PÄÄTÖKSET

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7315/YLE/20

Vastaaja: Yle

Asia: Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Ratkaistu: 30.9.2020

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Kantelu 1.4.2020

Kantelu kohdistuu Ylen 26.3.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Katso, miten tehohoitoa tarvitseville potilaille käy, jos koronatartuntojen määrää ei pystytä rajoittamaan”.

https://yle.fi/uutiset/3-11272825

Kantelun mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjetta 7, joka edellyttää, että lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Kantelija perustelee asiaa sillä, että Yle on maininnut Norjan yleisradion, jonka kanssa juttu on tehty yhteistyössä, mutta jättänyt mainitsematta The Washington Postin, jonka pohjalta Ylen jutussa esiintyvä simulaatio on tehty. Lähteenä käytetyn jutun mainitseminen olisi kantelun mukaan ollut paikallaan erityisesti siksi, että Ylen artikkelissa simulaatio yhdistetään aivan eri ilmiöön. Norjan yleisradio puolestaan mainitsi jutussaan The Washington Postin artikkelin ja puhui simulaationsa yhteydessä sen kanssa samasta ilmiöstä.

Lisäksi Yle on kantelun mukaan käsittänyt alkuperäisen The Washington Postin artikkelin ydinsanoman väärin. Siinä oli kantelijan mukaan vahva viesti: liikkumisen rajoitukset ovat harvoin tehokkaita, mutta sosiaalisia kontakteja rajoittamalla voidaan merkittävästi madaltaa epidemiahuippua. Yle puolestaan kertoi jutussaan Uudenmaan rajojen sulkemisesta ja esitti samassa yhteydessä simulaation, jossa lukija voi nähdä kuinka tehokasta liikkumisen rajoittaminen on. Simulaatio ei kuitenkaan kantelun mukaan kuvannut liikkumisrajoitusta, kuten Yle väitti, vaan sosiaalisten kontaktien vähentämistä. The Washington Postin artikkelissa oli neljä simulaatiota, joista vain yksi kuvasi liikkumisen rajoitusta.

 

Päätoimittajan vastaus 7.7.2020

Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa vastauksessaan, että kantelun kohteena olevassa jutussa kuvattiin, miten tehohoitoa tarvitseville potilaille käy, jos koronatartuntojen määrää ei pystytä rajoittamaan. Tämä näkökulma oli päätoimittajan tulkinnan mukaan selvästi erilainen kuin esimerkiksi The Washington Postilla, joka oli aiemmin julkaissut juttunsa yhteydessä palloihin perustuvia visualisointeja koronaviruksen leviämisestä.

Toisin kuin The Washington Postin (WP) jutussa, Ylen simulaatiossa tarkasteltiin sitä, miten tehohoitopaikkojen käyttö ja tarve muuttuu riippuen siitä, miten tehokkaasti virus leviää. Ylen juttu ja simulaatio olivat sekä näkökulmaltaan että toteutukseltaan erilaisia kuin WP:n juttu tai yksikään sen visualisoinneista. Ylen simulaatiossa tehtiin koodin ja visuaalisuuden osalta yhteistyötä Norjan yleisradioyhtiön Norsk Rikskringkastingin (NRK) kanssa. Tästä syystä Ylen jutussa oli viittaus ja linkkaus NRK:n juttuun, vaikka Ylen simulaatio poikkesi myös NRK:n versiosta. 

Päätoimittaja huomauttaa, että The Washington Post ei ollut ensimmäinen, joka oli keksinyt käyttää väripalloja osana epidemiasimulaatiota. Päin vastoin, vastaavat pallosimulaatiot ovat olleet jo vuosia hyvin käytettyjä erilaisten sairauksien leviämistä kuvatessa.

Päätoimittajan tulkinnan mukaan kantelija lähtee siitä, että The Washington Postin tapa esittää asia ja tulkita tilannetta olisi ainoa oikea ja että koodatun pallosimulaation pohjalta voitaisiin aukottomasti päätellä, miten virus käyttäytyy. Tämä ei pidä paikkaansa. WP asetti jutussaan vastakkain kaksi asiaa: tietyn alueen eristämisen ja kasvokkain kohtaamisen vähentämisen. Ylen jutussa taas lähdettiin siitä, että kumpikin toimenpide on oikein ajoitettuna olennainen osa liikkumisen rajoittamista. 

Ylen simulaatio kuvasi yleisellä tasolla sitä, mitä eroa on tehohoitopaikkojen riittävyyden kannalta sillä, rajoittavatko ihmiset liikkumistaan toistensa joukossa vai eivät. Liikkumista voi rajoittaa sekä niin, että ei tapaa naapuriaan, että niin, ettei matkusta sukulaistensa luo toiseen maakuntaan. The Washington Post tarkasteli näitä kahta asiaa toisensa poissulkevina. Suomessa kuitenkin otettiin käyttöön molemmat toimenpiteet. Simulaation yhteydessä sanottiin: ”Simulaattorissamme voit verrata
tartunnan leviämistä kahdessa eri tilanteessa. Toisessa ihmisten liikkumista rajoitetaan ja toisessa ei juurikaan rajoiteta.”

Päätoimittajan mukaan Yle ei juuttunut The Washington Postin valitsemaan näkökulmaan, vaan suhtautui kriittisesti julkaistuihin tietoihin. WP:n jutussa yksi asiantuntija arvioi, että liikkumisen rajoitukset ovat harvoin tehokkaita. Hän ei kuitenkaan huomioinut arviossaan mitenkään toimenpiteen ajoituksen merkitystä tai sitä, millainen hyöty saadaan, jos samaan aikaan rajoitetaan liikkumista ja  kohtaamisia sekä alueiden sisällä että alueelta toiselle.

Päätoimittaja toteaa vastauksessaan, että jos tauti on jo selvästi levinnyt johonkin maakuntaan, on selvää, että kyseisen maakunnan sisällä tarvitaan kasvokkaisten kontaktien vähentämistä, jotta taudin leviäminen pysähtyy. Samaan aikaan toinen maakunta, jossa tautia ei vielä ole, voi hyötyä siitä, että sinne ei matkaa suuri määrä jo altistuneita ja että nämä ihmiset eivät kohtaa toisiaan kasvokkain. Tätä kuvaa esimerkiksi The New York Timesin juttu siitä, miten koronavirus levisi muun muassa Kiinan sisällä ja Kiinasta maailmalle juurikin matkailun ja liian hitaiden rajoitustoimien takia. 

Myös Suomessa suurin osa sairaanhoitopiireistä arvioi, että Uudenmaan sulku hidasti viruksen leviämistä heidän alueilleen. Päätöksen voimaantulon jälkeen matkustaminen eri puolille Suomea väheni jopa yli 90 prosenttia. Suomessa asiantuntijat ovat arvioineet, että Uudenmaan eristäminen kannatti, sillä virus ei ole päässyt leviämään aggressiivisesti koko Suomeen.

Koska Ylen näkökulma oli olennaisesti erilainen The Washington Postin juttuun nähden ja simulaatio oli koodattu ja visualisoitu alusta asti, linkitys The Washington Postin juttuun ei ollut päätoimittajan mukaan välttämätöntä. Yle hyödynsi NRK:n simulaatiossa käytettyä koodia oman mallinnuksensa pohjana, ja siksi jutussa oli linkki ja viittaus NRK:n juttuun. Ylen jutussa ei ollut päätoimittajan mukaan oikaisua vaativia asiavirheitä ja jutun tekemisessä oli noudatettu hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle käsitteli nettijutussaan liikkumisrajoitusten vaikutusta koronaviruksen leviämiseen ja tehohoitopaikkojen riittävyyteen. Asiaa pyrittiin havainnollistamaan simulaatiolla, joka perustui Norjan yleisradion NRK:n kanssa tehtyyn yhteistyöhön. NRK puolestaan oli saanut inspiraationsa The Washington Postin jutusta, jota Yle ei kuitenkaan maininnut lähteenään.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, ettei The Washington Postin aiemmin julkaisema simulaatio ollut niin omintakeinen, että samankaltaisen esitystavan hyödyntäminen olisi edellyttänyt välttämättä lähdeviittausta. Vastaavia animaatioita käytetään yleisesti epidemioiden kulkua kuvatessa, ja useat muutkin tiedotusvälineet ovat julkaisseet tällaisia koronauutisoinnissaan. Ylen ja The Washington Postin jutut poikkesivat toisistaan myös näkökulmaltaan ja toteutukseltaan. Yle mainitsi asianmukaisesti lähteenään NRK:n, jonka kanssa simulaatio oli toteutettu yhteistyössä.

Jutun alusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, mitä simulaatiolla oli tarkoitus havainnollistaa. Jutusta kävi kuitenkin ilmi, että kyse on kuvitteellisesta esimerkistä, jolla haluttiin havainnollistaa yleisellä tasolla rajoitustoimien vaikutuksia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Kaisa Ylhäinen.
 

Tämä päätös on avattu 3424 kertaa