2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

<< 1 2 3 >> 

Langettava 7285/SL/20

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Ratkaistu: 26.8.2020

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Kantelu 18.2.2020

Kantelu kohdistuu Aamulehden 27.12.2019 verkossa ja painetussa lehdessä julkaisemaan kolumniin ”Tavase sen kun jatkuu vuodesta toiseen, mukana roikkuvien määrä hupenee – yhdessä paikassa kassakone laulaa”.

https://www.aamulehti.fi/a/9400ab12-d7d0-4cbf-b642-b63c09fa060c

Kantelun mukaan Aamulehden pääkirjoitussivullaan julkaisema kolumni sisälsi lukuisia asiavirheitä, joita kantelija pitää tarkoitushakuisina. Kantelija lähetti Aamulehteen mielipidekirjoituksen, jonka hän pyysi julkaisemaan väärien tietojen oikaisemiseksi. Kantelun mukaan lehti lupasi ensin julkaista kirjoituksen lyhennettynä, mutta ei lopulta kuitenkaan julkaissut sitä.

Kantelun mukaan lehti jätti esittämänsä tiedot tarkistamatta ja jätti korjaamatta kantelijan mielipidekirjoituksessa virheellisiksi esitetyt kohdat jutustaan. Koska kolumni julkaistiin pääkirjoitussivulla, se linjasi kantelun mukaan koko sanomalehden kantaa asiaan. Lisäksi kolumnissa mustamaalattiin kantelijan mielestä perättömästi erästä maailman johtavista konsulttiyrityksistä.

Kantelija pitää asiavirheinä seuraavia kolumnissa esitettyjä väittämiä:

Kantelun mukaan ei pidä paikkaansa, että ”yhtiö on sittemmin muuttanut suunnitelmaansa niin, että raakavesi ohjattaisiinkin harjuihin niin sanotulla kaivoimeytyksellä eli imeytysputkien kautta”. Tosiasiassa yhtiö on kantelijan mukaan ottanut suunnitelmaansa mukaan myös kaivoimeytyksen, mutta pääsääntöisesti käytössä on kaksi vaihtoehtoista imeytysmenetelmää: kaivoimeytys ja sadetusimeytys. Lisäksi yhdellä tuotantoalueella on käytössä allasimeytys, joka on Suomessa perinteisin menetelmä.

Jutussa myös väitettiin kantelun mukaan virheellisesti, että virtaustutkimukset olisivat Kangasalla tekemättä. Kantelun mukaan Tavase Oy on tehnyt Kangasalla koeimeytykset ja -pumppaukset kaikilla tuotantoalueilla vuosina 1997–1998. Näillä niin sanotuilla virtaustutkimuksilla selvitettiin, miten vesi virtaa harjun sisällä.

Toisin kuin jutussa väitettiin, kantelijan mukaan tuotantoa ei myöskään olla erityisesti keskittämässä Kangasalle, vaan sinne suunnitellaan täsmälleen samanlaista laitosta kuin Korkein hallinto-oikeus päätöksessään käsitteli.

Kantelussa todetaan myös, ettei Kangasala ole päättänyt irtautua Tavasesta, vaan Kangasalan valtuusto on huhtikuussa 2012 päättänyt, että ”Kangasalan kunta aloittaa viipymättä neuvottelut muiden osakaskuntien kanssa Tavase Oy:n tulevaisuudesta ja Kangasalan irtautumisesta yhtiöstä”.

Kantelun mukaan jutussa myös väitettiin virheellisesti, että itse laitos maksaa 100 miljoonaa euroa. Tavase Oy:n vuonna 2011 tekemän kustannusarvion mukaan tekopohjavesihankkeen investointien kokonaiskustannukset ovat 57 miljoonaa euroa, josta ”itse laitos” maksaa 26 miljoonaa euroa ja loppuosa on tekopohjaveden siirtolinjojen kustannuksia.

Kantelun mukaan oli myös virhe väittää, että selvitystyö jatkuu, sillä Tavase ei nyt selvittele, vaan se on hakenut ja saanut 13.12.2019 vesilain mukaisen luvan, jonka tuloa lainvoimaiseksi jutun julkaisuhetkellä odotettiin. Jutussa mainitulla konsulttiyhtiöllä ei kantelun mukaan ollut laskutusta kuluvalla eikä edellisellä tilikaudella, eikä yritystä pitäisi kantelun mukaan mustamaalata näin ainakaan pääkirjoitussivulla.

Lisäksi kantelussa on mainittu jutusta kohtia, joita kantelija pitää asenteellisina, huolimattomina tai puolitotuudellisina. Journalistin ohje 11 on kuitenkin suljettu kantelua käsittelyyn otettaessa tarkastelun ulkopuolelle.

 

Päätoimittajan vastaus 17.6.2020
 
Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu toteaa vastauksessaan, että kantelun kohteena olevassa kolumnissa käsitelty pirkanmaalainen tekopohjavesihanke on ollut useita vuosia seudulla kiistelyn kohteena.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole osoittanut kolumnista olennaisia asiavirheitä vaan pitää asiavirheinä monimutkaisen asiakokonaisuuden osien luettelematta jättämistä tai näiden näkökulmasta poikkeamista. Päätoimittaja huomauttaa, että näkökulman tai käsiteltävien asioiden valinta ei ole asiavirhe.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei kirjeenvaihdossaan peittele sitä tosiasiaa, että hänen pääasiallinen tyytymättömyytensä lähde on kolumnin näkökulma, joka on kuitenkin täysin toimituksen asia. Tästä huolimatta kantelijan toimitukselle tarjoamassa mielipidekirjoituksessa esitetyt väitteet virheistä otettiin toimituksessa vakavasti. Tarkastelussa ei löytynyt olennaista asiavirhettä.

Aamulehden vastauksen mukaan kantelun kohteena olevan kolumnin kirjoittanut toimittaja on seurannut vuonna 2002 perustettua Tavase-yhtiötä monipuolisesti toistakymmentä vuotta. Kolumni perustui asiakirjalähteisiin ja asiantuntijahaastatteluihin.

Päätoimittaja vastaa niihin kantelussa esitettyihin kohtiin, joissa hänen tulkintansa mukaan on pyritty osoittamaan mahdollinen olennainen asiavirhe. Muita ei päätoimittajan mukaan voi pitää edes asiavirheen osoittamisen yrityksenä vaan näkökulman tai jonkin asian mainitsematta jättämisen kritiikkinä.

Toimituksen tietojen mukaan kolumnissa mainittuja kokeita, joilla testataan kaivo- ja allasimetyksen toimivuutta, ei ole tehty Kangasalan Vehoniemenharjulla, johon kolumnissa viitataan. Se, ettei toimittaja kantelijan toimitukselle tarjoaman mielipidekirjoituksen mukaan ”mainitse mitään mitä Tavase on tehnyt, vaan keskittyy siihen mitä hänen mielestään ei ole tehty”, saattaa päätoimittajan mukaan pitää paikkansa, mutta tämä on tiedotusvälineen oikeus eikä olennainen asiavirhe.

Jutussa mainittiin, että ”korkein hallinto-oikeus hylkäsi viime vuonna Tavasen hakemuksen Pälkäneellä Natura 2000- ja luonnonsuojelualueille koituvien haittojen takia”. Päätoimittajan mukaan ”hylkäämisellä” tarkoitetaan riittävällä tarkkuudella juuri sitä, että KHO palautti hakemuksen Aluehallintovirastolle. Päätoimittajan mielestä kantelija saivartelee.

Päätoimittajan mukaan kolumnin kohta, jonka mukaan tuotanto oltaisiin keskittämässä Kangasalle, piti paikkansa.

Myöskään kohdassa, jossa Kangasalan todettiin päättäneen irtautua Tavasesta, ei ollut päätoimittajan mukaan virhettä, koska neuvottelut yhtiöstä irtautumiseksi ovat hänen mukaansa sellainen irtautumisen tahdonilmaus, jota kolumnissa voidaan riittävällä tarkkuudella käsitellä ilmauksella ”päättänyt irtautua”.

Päätoimittajan mukaan oli myös perusteltua väittää, että itse laitos maksaa 100 miljoonaa euroa. Päätoimittaja toteaa, että lukijan näkökulmasta ”laitos” tarkoittaa teknistä kokonaisuutta riippumatta siitä, mikä osa kuuluu kirjanpidollisesti kenenkin maksettavaksi, koska lopullinen maksaja kokonaisuudessaan on veronmaksaja ja siirtoputket ovat laitoksen pakollinen osa.

Päätoimittajan mukaan Aamulehden käyttämien asiantuntija-arvioiden perusteella on todennäköistä, että kantelijan kirjoituksessaan esittämä 56 miljoonan euron summa ylittyisi merkittävästi, ja 100 miljoonaa on lehden mukaan perusteltu arvio. Aamulehden asiantuntijatietoon perustuvan arvion mukaan esimerkiksi Turun tekopohjavesihanke tuli maksamaan kaksinkertaisesti arvioidun summan. 

Päätoimittaja huomauttaa myös, että julkisissa rakennushankkeissa muutenkin on tyypillistä, että kustannusarvio ylittyy huomattavasti, varsinkin jos hankkeessa merkittävä osuus on teknisesti haastavilla tai epävarmoilla ratkaisuilla. Myös kantelija piti päätoimittajan mukaan toimitukselle tarjoamassaan mielipidekirjoituksessa kustannusarvion paisumista todennäköisenä hankkeen venymisen ja vastustuksen takia.

Päätoimittajan mukaan oli myös perusteltua sanoa, että selvitystyö jatkuu. Kantelija itsekin totesi toimitukselle tarjoamassaan mielipidekirjoituksessa, että Tavase joutuu käyttämään konsulttiapua kumotakseen eri tahojen ilmi tuomia epävarmuustekijöitä.



Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Aamulehti julkaisi sekä verkossa että printtilehden pääkirjoitussivulla toimittajan kolumnin, joka käsitteli kriittisesti pirkanmaalaista tekopohjavesihanketta. Jutussa käytiin läpi hankkeen vaiheita ja siihen liitettyjä epävarmuustekijöitä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että juttu käsitteli kiistanalaista ja yhteiskunnallisesti tärkeää aihetta, jota lehdellä oli perusteet arvioida kärjekkäästi. Kyseessä oli kolumni, joka on juttutyyppinä kantaaottava.

Kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe, joka koski väitettä siitä, että Kangasala olisi päättänyt irtautua tekopohjavesihankkeesta. Tosiasiassa kaupunki oli aiemmin päättänyt aloittaa neuvottelut asiasta mutta sittemmin päättänyt pysyä ainakin toistaiseksi mukana hankkeessa. Lisäksi jutusta saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että yhtiö olisi luopunut kokonaan alkuperäisestä imeytysmenetelmästään eli sadetuksesta ja ettei Kangasalla olisi tehty lainkaan virtaustutkimuksia. Lehti ei myöskään millään lailla perustellut lukijoilleen, mihin jutussa esitetty väite 100 miljoonan euron kustannuksista pohjasi, vaikka se oli lähes kaksinkertainen yhtiön omaan arvioon nähden.

Muissa kantelijan virheellisinä pitämissä kohdissa oli kyse korkeintaan epätäsmällisistä ilmaisuista tai lehden tekemistä tulkinnoista, joille sillä oli perusteet.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisu tehty:
26.8.2020

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Heta Heiskanen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Nina Stenros.
 

Tämä päätös on avattu 1176 kertaa