PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7418/IL/20
Nyhetsbyrån SPT

Lainaaminen

Uutistoimisto lähetti asiakkailleen jutun, jossa lukiot asetettiin paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotulosten perusteella. Juttu perustui kokonaisuudessaan toisen tiedotusvälineen työhön, minkä olisi pitänyt käydä jutusta yksiselitteisesti ilmi. Lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa tai selvästi heti jutun alussa.

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7391/YLE/20
Svenska Yle

Yksityisyyden suoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Svenska Yle kertoi erään yrityksen henkilökunnan jäsenellä todetusta koronavirustartunnasta. Tartunnasta ja sen vuoksi tehdyistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnan saanut henkilö oli jutusta tunnistettavissa korkeintaan niiden ihmisten piirissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan.

Langettava 7389/SL/20
Helsingin Sanomat

Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Langettava 7354/YLE/20
Yle

Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7282/SL/20

Vastaaja: Ilkka-Pohjalainen

Asia: Oma kannanotto

Ratkaistu: 19.5.2020

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Kantelu 13.2.2020

Kantelu kohdistuu Ilkka-Pohjalaisen 7.2.2020 netissä julkaisemaan mielipidekirjoitukseen ”Lukijoilta: Vammaisten asioiden hoitoa Alajärvellä”.

https://ilkkapohjalainen.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-vammaisten-asioiden-hoitoa-alajarvella-1.3365462

Nimimerkillä julkaistussa mielipidekirjoituksessa lukee: ”On tullut tilanteita, että maakuntaan jonnekin tilaisuuteen on Alajärveltä ajanut useampi taksi peräkkäin yksi vammainen ja avustaja kyydissä. Tässä ei ole mitään järkeä, vähemmälläkin saa kaupungin talouden kuralle.”

Kantelun mukaan kirjoituksesta ovat tunnistettavissa kaksi alajärveläistä kehitysvammaista asukasta, jotka ovat käyneet eri takseilla kehitysvammaisten järjestämässä tilaisuudessa toisessa kunnassa. Kantelija on toisen heistä edunvalvoja. Kantelun mukaan kuljetuspalvelun käyttäminen on yksityisasia ja matkojen kohde vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia, jota ei saa tuoda julkisesti esille vahingoittamistarkoituksessa. Kantelun mukaan kirjoitus kohdistui ihmisryhmään, jolla ei ole kykyä puolustautua. Kantelun mukaan nimimerkin takaa julkaistulla mielipidekirjoituksella haluttiin vahingoittaa kehitysvammaisia ja leimata heidät vastoin todellisuutta maksujen kiertäjiksi.

Kantelija on tiedustellut lehdeltä mahdollisuutta vastata kirjoitukseen vastaavan laajuisella mielipidekirjoituksella, mutta mahdollisuutta ei ole myönnetty.


Päätoimittajan vastaus 5.5.2020

Ilkka-Pohjalaisen vastaavan päätoimittajan Markku Mantilan mukaan lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa seuraavin perusteluin:

1. Kirjoitus ei kohdistu yhteenkään tunnistettavaan henkilöön. Kirjoitus kohdistuu asiakysymykseen.

2. Tekstissä ei halvenneta vammaisia. Päinvastoin, kirjoittaja korostaa tasa-arvoista suhtautumista ja ihmisarvoista kohtelua. Kirjoittajan yleinen asennoituminen on vammaisia sekä heidän hoitajiaan puolustavaa. Lehden tulkinta tekstin luonteesta on siten aivan toinen kuin kantelun tekijän.

3. Kirjoittaja kantaa huolta yhteisten varojen käytöstä. On huomattavaa, että monen eteläpohjalaisen kunnan talous on kestämättömässä tilassa.

4. Myös nimimerkin sallimisella lehti on halunnut pienentää riskiä siitä, että jonkun vammaisvähemmistöön kuuluvan henkilöllisyys paljastuisi. Pääsääntönä on, että Ilkka-Pohjalaisen mielipidesivulle kirjoitetaan omalla nimellä. Teksti mahtuu lehden käsityksen mukaan hyvin suomalaisen sananvapauden raameihin.


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Lausuma mielipidekirjoituksista 2005: https://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-mielipidekirjoituksista-2005/ 

Ilkka-Pohjalainen julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin kehitysvammaisten asioissa käytettyjä puheenvuoroja. Kirjoittaja esiintyi nimimerkillä. Kirjoituksessa ei nimetty kritiikin kohteita. Kantelija katsoo asianosaisten olevan tunnistettavissa, kun kirjoituksessa viitataan tilanteisiin, joissa maakunnassa järjestettyyn tilaisuuteen on ajanut Alajärveltä useampi vammainen ja avustaja eri takseilla.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että sananvapauden nimissä ja vakiintuneen journalistisen tavan mukaisesti myös nimettömät ja nimimerkillä julkaistavat yleisönosastokirjoitukset on sallittava.

Neuvosto toteaa, että mielipidekirjoitus oli osa yleisönosastosivuilla käytyä keskustelua. Kirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, eikä kantelija tai hänen päämiehensä joutunut siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kirjoituksessa viitattiin taksimatkoihin vain esimerkinomaisesti yksilöimättä niitä tarkasti. Neuvosto toteaa, että lehdellä ei ollut velvollisuutta neuvotella kantelijan kanssa oman kannanoton eli vastineen julkaisemisesta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilkka-Pohjalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 2006 kertaa