PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7285/SL/20

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Ratkaistu: 26.8.2020

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Kantelu 18.2.2020

Kantelu kohdistuu Aamulehden 27.12.2019 verkossa ja painetussa lehdessä julkaisemaan kolumniin ”Tavase sen kun jatkuu vuodesta toiseen, mukana roikkuvien määrä hupenee – yhdessä paikassa kassakone laulaa”.

https://www.aamulehti.fi/a/9400ab12-d7d0-4cbf-b642-b63c09fa060c

Kantelun mukaan Aamulehden pääkirjoitussivullaan julkaisema kolumni sisälsi lukuisia asiavirheitä, joita kantelija pitää tarkoitushakuisina. Kantelija lähetti Aamulehteen mielipidekirjoituksen, jonka hän pyysi julkaisemaan väärien tietojen oikaisemiseksi. Kantelun mukaan lehti lupasi ensin julkaista kirjoituksen lyhennettynä, mutta ei lopulta kuitenkaan julkaissut sitä.

Kantelun mukaan lehti jätti esittämänsä tiedot tarkistamatta ja jätti korjaamatta kantelijan mielipidekirjoituksessa virheellisiksi esitetyt kohdat jutustaan. Koska kolumni julkaistiin pääkirjoitussivulla, se linjasi kantelun mukaan koko sanomalehden kantaa asiaan. Lisäksi kolumnissa mustamaalattiin kantelijan mielestä perättömästi erästä maailman johtavista konsulttiyrityksistä.

Kantelija pitää asiavirheinä seuraavia kolumnissa esitettyjä väittämiä:

Kantelun mukaan ei pidä paikkaansa, että ”yhtiö on sittemmin muuttanut suunnitelmaansa niin, että raakavesi ohjattaisiinkin harjuihin niin sanotulla kaivoimeytyksellä eli imeytysputkien kautta”. Tosiasiassa yhtiö on kantelijan mukaan ottanut suunnitelmaansa mukaan myös kaivoimeytyksen, mutta pääsääntöisesti käytössä on kaksi vaihtoehtoista imeytysmenetelmää: kaivoimeytys ja sadetusimeytys. Lisäksi yhdellä tuotantoalueella on käytössä allasimeytys, joka on Suomessa perinteisin menetelmä.

Jutussa myös väitettiin kantelun mukaan virheellisesti, että virtaustutkimukset olisivat Kangasalla tekemättä. Kantelun mukaan Tavase Oy on tehnyt Kangasalla koeimeytykset ja -pumppaukset kaikilla tuotantoalueilla vuosina 1997–1998. Näillä niin sanotuilla virtaustutkimuksilla selvitettiin, miten vesi virtaa harjun sisällä.

Toisin kuin jutussa väitettiin, kantelijan mukaan tuotantoa ei myöskään olla erityisesti keskittämässä Kangasalle, vaan sinne suunnitellaan täsmälleen samanlaista laitosta kuin Korkein hallinto-oikeus päätöksessään käsitteli.

Kantelussa todetaan myös, ettei Kangasala ole päättänyt irtautua Tavasesta, vaan Kangasalan valtuusto on huhtikuussa 2012 päättänyt, että ”Kangasalan kunta aloittaa viipymättä neuvottelut muiden osakaskuntien kanssa Tavase Oy:n tulevaisuudesta ja Kangasalan irtautumisesta yhtiöstä”.

Kantelun mukaan jutussa myös väitettiin virheellisesti, että itse laitos maksaa 100 miljoonaa euroa. Tavase Oy:n vuonna 2011 tekemän kustannusarvion mukaan tekopohjavesihankkeen investointien kokonaiskustannukset ovat 57 miljoonaa euroa, josta ”itse laitos” maksaa 26 miljoonaa euroa ja loppuosa on tekopohjaveden siirtolinjojen kustannuksia.

Kantelun mukaan oli myös virhe väittää, että selvitystyö jatkuu, sillä Tavase ei nyt selvittele, vaan se on hakenut ja saanut 13.12.2019 vesilain mukaisen luvan, jonka tuloa lainvoimaiseksi jutun julkaisuhetkellä odotettiin. Jutussa mainitulla konsulttiyhtiöllä ei kantelun mukaan ollut laskutusta kuluvalla eikä edellisellä tilikaudella, eikä yritystä pitäisi kantelun mukaan mustamaalata näin ainakaan pääkirjoitussivulla.

Lisäksi kantelussa on mainittu jutusta kohtia, joita kantelija pitää asenteellisina, huolimattomina tai puolitotuudellisina. Journalistin ohje 11 on kuitenkin suljettu kantelua käsittelyyn otettaessa tarkastelun ulkopuolelle.

 

Päätoimittajan vastaus 17.6.2020
 
Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu toteaa vastauksessaan, että kantelun kohteena olevassa kolumnissa käsitelty pirkanmaalainen tekopohjavesihanke on ollut useita vuosia seudulla kiistelyn kohteena.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole osoittanut kolumnista olennaisia asiavirheitä vaan pitää asiavirheinä monimutkaisen asiakokonaisuuden osien luettelematta jättämistä tai näiden näkökulmasta poikkeamista. Päätoimittaja huomauttaa, että näkökulman tai käsiteltävien asioiden valinta ei ole asiavirhe.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei kirjeenvaihdossaan peittele sitä tosiasiaa, että hänen pääasiallinen tyytymättömyytensä lähde on kolumnin näkökulma, joka on kuitenkin täysin toimituksen asia. Tästä huolimatta kantelijan toimitukselle tarjoamassa mielipidekirjoituksessa esitetyt väitteet virheistä otettiin toimituksessa vakavasti. Tarkastelussa ei löytynyt olennaista asiavirhettä.

Aamulehden vastauksen mukaan kantelun kohteena olevan kolumnin kirjoittanut toimittaja on seurannut vuonna 2002 perustettua Tavase-yhtiötä monipuolisesti toistakymmentä vuotta. Kolumni perustui asiakirjalähteisiin ja asiantuntijahaastatteluihin.

Päätoimittaja vastaa niihin kantelussa esitettyihin kohtiin, joissa hänen tulkintansa mukaan on pyritty osoittamaan mahdollinen olennainen asiavirhe. Muita ei päätoimittajan mukaan voi pitää edes asiavirheen osoittamisen yrityksenä vaan näkökulman tai jonkin asian mainitsematta jättämisen kritiikkinä.

Toimituksen tietojen mukaan kolumnissa mainittuja kokeita, joilla testataan kaivo- ja allasimetyksen toimivuutta, ei ole tehty Kangasalan Vehoniemenharjulla, johon kolumnissa viitataan. Se, ettei toimittaja kantelijan toimitukselle tarjoaman mielipidekirjoituksen mukaan ”mainitse mitään mitä Tavase on tehnyt, vaan keskittyy siihen mitä hänen mielestään ei ole tehty”, saattaa päätoimittajan mukaan pitää paikkansa, mutta tämä on tiedotusvälineen oikeus eikä olennainen asiavirhe.

Jutussa mainittiin, että ”korkein hallinto-oikeus hylkäsi viime vuonna Tavasen hakemuksen Pälkäneellä Natura 2000- ja luonnonsuojelualueille koituvien haittojen takia”. Päätoimittajan mukaan ”hylkäämisellä” tarkoitetaan riittävällä tarkkuudella juuri sitä, että KHO palautti hakemuksen Aluehallintovirastolle. Päätoimittajan mielestä kantelija saivartelee.

Päätoimittajan mukaan kolumnin kohta, jonka mukaan tuotanto oltaisiin keskittämässä Kangasalle, piti paikkansa.

Myöskään kohdassa, jossa Kangasalan todettiin päättäneen irtautua Tavasesta, ei ollut päätoimittajan mukaan virhettä, koska neuvottelut yhtiöstä irtautumiseksi ovat hänen mukaansa sellainen irtautumisen tahdonilmaus, jota kolumnissa voidaan riittävällä tarkkuudella käsitellä ilmauksella ”päättänyt irtautua”.

Päätoimittajan mukaan oli myös perusteltua väittää, että itse laitos maksaa 100 miljoonaa euroa. Päätoimittaja toteaa, että lukijan näkökulmasta ”laitos” tarkoittaa teknistä kokonaisuutta riippumatta siitä, mikä osa kuuluu kirjanpidollisesti kenenkin maksettavaksi, koska lopullinen maksaja kokonaisuudessaan on veronmaksaja ja siirtoputket ovat laitoksen pakollinen osa.

Päätoimittajan mukaan Aamulehden käyttämien asiantuntija-arvioiden perusteella on todennäköistä, että kantelijan kirjoituksessaan esittämä 56 miljoonan euron summa ylittyisi merkittävästi, ja 100 miljoonaa on lehden mukaan perusteltu arvio. Aamulehden asiantuntijatietoon perustuvan arvion mukaan esimerkiksi Turun tekopohjavesihanke tuli maksamaan kaksinkertaisesti arvioidun summan. 

Päätoimittaja huomauttaa myös, että julkisissa rakennushankkeissa muutenkin on tyypillistä, että kustannusarvio ylittyy huomattavasti, varsinkin jos hankkeessa merkittävä osuus on teknisesti haastavilla tai epävarmoilla ratkaisuilla. Myös kantelija piti päätoimittajan mukaan toimitukselle tarjoamassaan mielipidekirjoituksessa kustannusarvion paisumista todennäköisenä hankkeen venymisen ja vastustuksen takia.

Päätoimittajan mukaan oli myös perusteltua sanoa, että selvitystyö jatkuu. Kantelija itsekin totesi toimitukselle tarjoamassaan mielipidekirjoituksessa, että Tavase joutuu käyttämään konsulttiapua kumotakseen eri tahojen ilmi tuomia epävarmuustekijöitä.



Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Aamulehti julkaisi sekä verkossa että printtilehden pääkirjoitussivulla toimittajan kolumnin, joka käsitteli kriittisesti pirkanmaalaista tekopohjavesihanketta. Jutussa käytiin läpi hankkeen vaiheita ja siihen liitettyjä epävarmuustekijöitä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että juttu käsitteli kiistanalaista ja yhteiskunnallisesti tärkeää aihetta, jota lehdellä oli perusteet arvioida kärjekkäästi. Kyseessä oli kolumni, joka on juttutyyppinä kantaaottava.

Kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe, joka koski väitettä siitä, että Kangasala olisi päättänyt irtautua tekopohjavesihankkeesta. Tosiasiassa kaupunki oli aiemmin päättänyt aloittaa neuvottelut asiasta mutta sittemmin päättänyt pysyä ainakin toistaiseksi mukana hankkeessa. Lisäksi jutusta saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että yhtiö olisi luopunut kokonaan alkuperäisestä imeytysmenetelmästään eli sadetuksesta ja ettei Kangasalla olisi tehty lainkaan virtaustutkimuksia. Lehti ei myöskään millään lailla perustellut lukijoilleen, mihin jutussa esitetty väite 100 miljoonan euron kustannuksista pohjasi, vaikka se oli lähes kaksinkertainen yhtiön omaan arvioon nähden.

Muissa kantelijan virheellisinä pitämissä kohdissa oli kyse korkeintaan epätäsmällisistä ilmaisuista tai lehden tekemistä tulkinnoista, joille sillä oli perusteet.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisu tehty:
26.8.2020

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Heta Heiskanen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Nina Stenros.
 

Tämä päätös on avattu 2134 kertaa