2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7302/SJL/20

Vastaaja: Journalisti-lehti

Asia: Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 26.8.2020

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Kantelu 17.3.2020

Kantelu kohdistuu Journalistin 10.3.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Suomalainen SSS-radio sai pitkän toimiluvan ensimmäisenä vieraskielisenä radiona Virossa. Päätoimittaja Tapio Reinin linja jakaa mielipiteitä”.

https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/suomalainen-sss-radio-sai-pitkan-toimiluvan-ensimmaisena-vieraskielisena-radiona-virossa-paatoimittaja-tapio-reinin-linja-jakaa/

Kantelija on toimittaja, jonka juttuja on siteerattu kantelun kohteena olevassa jutussa käsitellyllä radiokanavalla. Hänet on mainittu jutussa esimerkkinä päätoimittajan kiistanalaiseksi koetusta linjasta.

Kantelijan mukaan Journalisti-lehti käsitteli häntä artikkelissaan erittäin kielteiseen sävyyn, ei tarkistanut jutussa esittämiään ja jakamiaan väitteitä ja linkitti juttunsa toiseen juttuun, jonka väitteet eivät pitäneet paikkaansa.

Kantelun mukaan Journalisti levitti valheellista tietoa, jonka todenperäisyyttä se ei ollut selvittänyt, mutta ei antanut perättömien tietojen kohteelle mahdollisuutta kommentoida väitteitä ja ansiotyötään jutussa. Journalisti kieltäytyi myös antamasta kantelijalle mahdollisuutta häneen kohdistuneiden syytösten kommentointiin jälkikäteen.

Kantelija katsoo, että hänen työnsä ja elinkeinonsa esitettiin jutussa yksiselitteisen negatiivisessa valossa. Kantelun mukaan Journalisti antoi ymmärtää, että kantelijan työn siteeraaminen radiolähetyksissä olisi kanavan kannalta raskauttavaa, epäilyttävää ja epäsuotavaa.

Journalisti kertoi jutussaan kannanotosta, jossa arvosteltiin kantelijan työtä. Lisäksi se linkitti juttuunsa virolaisen matkailublogin julkaiseman tekstin, jossa kyseistä kannanottoa käsiteltiin. Kantelun mukaan Journalisti ei tarkistanut linkittämässään blogissa kantelijasta esitettyjä erittäin vakavia väitteitä, eikä myöskään välittänyt siitä, ettei blogi ollut antanut kantelijalle mahdollisuutta oikaista väitteitä tai kommentoida kannanottoa. Kannanotossa muun muassa väitettiin, että kantelijan jutut sisältäisivät virheitä.

Kantelussa todetaan myös, että Journalisti-lehti jätti kertomatta jutussaan, ettei yksikään suomalaismedia julkaissut kantelijaan kohdistunutta kannanottoa ja että kantelija on tehnyt siitä poliisille tutkintapyynnön.

Kantelija kokee, että Journalisti-lehti hyökkäsi jutussaan yksittäistä toimittajaa vastaan, vaikka tämän elinkeino on riippuvainen hänen maineestaan ja luotettavuudestaan.


Päätoimittajan vastaus 16.6.2020

Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson toteaa vastauksessaan, että kantelun kohteena oleva juttu kertoi Virossa toimivan suomalaisen uutis-, ajankohtais- ja viihdekanavan synnystä, toiminnasta ja tulevaisuudesta sekä kanavan perustajasta ja päätoimittajasta.

Jutussa kerrottiin, kuinka kanavan ja päätoimittajan linja jakaa mielipiteitä Virossa ja vironsuomalaisten keskuudessa. Päätoimittajan mukaan kanavan mielipiteitä jakavasta linjasta oli välttämätöntä kertoa, jotta lukija saisi todenmukaisen kuvan tilanteesta. Jutussa annettiin lukuisia esimerkkejä kanavan mielipiteitä jakavasta linjasta. Näistä yksi oli kanavan päätös siteerata kantelijan juttuja.

Jutussa tuotiin päätoimittajan mukaan selvästi esiin, että kantelijaa kritisoineessa kannanotossa oli kyse mielipiteestä, ja siinä esiteltiin myös vastakkainen mielipide. Jutussa ei päätoimittajan mukaan väitetty, että kantelija olisi toiminut virheellisesti, eikä hänen työtään esitetty ”yksiselitteisen negatiivisessa valossa” vaan neutraalisti.

Lyhyessä kantelijaan viittaavassa kohdassa mainittiin ensin, että Virossa asuvat suomalaiset ovat kritisoineet kannanotossaan kantelijan journalismia. Heti tämän jälkeen kerrottiin, että kantelija itse näkee tekevänsä kriittistä ja myyvää journalismia ja että jutussa haastateltu päätoimittaja ei pidä kantelijaan kohdistuvaa kritiikkiä asiallisena. Jutussa myös linkattiin lähes tunnin mittaiseen haastatteluun, jossa kantelija esitteli muun muassa toimintatapojaan ja journalismiaan. 

Päätoimittajan mukaan kantelijaa ei asetettu jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, ja koska hänen näkemyksensä esiteltiin jo alkuperäisessä jutussa, ei oikeutta omaan kannanottoon syntynyt.

Journalisti-lehti ei päätoimittajan mukaan esittänyt jutussaan uutta tietoa vaan selvitti lukijalle, miksi kantelijan juttujen julkaisu radiokanavalla on Virossa ristiriitaisia tunteita herättävä asia. Lehden tulkinnan mukaan kantelija on kärjekkäistä kannanotoistaan tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija, jonka journalismia on kritisoitu ja jonka työtä on arvioitu yhteiskunnallisesti.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Journalisti-lehti käsitteli nettijutussaan Virossa toimivaa suomalaisradiota. Jutussa kuvattiin päätoimittajan linjaa, joka jakaa mielipiteitä. Siinä mainittiin, että myös kantelun tehnyttä toimittajaa siteerataan ajoittain kanavalla. Samassa yhteydessä lehti summasi kantelijan työtä kohtaan toisaalla esitettyä arvostelua.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelija on kärjekkäistäkin kannanotoista tunnettu toimittaja ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, jonka on asemansa puolesta siedettävä voimakastakin arvostelua. Journalisti-lehti kuvasi kantelijasta esitettyä kritiikkiä lyhyesti ja toteavasti eikä tuonut jutussaan esiin mitään, mitä ei olisi esitetty jo aiemmin toisaalla. Neuvosto katsoo, että kyse oli tavanomaisesta yhteiskunnallisesta arvioinnista, joka ei edellyttänyt samanaikaista tai jälkikäteistä kuulemista. Jutussa kerrottiin myös, miten kantelija itse on työtään kuvaillut.

Jutussa ei ole myöskään viitteitä siitä, että lehti olisi laiminlyönyt tietojen tarkastamisen tai suhtautunut kritiikittömästi lähteisiinsä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Journalisti-lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisu tehty:
26.8.2020

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Heta Heiskanen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Nina Stenros.
 

Tämä päätös on avattu 1229 kertaa