PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7289/SL/20

Vastaaja: Talouselämä

Asia: Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, lainaaminen

Ratkaistu: 16.6.2020

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Kantelu 19.2.2020

Kantelu kohdistuu Talouselämän 10.2.2020 julkaisemaan nettijuttuun, jonka alkuperäinen otsikko oli ”Nyt kalpenevat jo Venäjän oligargitkin: Bill Gates tuli, näki ja voitti – Maailman toiseksi rikkain mies tilasi lähes 600 miljoonan euron vetykäyttöisen huvijahdin”.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/798eacf7-dd60-478b-9ec1-56a9114e2a86

Kantelija arvioin Talouselämän perustaneen tietonsa The Telegraph -lehden juttuun, mutta jutussa ei mainittu sen lähdettä. Kantelun mukaan lähteen mainitseminen olisi ollut hyvän tavan mukaista, jotta lukijalle syntyy oikea kuva asiasta. Kantelussa viitataan Journalistin ohjeeseen 7, jonka mukaan lähde on mainittava, kun käytetään toisen työtä.

Lisäksi juttu rikkoi kantelun mukaan Journalistin ohjeita 8, 10 ja 20, koska siinä oli olennainen asiavirhe eikä lehti ollut tarkistanut jutun kannalta olennaisia taustatietoja vaan kirjoitti huhujen perusteella.

Kantelija kertoo huomanneensa suunnitteluyritys Sinotin sivuilta, ettei Gates ollut tilannut jutussa mainittua vetyjahtia. Hän soitti toimitukseen jutun julkaisupäivän iltana ja pyysi oikaisemaan lehden verkkosivuilla olleen virheen. Myöhemmin kantelija oli vielä sähköpostitse yhteydessä Talouselämän päätoimittajaan ja toimituspäällikköön, joista jälkimmäinen lupasi kantelun mukaan oikaista alkuperäisen uutisen.

Kantelun mukaan Talouselämän alkuperäinen juttu oli ns. valeuutinen, mutta lehti ei myöntänyt toistaneensa muiden tiedotusvälineiden virheellistä uutista eikä korjannut juttuaan, kuten olisi kuulunut. Lehti nimesi juttuun tekemänsä muutokset ”päivitykseksi” ja julkaisi uuden jutun, jossa kerrottiin BBC:n tietoihin perustuen, ettei Bill Gates ollut ostamassa vetyjahtia. 


Päätoimittajan vastaus 19.5.2020

Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki toteaa vastauksessaan, että kimmokkeen uudenlaisen vetykäyttöisen huvijahdin esittelyyn antoi ulkomaisista viestimistä, kuten The Daily Mailista ja The Guardianista, poimittu tieto, jonka mukaan miljardööri Bill Gates olisi tilannut yhden kappaleen kyseistä huvijahtimallia. Uutinen oli linkitetty lehden omaan aiempaan juttuun, jossa kerrottiin, että kyseinen huvijahti oli esitelty Monacon venenäyttelyssä syksyllä 2019. 

Tieto Gatesin hankinnasta osoittautui vääräksi jutun julkaisupäivänä. Uutisdeskin iltavuorolaisilla ei päätoimittajan mukaan ollut yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä kaikkea aineistoa oli aamupäivällä julkaistu.

Kantelija soitti Talouselämän painetun lehden tuotannosta vastaavalle uutispäällikölle, jolla ei ollut tarkkaa tietoa kyseisestä uutisesta, mutta hän välitti työajan ulkopuolella tiedon asiasta heti tuottajalle ja kehotti korjaamaan virheen. Korjaus jäi kuitenkin puolitiehen eli korjaavan uutisen julkaisuun. Tuottaja ei ollut julkaissut alkuperäistä juttua, joten hän ei hahmottanut tilanteen kokonaiskuvaa.

Kantelijan korjauspyyntö tavoitti Talouselämän toimituspäällikön ja päätoimittajan jutun julkaisupäivän iltana kello 20.30 eli vakiintuneen työajan päätyttyä. Viestin sisältö avautui päätoimittajan mukaan vaikeaselkoisesti, koska siitä puuttuivat linkki alkuperäiseen uutiseen sekä selostus siitä, mistä oli kyse.

Toimituspäällikkö vastasi kantelijalle varhain seuraavana aamuna nähtyään tämän viestin. Vastauksessaan hän totesi, että korjaava uutinen oli jo julkaistu, minkä lisäksi alkuperäistä uutista korjattaisiin siten, että virheellinen tieto Gatesin huvijahtitilauksesta poistetaan. Toimituspäällikkö antoi ohjeet korjauksesta uutisdeskiin, missä tuottaja teki korjaukset ja lisäsi juttuun maininnan, että kirjoituksesta on korjattu virheellinen Gatesia koskeva tieto.

Päätoimittajan vastauksen mukaan Talouselämä ei pystynyt reagoimaan asiaan reaaliaikaisesti, koska lehden uutisdeskissä työntekijöitä on paikalla kello 07:n ja 20:n välisenä aikana. Kun tieto tavoitti toimituspäällikön, asiaan reagoitiin jo ennen varsinaisen työajan alkua. Virhe siis korjattiin ja lisäksi erillinen alkuperäisen tiedon korjanneesta uutisesta kertonut uutinen julkaistiin niin pian kuin se oli mahdollista.

Tämä tapauksen jälkeen Talouselämässä on päätoimittajan mukaan lisätty ja parannettu oikaisuihin ja tiedonkulkuun liittyvää ohjeistusta.


Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. [---] Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
 
Talouselämä julkaisi nettisivuillaan kansainvälisiin uutislähteisiin perustuvan jutun, jonka mukaan miljardööri Bill Gates olisi tilannut vetykäyttöisen huvijahdin. Juttu osoittautui virheelliseksi julkaisupäivän kuluessa. Jahtia suunnittelevan yrityksen mukaan kyse oli huhusta, jolla ei ollut todellisuuspohjaa. Kantelija viittasi Talouselämälle lähettämässään korjauspyynnössä yhtiön tiedotteeseen, josta asia kävi ilmi. Lehti julkaisi jatkojutun, jossa aiemmin esitetyt tiedot kyseenalaistettiin, ja lisäsi alkuperäisen jutun loppuun merkinnän: ”Juttua päivitetty 11.2.2020 kello 7.17. Lisätty BBC:n tietoa, ettei Bill Gates olisi aluksen ostaja.”

Neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, joka oli jutun otsikon ja näkökulman kannalta keskeinen. Virheen myöntämisen ja yksiselitteisen korjauksen sijaan lehti kuitenkin päivitti juttuaan siten, ettei lukijalle käynyt täysin selväksi, että alkuperäisessä jutussa oli selvä virhe, vaan itse asia vaikutti kiistanalaiselta.

Neuvosto suosittaa, että tiedotusvälineet käyttäisivät olennaisia asiavirheitä korjatessaan yksiselitteisiä ilmaisuja ”korjaus” tai ”oikaisu”. Lisäksi virheet tulee korjata selvästi siinä yhteydessä, jossa ne ovat alun perin olleet. Tässä tapauksessa alkuperäistä juttua ja sen tiedot kyseenalaistanutta jatkojuttua ei ollut edes linkitetty toisiinsa.

Lisäksi neuvosto muistuttaa, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin myös silloin, kun ne on aikaisemmin julkaistu. Journalistin ohjeiden mukaan lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Tässä tapauksessa kyse oli kuitenkin niin laajasti kansainvälisessä mediassa käsitellystä aiheesta, että sen voitiin katsoa muuttuneen niin sanotuksi yleiseksi tiedoksi.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Talouselämä on rikkonut Journalistin ohjeita 8, 10 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Niko Nurminen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Tuomo Törmänen

Tämä päätös on avattu 3583 kertaa