2020 PÄÄTÖKSET

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7350/SL/20

Vastaaja: Keskisuomalainen

Asia: Konserniyhteys, piilomainonta

Ratkaistu: 30.9.2020

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Kantelu 13.5.2020

Kantelu kohdistuu Keskisuomalaisen printtiversiossaan 6.5.2020 julkaisemaan pääkirjoitukseen ”Paikallinen radio palvelee arjen apuna ja ilona”.

Kantelun mukaan Keskisuomalainen kertoi pääkirjoituksessaan omistamastaan ja juuri käynnistyneestä kaupallisesta Radio Keskisuomalaisesta ilman mainintaa asiaan liittyvästä konserniyhteydestä. Kantelun mukaan omistus jäi epäselväksi, vaikka radiolla on sama nimi kuin lehdellä ja vaikka kirjoituksessa kerrottiin, että radion uutiset toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus. Kantelijan mukaan samannimisyys tai uutisten toimittamisen tapa ei sellaisenaan kerro lukijoille konserniyhteydestä, sillä radiotoimintaa ”keskisuomalaisena” voisi kantelijan mukaan harjoittaa myös muukin kuin samanniminen sanomalehti, ja myös uutiset olisi mahdollista hankkia ulkopuoliselta toimittajalta.

Kantelija epäilee myös, että pääkirjoitukseen sisältyy piilomainontaa. Radion toimintaa ja merkitystä kuvaillaan pääkirjoituksessa kritiikittömästi, ja kirjoitukseen sisältyy kantelun mukaan houkuttelua radion seuraamiseen. Tekstissä muun muassa kerrotaan radiotoiminnan ja -kuuntelemisen kasvaneesta suosiosta, radion merkityksestä arjesta selviytymiseksi ja miellyttävän äänen vaikutuksesta kuuntelijan kehoon ja mieleen. Kantelija katsoo, että vaikka pääkirjoitukseen julkaisemista koskevat ratkaisut olisikin tehty journalistisen perustein, julkaisemisen päämotiivi on ollut yrityksen oman taloudellisen edun tavoittelu, eräänlainen ”itsepuffaus”.


Päätoimittajan vastaus 26.8.2020

Vastaavan päätoimittajan Pekka Mervolan mukaan konserniyhteyttä ei korostettu pääkirjoituksessa, koska siitä oli uutisoitu lehdessä aiemmin lukuisia kertoja. Koska pääkirjoitus on ennen kaikkea lehden kannanotto ajankohtaiseen asiaan, siinä ei ole päätoimittajan mukaan tarpeen toista kaikkia aiemmin uutisissa kerrottuja faktoja. Pääkirjoituksen tehtävä on arvottaa asioita, ei taustoittaa tai uutisoida niitä.

Keskisuomalainen on uutisoinut Jyväskylään perustettavasta uudesta paikallisradiosta kymmeniä kertoja sekä lehdessä että verkkolehdessä alkaen toimiluvan hakemisesta. Jo näissä uutisissa omistusyhteys on päätoimittajan mukaan kerrottu poikkeuksetta. Kun radio sai toimiluvan, 16.11.2018 julkaistussa uutisessa omistajayhteys tuli esille. Keskisuomalaisessa oli uutisia uuden radiokanavan perustamisesta monia kertoja myös vuoden 2019 aikana. Alkuvuodesta 2020, kun radiotoiminnan suunnittelu ja radiostudion rakentaminen käytännössä alkoivat, uutisia radiotoiminnasta oli lehdessä lähes viikoittain ja niissä tuotiin päätoimittajan mukaan poikkeuksetta esille omistajayhteys.

Päätoimittajan mukaan radion ohjelmista, juontajavalinnoista ja muista ajankohtaisista radiota käsittelevistä asioista kertovissa uutisissa on kerrottu lähes poikkeuksetta, että kyseessä on Mediatalo Keskisuomalaisen radiokanava. Niin ikään on kerrottu, että radion toimitilat on rakennettu Keskisuomalaisen toimitaloon Jyväskylän Aholaitaan ja että uutiset radioon toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus. 

Päätoimittajan mukaan Keskisuomalaisessa ei ole ollut mitään tarvetta peitellä omistajayhteyttä, pikemminkin päinvastoin. Toimintaa on esitelty hyvin avoimesti, ja esimerkiksi yhteys Keskisuomalaisen uutistoimintaan tuotiin myös kantelun kohteena olevassa pääkirjoituksessa esille. 

Radio Keskisuomalaisen toiminnan lisäksi pääkirjoitus pohdiskelee paikallisen radiotoiminnan merkitystä laajemminkin. Paikallisradioiden suosiolle pääkirjoitus nimeää kaksi keskeistä syytä. Yhtäältä paikalliset uutiset ovat kaikista uutisista seuratuimpia ja toisaalta kuuntelemisesta on tullut nopeasti kasvava viestinnän muoto. Molemmille väitteille löytyy päätoimittajan mukaan runsaasti tutkimuspohjaista näyttöä. Pääkirjoitus pohdiskelee kuuntelemisen suosiota yleensä, nostaen esille radioiden lisäksi myös podcastit ja äänikirjat. Miellyttävän äänen vaikutukset ihmisen kehoon ja mieleen yhdistetään pääkirjoituksessa selvästi kaikkeen kuunneltavaan viestintään, ei vain radioihin.

Päätoimittajan mukaan ”itsepuffaus” on tässä yhteydessä ristiriitainen ilmaus. Yhtäältä lehteä moititaan siitä, että omistajayhteys ei tule riittävästi esille ja toisaalta moititaan oman toiminnan liiasta esilletuonnista. Kummallekaan väitteelle ei ole päätoimittajan mukaan asiallisia perusteita.

Radio Keskisuomalainen on sanomalehti Keskisuomalaisen kanssa saamaa kokonaisuutta. Sanomalehti Keskisuomalaisen toimitus on myös radio Keskisuomalaisen toimitus. Toimitus lukee uutiset radiossa tasatunnein, toimittajat ovat mukana ohjelmissa ja radio käsittelee ohjelmissaan lehdessä ja verkkolehdessä julkaistuja juttuja. Radio on samalla tavalla osa Keskisuomalaisen toimituksellista työskentelyä kuin vaikkapa verkkolehti. Molemmat ovat samassa Keskisuomalainen Oyj:n alayhtiössä Keski-Suomen Media Oy:ssä. Keski-Suomen Media -yhtiötä johtaa sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Päätoimittajan mukaan radiokanavan nimi myös kertoo, että radio on Keskisuomalainen samalla tavalla kuin paperinen sanomalehti, näköislehti ja verkkolehti. Päätoimittaja huomauttaa myös, että uudelle radiolle ei kukaan muu voisi saada nimeä radio Keskisuomalainen, sillä mediatoimialalla Keskisuomalainen-nimi on sanomalehti Keskisuomalaisen ja Keskisuomalainen Oyj:n nimi. Päätoimittajan mukaan sivistynyt lukija myös tämän tietää.

Pääkirjoituksien luonne on arvioida erilaisia asioita yhteiskunnassa. Niissä on myönteistä ja kielteistä arviointia. Pääkirjoituksissa lehti kertoo myös omasta toiminnastaan. Esimerkiksi Keskisuomalainen kertoo aina vuoden ensimmäisen ilmestymispäivän lehdessä lukijalupauksensa sisällöstä, lehden linjasta ja lehden menestyksestä mediamarkkinoilla. Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksissa pitää voida kertoa myös lehden omista asioista, eikä sitä voi pitää piilomainontana vaan luontevana omien asioiden kertomisena.


Ratkaisu

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli uuden radiokanavan Radio Keskisuomalaisen ohjelmistoa ja kertoi, miten kanavaa voi kuunnella. Kirjoituksessa käsiteltiin myös paikallisen radiotoiminnan merkitystä laajemmin. Pääkirjoituksessa kerrottiin, että kanavan uutiset toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus, mutta siinä ei erikseen korostettu, että radio ja lehti kuuluvat samaan konserniin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vaikka lehden ja radion konserniyhteys olisikin tullut esiin lehden aiemmassa uutisoinnissa, olisi sen kertominen yksiselitteisesti myös pääkirjoituksessa ollut selkeyden ja avoimuuden vuoksi suotavaa. Kaikkien pääkirjoituksen lukijoiden ei voi olettaa lukeneen aiempia aiheesta julkaistuja juttuja tai olevan välttämättä tietoisia mediakonserniyhteyksistä.

Neuvosto kuitenkin katsoo, että konserniyhteys tuli pääkirjoituksessa riittävästi esiin, kun siinä mainittiin lehden ja radiokanavan yhteinen nimi sekä se, että radiouutiset toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus. Kyseessä ei ollut piilomainonta, vaan Keskisuomalaisella oli perusteet kertoa konserninsa käynnistämästä radiotoiminnasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Kaisa Ylhäinen.
 

Tämä päätös on avattu 399 kertaa