan. Rajavartiolaitoksella työskentelevä sukulainen mainittiin jutun ensimmäisessä versiossa nimeltä, ja hän on tehnyt asiasta tämän kantelun JSN:lle.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaista asiavirhettä, jonka kantelija olisi tuonut toimituksen tietoon. Jutussa ei oteta kantaa siihen, oliko kantelija neuvonut sukulaistaan olemaan kantelematta rajavartijoiden toiminnasta, joten asiaa ei voinut myöskään korjata.

Neuvosto kuitenkin katsoo, että jutussa esitetty tapahtumien kulku asetti kantelijan erittäin kielteiseen julkisuuteen. Ylen olisi tullut kuulla kantelijaa samanaikaisesti, jotta hän olisi voinut kertoa näkemyksensä tapahtumista. Julkisuus oli erittäin kielteistä, koska jutussa nimeltä mainittu kantelija liitettiin osalliseksi kyseenalaiseen tapahtumaketjuun. Vaikka jutusta ei voida kantelumateriaalin perusteella osoittaa olennaista asiavirhettä, lukija saattoi jutun perusteella tulkita kantelijan painostaneen sukulaistaan luopumaan rajavartijoihin kohdistuvasta kantelusta. Julkisuus oli niin kielteistä, etteivät nimen poistaminen jutusta sekä viisi päivää jutun julkaisemisen jälkeen juttuun lisätty kantelijan jälkikäteinen kuuleminen olleet riittäviä toimenpiteitä. Jos Yle olisi kuullut kantelijaa samanaikaisesti jutun ensimmäisessä versiossa, Yle olisi lisäksi tullut tarkistaneeksi paremmin julkaisemansa tiedot, eikä jutun ensimmäiseen versioon olisi päätynyt virheellistä mainintaa kantelijan työpaikasta.

Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa, koska siinä ei julkaistu yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja. Kantelija vetoaa turvakieltoon, mutta se koskee vain osoite-, asuinpaikka- ja kotikuntatietoja, joita Yle ei julkaissut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 21 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Taina Tukia ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1943 kertaa