PÄÄTÖKSET

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7560/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7350/SL/20

Vastaaja: Keskisuomalainen

Asia: Konserniyhteys, piilomainonta

Ratkaistu: 30.9.2020

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Kantelu 13.5.2020

Kantelu kohdistuu Keskisuomalaisen printtiversiossaan 6.5.2020 julkaisemaan pääkirjoitukseen ”Paikallinen radio palvelee arjen apuna ja ilona”.

Kantelun mukaan Keskisuomalainen kertoi pääkirjoituksessaan omistamastaan ja juuri käynnistyneestä kaupallisesta Radio Keskisuomalaisesta ilman mainintaa asiaan liittyvästä konserniyhteydestä. Kantelun mukaan omistus jäi epäselväksi, vaikka radiolla on sama nimi kuin lehdellä ja vaikka kirjoituksessa kerrottiin, että radion uutiset toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus. Kantelijan mukaan samannimisyys tai uutisten toimittamisen tapa ei sellaisenaan kerro lukijoille konserniyhteydestä, sillä radiotoimintaa ”keskisuomalaisena” voisi kantelijan mukaan harjoittaa myös muukin kuin samanniminen sanomalehti, ja myös uutiset olisi mahdollista hankkia ulkopuoliselta toimittajalta.

Kantelija epäilee myös, että pääkirjoitukseen sisältyy piilomainontaa. Radion toimintaa ja merkitystä kuvaillaan pääkirjoituksessa kritiikittömästi, ja kirjoitukseen sisältyy kantelun mukaan houkuttelua radion seuraamiseen. Tekstissä muun muassa kerrotaan radiotoiminnan ja -kuuntelemisen kasvaneesta suosiosta, radion merkityksestä arjesta selviytymiseksi ja miellyttävän äänen vaikutuksesta kuuntelijan kehoon ja mieleen. Kantelija katsoo, että vaikka pääkirjoitukseen julkaisemista koskevat ratkaisut olisikin tehty journalistisen perustein, julkaisemisen päämotiivi on ollut yrityksen oman taloudellisen edun tavoittelu, eräänlainen ”itsepuffaus”.


Päätoimittajan vastaus 26.8.2020

Vastaavan päätoimittajan Pekka Mervolan mukaan konserniyhteyttä ei korostettu pääkirjoituksessa, koska siitä oli uutisoitu lehdessä aiemmin lukuisia kertoja. Koska pääkirjoitus on ennen kaikkea lehden kannanotto ajankohtaiseen asiaan, siinä ei ole päätoimittajan mukaan tarpeen toista kaikkia aiemmin uutisissa kerrottuja faktoja. Pääkirjoituksen tehtävä on arvottaa asioita, ei taustoittaa tai uutisoida niitä.

Keskisuomalainen on uutisoinut Jyväskylään perustettavasta uudesta paikallisradiosta kymmeniä kertoja sekä lehdessä että verkkolehdessä alkaen toimiluvan hakemisesta. Jo näissä uutisissa omistusyhteys on päätoimittajan mukaan kerrottu poikkeuksetta. Kun radio sai toimiluvan, 16.11.2018 julkaistussa uutisessa omistajayhteys tuli esille. Keskisuomalaisessa oli uutisia uuden radiokanavan perustamisesta monia kertoja myös vuoden 2019 aikana. Alkuvuodesta 2020, kun radiotoiminnan suunnittelu ja radiostudion rakentaminen käytännössä alkoivat, uutisia radiotoiminnasta oli lehdessä lähes viikoittain ja niissä tuotiin päätoimittajan mukaan poikkeuksetta esille omistajayhteys.

Päätoimittajan mukaan radion ohjelmista, juontajavalinnoista ja muista ajankohtaisista radiota käsittelevistä asioista kertovissa uutisissa on kerrottu lähes poikkeuksetta, että kyseessä on Mediatalo Keskisuomalaisen radiokanava. Niin ikään on kerrottu, että radion toimitilat on rakennettu Keskisuomalaisen toimitaloon Jyväskylän Aholaitaan ja että uutiset radioon toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus. 

Päätoimittajan mukaan Keskisuomalaisessa ei ole ollut mitään tarvetta peitellä omistajayhteyttä, pikemminkin päinvastoin. Toimintaa on esitelty hyvin avoimesti, ja esimerkiksi yhteys Keskisuomalaisen uutistoimintaan tuotiin myös kantelun kohteena olevassa pääkirjoituksessa esille. 

Radio Keskisuomalaisen toiminnan lisäksi pääkirjoitus pohdiskelee paikallisen radiotoiminnan merkitystä laajemminkin. Paikallisradioiden suosiolle pääkirjoitus nimeää kaksi keskeistä syytä. Yhtäältä paikalliset uutiset ovat kaikista uutisista seuratuimpia ja toisaalta kuuntelemisesta on tullut nopeasti kasvava viestinnän muoto. Molemmille väitteille löytyy päätoimittajan mukaan runsaasti tutkimuspohjaista näyttöä. Pääkirjoitus pohdiskelee kuuntelemisen suosiota yleensä, nostaen esille radioiden lisäksi myös podcastit ja äänikirjat. Miellyttävän äänen vaikutukset ihmisen kehoon ja mieleen yhdistetään pääkirjoituksessa selvästi kaikkeen kuunneltavaan viestintään, ei vain radioihin.

Päätoimittajan mukaan ”itsepuffaus” on tässä yhteydessä ristiriitainen ilmaus. Yhtäältä lehteä moititaan siitä, että omistajayhteys ei tule riittävästi esille ja toisaalta moititaan oman toiminnan liiasta esilletuonnista. Kummallekaan väitteelle ei ole päätoimittajan mukaan asiallisia perusteita.

Radio Keskisuomalainen on sanomalehti Keskisuomalaisen kanssa saamaa kokonaisuutta. Sanomalehti Keskisuomalaisen toimitus on myös radio Keskisuomalaisen toimitus. Toimitus lukee uutiset radiossa tasatunnein, toimittajat ovat mukana ohjelmissa ja radio käsittelee ohjelmissaan lehdessä ja verkkolehdessä julkaistuja juttuja. Radio on samalla tavalla osa Keskisuomalaisen toimituksellista työskentelyä kuin vaikkapa verkkolehti. Molemmat ovat samassa Keskisuomalainen Oyj:n alayhtiössä Keski-Suomen Media Oy:ssä. Keski-Suomen Media -yhtiötä johtaa sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Päätoimittajan mukaan radiokanavan nimi myös kertoo, että radio on Keskisuomalainen samalla tavalla kuin paperinen sanomalehti, näköislehti ja verkkolehti. Päätoimittaja huomauttaa myös, että uudelle radiolle ei kukaan muu voisi saada nimeä radio Keskisuomalainen, sillä mediatoimialalla Keskisuomalainen-nimi on sanomalehti Keskisuomalaisen ja Keskisuomalainen Oyj:n nimi. Päätoimittajan mukaan sivistynyt lukija myös tämän tietää.

Pääkirjoituksien luonne on arvioida erilaisia asioita yhteiskunnassa. Niissä on myönteistä ja kielteistä arviointia. Pääkirjoituksissa lehti kertoo myös omasta toiminnastaan. Esimerkiksi Keskisuomalainen kertoo aina vuoden ensimmäisen ilmestymispäivän lehdessä lukijalupauksensa sisällöstä, lehden linjasta ja lehden menestyksestä mediamarkkinoilla. Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksissa pitää voida kertoa myös lehden omista asioista, eikä sitä voi pitää piilomainontana vaan luontevana omien asioiden kertomisena.


Ratkaisu

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli uuden radiokanavan Radio Keskisuomalaisen ohjelmistoa ja kertoi, miten kanavaa voi kuunnella. Kirjoituksessa käsiteltiin myös paikallisen radiotoiminnan merkitystä laajemmin. Pääkirjoituksessa kerrottiin, että kanavan uutiset toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus, mutta siinä ei erikseen korostettu, että radio ja lehti kuuluvat samaan konserniin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vaikka lehden ja radion konserniyhteys olisikin tullut esiin lehden aiemmassa uutisoinnissa, olisi sen kertominen yksiselitteisesti myös pääkirjoituksessa ollut selkeyden ja avoimuuden vuoksi suotavaa. Kaikkien pääkirjoituksen lukijoiden ei voi olettaa lukeneen aiempia aiheesta julkaistuja juttuja tai olevan välttämättä tietoisia mediakonserniyhteyksistä.

Neuvosto kuitenkin katsoo, että konserniyhteys tuli pääkirjoituksessa riittävästi esiin, kun siinä mainittiin lehden ja radiokanavan yhteinen nimi sekä se, että radiouutiset toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus. Kyseessä ei ollut piilomainonta, vaan Keskisuomalaisella oli perusteet kertoa konserninsa käynnistämästä radiotoiminnasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Kaisa Ylhäinen.
 

Tämä päätös on avattu 2170 kertaa