2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7311/SL/20

Vastaaja: Etelä-Suomen Sanomat

Asia: Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 26.8.2020

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 27.3.2020

Kantelu kohdistuu Etelä-Suomen Sanomien 26.3.2020 julkaisemaan nettijuttuun Lahden Villa Rauhala on jälleen myynnissä – hintapyyntö komeasta huvilasta 650 000 euroa sekä jutun 27.3.2020 julkaistuun printtiversioon "Villa Rauhala on myynnissä".

Kantelun mukaan juttu on kiinteistönvälitysyhtiötä suosivaa piilomainontaa ja lisäksi jutussa on kaksi olennaista asiavirhettä, joita lehti ei suostunut korjaamaan. Piilomainosmaisuutta kantelija perustelee sillä, että lehti on tehnyt jutun yksittäisestä myynnissä olevasta kohteesta ja antanut sille siten näkyvyyttä.

Kantelun mukaan jutussa on olennainen asiavirhe, koska siitä saa vaikutelman, että huvila olisi laitettu myyntiin äskettäin. Todellisuudessa sitä on kantelijan mukaan yritetty myydä jo pidempään ja jutussa mainitun kiinteistönvälitysyhtiönkin toimesta jo toista vuotta. Kantelun mukaan jutusta saa myös vaikutelman, että huvilan omistaisivat jutussa mainitut henkilöt. Todellisuudessa omistaja on konkurssipesä. Kantelun mukaan lehti ei tarkistanut tietoja kohteen toimeksiantosopimusten eikä myyjän osalta. Kantelun mukaan lehden lähdekritiikki petti, koska kiinteistönvälitysyhtiö hyötyi ilmaisesta näkyvyydestä.

Kantelija on tehnyt myyntiaikaa koskevan korjauspyynnön nähtyään nettijutun. Kantelija kopioi viestiinsä kiinteistönvälittäjäyhdistyksen edustajan, joka huomautti lehteä myös siitä, että kohdetta myy konkurssipesä. Lehti ei korjannut juttuaan vaan julkaisi sen samansisältöisenä printtilehdessään seuraavana päivänä.


Päätoimittajan vastaus 16.6.2020

Vastaavan päätoimittajan Markus Pirttijoen mukaan myytävänä ollut kohde on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka myyminen on paikallisesti kiinnostava uutinen. Villa Rauhalan rakennutti kapteeni August Fellman kesäasunnokseen 1870-luvulla. Fellman oli keskeinen vaikuttaja Lahden teollisen historian synnyttäjänä ja toimi lukuisia kertoja valtiopäiväedustajana. Etelä-Suomen Sanomille on luontevaa, että se seuraa paikallisesti tärkeän ja kiinnostavan rakennuksen vaiheita. Lehti on uutisoinut Villa Rauhalasta useissa jutuissa aiemminkin.

Päätoimittajan mukaan uutinen ei ota kantaa siihen, milloin kohde on asetettu myyntiin. Verkkojutun otsikossa lukee: ”Villa Rauhala on tullut jälleen myyntiin” ja printtiversoissa: ”Villa Rauhala on myytävänä”. Uutisen alussa todetaan, että Villa Rauhala on tullut myyntiin. Verkkojutun otsikko korostaa lisäksi, että kohde on ollut myytävänä aiemminkin. Jutussa on mainittu, että rakennus vaihtoi viimeksi omistajaa vuonna 2014, kun perheyritys teki talosta kaupat. Tämä on päätoimittajan mukaan ollut paras käytettävissä oleva tieto uutista tehdessä ja julkaistaessa. Päätoimittajan mukaan toimittajalla ei ole juttua tehdessään ole ollut mitään syytä olettaa, että yritys olisi konkurssissa. Päätoimittajan mukaan uutisen kannalta oleellinen tieto ei ole se, kukan talon omistaa vaan se, että talo on myytävänä. Uutisen sisältökin keskittyy jälkimmäiseen eli rakennuksen myyntiin. 

Välittäjää pitää päätoimittajan mukaan voida pitää luotettavana lähteenä mitä tulee myytävään kohteeseen. Kiinteistönvälittäjän velvollisuuksiin kuuluu se, että hänen tulee varmistua tiedon oikeellisuudesta. Välittäjä ei esiinny jutussa ulkopuolisena tai muuten riippumattomana asiantuntijana, vaan lukijalle on päätoimittajan mukaan selvästi tuotu esiin, että rakennusta välittää juuri kyseinen kiinteistönvälittäjä. Päätoimittajan mukaan kyseessä ei ole kiistanalainen asia eikä erityinen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Lehti haastatteli kiinteistönvälittäjää juttuun itse, ja kohteen markkinointimateriaalista lainattiin juttuun ainoastaan kohteen pyyntihinta.

Päätoimittajan mukaan juttua ei myöskään ole julkaistu verkossa tai painetussa sanomalehdessä erityisen näkyvällä paikalla.

Päätoimittajan mukaan uutistoiminnassa jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Jos toimitus näkee, että jollakin myytävällä kohteella on uutisarvoa, siitä uutisoidaan. Myytävän kohteen uutisarvo ratkaisee, ei se, kuka sitä välittää. Kysymys ei ollut piilomainonnasta vaan sen uutisoinnista, että kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on myytävänä. Silloin kun myytävällä kohteella on yleistä mielenkiintoa, siitä voidaan päätoimittajan mukaan uutisoida ilman, että kyse on piilomainonnasta.

Päätoimittajan mukaan juttu ei sisältänyt oleellista asiavirhettä. Uutinen ei ottanut kantaa siihen, kuinka kauan kohde on ollut myytävänä. Toimitus valitsee uutisaiheet ja niiden näkökulmat itsenäisesti ilman ulkopuolista painostusta. Päätoimittajan mukaan kantelijan korjauspyyntöön vastannut henkilö totesi lehdelle, että toimittaja olisi voinut mainita kohteen omistaneen yrityksen olevan konkurssissa. Sähköpostissa ei kuitenkaan päätoimittajan mukaan vaadittu korjaamaan tai oikaisemaan mitään, joten lehti otti tiedon vastaan lisätietona, jota voi hyödyntää seuraavissa uutisoinneissa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Etelä-Suomen Sanomat julkaisi netti- ja printtiversiossaan jutun, jossa se kertoi, että paikallinen historiallinen huvila on myynnissä. Juttuun oli haastateltu kohdetta välittävää kiinteistönvälittäjää, ja siinä kerrottiin muun muassa kohteen hintapyyntö sekä huvilan historiasta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan, eikä se ollut piilomainontaa. Tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että lehden lähdekritiikki olisi pettänyt.

Jutusta saattoi saada epätarkan kuvan, jonka mukaan rakennus olisi laitettu myyntiin vasta äskettäin, vaikka todellisuudessa sitä oli myyty jo pidempään. Jutussa ei kuitenkaan esitetty virheellisiä tietoja kohteen myyntiajasta, eikä kyseessä siksi ollut olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Jutun kohta, jossa kerrattiin rakennuksen aiempia vaiheita, oli siltä osin epätarkka, kun siitä saattoi saada käsityksen, että jutussa mainittu yritys omistaisi yhä rakennuksen, vaikka rakennusta myy konkurssipesä. Tämä ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Heta Heiskanen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Nina Stenros ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1359 kertaa