Kantelu 19.2.2020
Kantelu kohdistuu Talouselämän 10.2.2020 julkaisemaan nettijuttuun, jonka alkuperäinen otsikko oli ”Nyt kalpenevat jo Venäjän oligargitkin: Bill Gates tuli, näki ja voitti – Maailman toiseksi rikkain mies tilasi lähes 600 miljoonan euron vetykäyttöisen huvijahdin”.
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/798eacf7-dd60-478b-9ec1-56a9114e2a86
Kantelija arvioin Talouselämän perustaneen tietonsa The Telegraph -lehden juttuun, mutta jutussa ei mainittu sen lähdettä. Kantelun mukaan lähteen mainitseminen olisi ollut hyvän tavan mukaista, jotta lukijalle syntyy oikea kuva asiasta. Kantelussa viitataan Journalistin ohjeeseen 7, jonka mukaan lähde on mainittava, kun käytetään toisen työtä.
Lisäksi juttu rikkoi kantelun mukaan Journalistin ohjeita 8, 10 ja 20, koska siinä oli olennainen asiavirhe eikä lehti ollut tarkistanut jutun kannalta olennaisia taustatietoja vaan kirjoitti huhujen perusteella.
Kantelija kertoo huomanneensa suunnitteluyritys Sinotin sivuilta, ettei Gates ollut tilannut jutussa mainittua vetyjahtia. Hän soitti toimitukseen jutun julkaisupäivän iltana ja pyysi oikaisemaan lehden verkkosivuilla olleen virheen. Myöhemmin kantelija oli vielä sähköpostitse yhteydessä Talouselämän päätoimittajaan ja toimituspäällikköön, joista jälkimmäinen lupasi kantelun mukaan oikaista alkuperäisen uutisen.
Kantelun mukaan Talouselämän alkuperäinen juttu oli ns. valeuutinen, mutta lehti ei myöntänyt toistaneensa muiden tiedotusvälineiden virheellistä uutista eikä korjannut juttuaan, kuten olisi kuulunut. Lehti nimesi juttuun tekemänsä muutokset ”päivitykseksi” ja julkaisi uuden jutun, jossa kerrottiin BBC:n tietoihin perustuen, ettei Bill Gates ollut ostamassa vetyjahtia.
Päätoimittajan vastaus 19.5.2020
Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki toteaa vastauksessaan, että kimmokkeen uudenlaisen vetykäyttöisen huvijahdin esittelyyn antoi ulkomaisista viestimistä, kuten The Daily Mailista ja The Guardianista, poimittu tieto, jonka mukaan miljardööri Bill Gates olisi tilannut yhden kappaleen kyseistä huvijahtimallia. Uutinen oli linkitetty lehden omaan aiempaan juttuun, jossa kerrottiin, että kyseinen huvijahti oli esitelty Monacon venenäyttelyssä syksyllä 2019.
Tieto Gatesin hankinnasta osoittautui vääräksi jutun julkaisupäivänä. Uutisdeskin iltavuorolaisilla ei päätoimittajan mukaan ollut yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä kaikkea aineistoa oli aamupäivällä julkaistu.
Kantelija soitti Talouselämän painetun lehden tuotannosta vastaavalle uutispäällikölle, jolla ei ollut tarkkaa tietoa kyseisestä uutisesta, mutta hän välitti työajan ulkopuolella tiedon asiasta heti tuottajalle ja kehotti korjaamaan virheen. Korjaus jäi kuitenkin puolitiehen eli korjaavan uutisen julkaisuun. Tuottaja ei ollut julkaissut alkuperäistä juttua, joten hän ei hahmottanut tilanteen kokonaiskuvaa.
Kantelijan korjauspyyntö tavoitti Talouselämän toimituspäällikön ja päätoimittajan jutun julkaisupäivän iltana kello 20.30 eli vakiintuneen työajan päätyttyä. Viestin sisältö avautui päätoimittajan mukaan vaikeaselkoisesti, koska siitä puuttuivat linkki alkuperäiseen uutiseen sekä selostus siitä, mistä oli kyse.
Toimituspäällikkö vastasi kantelijalle varhain seuraavana aamuna nähtyään tämän viestin. Vastauksessaan hän totesi, että korjaava uutinen oli jo julkaistu, minkä lisäksi alkuperäistä uutista korjattaisiin siten, että virheellinen tieto Gatesin huvijahtitilauksesta poistetaan. Toimituspäällikkö antoi ohjeet korjauksesta uutisdeskiin, missä tuottaja teki korjaukset ja lisäsi juttuun maininnan, että kirjoituksesta on korjattu virheellinen Gatesia koskeva tieto.
Päätoimittajan vastauksen mukaan Talouselämä ei pystynyt reagoimaan asiaan reaaliaikaisesti, koska lehden uutisdeskissä työntekijöitä on paikalla kello 07:n ja 20:n välisenä aikana. Kun tieto tavoitti toimituspäällikön, asiaan reagoitiin jo ennen varsinaisen työajan alkua. Virhe siis korjattiin ja lisäksi erillinen alkuperäisen tiedon korjanneesta uutisesta kertonut uutinen julkaistiin niin pian kuin se oli mahdollista.
Tämä tapauksen jälkeen Talouselämässä on päätoimittajan mukaan lisätty ja parannettu oikaisuihin ja tiedonkulkuun liittyvää ohjeistusta.
Ratkaisu
JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. [—] Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Talouselämä julkaisi nettisivuillaan kansainvälisiin uutislähteisiin perustuvan jutun, jonka mukaan miljardööri Bill Gates olisi tilannut vetykäyttöisen huvijahdin. Juttu osoittautui virheelliseksi julkaisupäivän kuluessa. Jahtia suunnittelevan yrityksen mukaan kyse oli huhusta, jolla ei ollut todellisuuspohjaa. Kantelija viittasi Talouselämälle lähettämässään korjauspyynnössä yhtiön tiedotteeseen, josta asia kävi ilmi. Lehti julkaisi jatkojutun, jossa aiemmin esitetyt tiedot kyseenalaistettiin, ja lisäsi alkuperäisen jutun loppuun merkinnän: ”Juttua päivitetty 11.2.2020 kello 7.17. Lisätty BBC:n tietoa, ettei Bill Gates olisi aluksen ostaja.”
Neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, joka oli jutun otsikon ja näkökulman kannalta keskeinen. Virheen myöntämisen ja yksiselitteisen korjauksen sijaan lehti kuitenkin päivitti juttuaan siten, ettei lukijalle käynyt täysin selväksi, että alkuperäisessä jutussa oli selvä virhe, vaan itse asia vaikutti kiistanalaiselta.
Neuvosto suosittaa, että tiedotusvälineet käyttäisivät olennaisia asiavirheitä korjatessaan yksiselitteisiä ilmaisuja ”korjaus” tai ”oikaisu”. Lisäksi virheet tulee korjata selvästi siinä yhteydessä, jossa ne ovat alun perin olleet. Tässä tapauksessa alkuperäistä juttua ja sen tiedot kyseenalaistanutta jatkojuttua ei ollut edes linkitetty toisiinsa.
Lisäksi neuvosto muistuttaa, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin myös silloin, kun ne on aikaisemmin julkaistu. Journalistin ohjeiden mukaan lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Tässä tapauksessa kyse oli kuitenkin niin laajasti kansainvälisessä mediassa käsitellystä aiheesta, että sen voitiin katsoa muuttuneen niin sanotuksi yleiseksi tiedoksi.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Talouselämä on rikkonut Journalistin ohjeita 8, 10 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Niko Nurminen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Tuomo Törmänen