2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7273/SL/20

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 19.5.2020

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 19.2.2020

Kantelu kohdistuu Iltalehden nettijuttuihin:

1. ”Suurin uudistus sitten lonkeron keksimisen” - Hartwall julkisti uuden lonkeron (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/87341d02-1ad9-4265-92c8-11dab54a2e96) / 31.1.2020

2.    Renny Harlinilla on lempijuoma, josta hän ei luovu maailmalla: kaverit lensivät matkalaukut täynnä lonkeroa (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/db6788ff-3180-4300-829f-be933d320cd2) / 4.2.2020

Kantelun mukaan jutut ovat uutiseksi verhottuja piilomainoksia. Kantelija pitää juttuja niin mainosmaisina, että epäilee niiden olevan Hartwallin maksamaa kaupallista sisältöä, joka olisi pitänyt merkitä selvästi mainokseksi.

Ensimmäinen juttu perustuu valtaosin Hartwallin tiedotteeseen, ja jutun pääkuvana on mainoskuva tiedotteesta. Sekä tiedotetta että juttua on muokattu Alkosta saatavuuden osalta samana päivänä. Kantelun mukaan lehden ruokaosion jutut ovat yleensä reseptejä ja tuotevertailuja, mutta nyt jutun aiheena on yksittäinen uutuustuote. Kantelun mukaan yleensä tuoteuutuuksista uutisoitaessa niitä arvioidaan ja verrataan muihin tuotteisiin. Nyt näin ei tehdä.

Kantelun mukaan juttu ei ole objektiivinen ja siinä on neutraalin kielen sijaan paljon mielikuvamainontaa. Esimerkiksi markkinointipäällikön sitaatti ”Harva olisi vuonna 1952 uskonut, että kisavieraille kehitetty Long drink nousisi joskus kansallisjuoman asemaan” on kantelijan mielestä mainoslause. Otsikko ei ole kantelun mukaan neutraali eikä uutisartikkelille tyypillinen. Juttu oli kantelijan havaintojen mukaan Iltalehden etusivulla vähintään kolmen päivän ajan, mitä kantelija pitää tavallista pidempänä aikana. 

Toinen juttu on muotoiltu elokuvaohjaajan haastatteluksi, mutta todellisuudessa siinä keskitytään kantelun mukaan ylistämään lonkeroa, ja jutussa myös mainitaan ohjaajan ohjaama mainosvideo. Kantelun mukaan on outoa, että lehden ruokaosiossa julkaistaan elokuvaohjaajan haastattelu. Kantelija epäilee, että lonkeron ylistäminen oli haastattelun etukäteen päätetty lopputulos. 


Päätoimittajan vastaus 17.4.2020

Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehti julkaisee sekä painetussa lehdessä että digitaalisessa palvelussaan sekä ”perinteisiä” kaupallisia ilmoituksia että kaupallisia natiivisisältöjä. Nämä kaupalliset artikkelit merkitään Iltalehdessä aina JSN:n kaupallisen sisällön merkitsemistä koskevan julkilausuman ohjeen mukaisesti. Artikkelimuotoiset mainokset eli niin sanotut natiiviartikkelit merkitään sekä digitaalisella etusivulla että artikkelissa tekstillä ”Kaupallinen yhteistyö” minkä jälkeen kerrotaan asiakasyrityksen nimi. Päätoimittajan mukaan mitään poikkeuksia tästä ei Iltalehdessä hyväksytä, eikä niistä voi asiakaskohtaisesti neuvotella. Merkintä näyttää tältä. Kaupallisessa artikkelissa on myös tyypillisesti Lue lisää -linkki mainostajan omille kaupallisille sivuille.

Kaikki sellaiset artikkelit, joissa tällaista merkintää ei ole, ovat Iltalehden omaa toimituksellista sisältöä, johon ei ulkopuolelta voi vaikuttaa. Päätoimittajan mukaan lehti julkaisee säännöllisesti toimituksellista sisältöä yksittäisistä kaupallisista tuotteista. Näissä jutuissa tuotteet valitaan päätoimittajan mukaan aina sen perusteella, miten niiden toimituksessa arvioidaan kiinnostavan lehden omia lukijoita. Näin toimitaan myös silloin, vaikka juttu tehtäisiin tiedotteen pohjalta. Kaikki tiedotteet tai tuotteet eivät ylitä uutiskynnystä.

Tyypillisesti tällaisia julkaistuja tuotejuttuja ovat päätoimittajan mukaan esimerkiksi muutokset ja päivitykset suomalaisten laajasti tuntemissa tuotteissa tai toisaalta tuoteuutuudet. Tällaisia uutisia julkaistaan Iltalehdessä useilla eri osastoilla, toimitus tekee esimerkiksi juttuja uusista automalleista, älypuhelimista tai muodin tuotteista. Jutuissa voidaan käyttää kuvituksena paitsi omaa kuva-aineistoa myös yritysten handout-kuvaa, mikäli muuta kuvaa ei ole saatavilla. Päätoimittajan mukaan tuotteiden kohdalla lukijalle on selvä sisällöllinen arvo sillä, miltä uusi puhelin, auto, vaate tai ruoka oikeasti näyttää eikä geneerinen kuvituskuva tai kuvan pois jättäminen tällöin ole vaihtoehto. Ruokaosastolla erittäin tavallisia tuoteaiheita ovat esimerkiksi uudet jäätelö-, suklaa- tai makeismaut.

Päätoimittajan mukaan 31.1.2020 julkaistussa kantelun kohteena olevassa jutussa on kyse nimenomaan tuotteesta, jonka lukijat tuntevat erittäin hyvin, jota kulutetaan Suomessa paljon ja joka nyt lanseerataan uutena versiona. Tuotteen kiinnostavuus on arvioitu toimituksessa tämän perusteella. Ruoka-artikkeli on lyhyt, Hartwallin tiedotteeseen pohjautuva tuoteuutinen uudesta shottityyppisestä lonkerojuomasta.

Otsikkoon on nostettu Hartwallin markkinointijohtajan sitaatti, joka on merkitty selkeästi sitaatiksi jo otsikossa, ja joka päätoimittajan mukaan jutun tekstissä selkeästi yhdistyy nimenomaan yhtiön kommentiksi.  Tällaisia sitaatteja on tekstissä yhteensä vain kaksi. Päätoimittajan mukaan ne kuvaavat yhtiön omaa uskoa uuteen tuotteeseen sekä perustelevat, miksi yhtiö on päättänyt lanseerata uuden tuotteen. Otsikkotasolle sitaatti on päätoimittajan mukaan nostettu elävöittämään kieltä, eikä se ole minkäänlainen tuotteen ostokehotus.

Uutinen julkaistiin paitsi ruokaosiossa myös Iltalehden digitaalisella etusivulla. Iltalehden etusivulla juttujen näkyvyys perustuu paitsi uutisarvoon myös siihen, miten paljon yksittäiset jutut kiinnostavat lukijoita. Jos juttu kiinnostaa lukijoita paljon ajallisesti pitkään, juttu saa myös etusivulla pidemmän näkyvyyden. Kantelun kohteena oleva juttu julkaistiin etusivulla selvästi ensimmäisten uutispaikkojen alapuolella, mutta se kiinnosti lukijoita niin paljon, että se pysyi etusivun ”valikoimassa” pidempään. Lifestyle-aiheilla, joihin ruokaosio kuuluu, on Iltalehden etusivulla oma osionsa.

Päätoimittajan mukaan lehti julkaisee tuoteuutisten yhteydessä usein myös yleisiä saatavuustietoja, etenkin jos tuote on uusi, eikä sitä vielä ole markkinoilla. Päätoimittajan mukaan lukijalle on merkitystä sillä, milloin tuote on kaupoissa, eikä tällainen palvelutieto ole itsessään menekin kasvattamista. Olennaista päätoimittajan mukaan on, että uutisessa ei ole julkaistu hintatietoja, koska tätä toimitus ei pidä samanlaisena tietona lukijalle. 

Päätoimittajan mukaan on merkittävää, että JSN antoi vuonna 2017 Iltalehdelle vastaavasta tuoteuutisesta vapauttavan päätöksen 6498/SL/17. Tuolloin Iltalehti uutisoi uuden pakastepizzan tulosta markkinoille niin ikään tiedotteen ja yrityksen handout-kuvan pohjalta. Tuolloin jutussa ei edes kerrottu, että juttu pohjautuu ainoastaan yritykseltä saatuihin tietoihin. Tuolloin sitaatit olivat toimitusjohtajalta, joka kehui tuotettaan.

Toisin kuin aiemman vapauttavan päätöksen saaneen artikkelin kohdalla, nyt kantelun kohteena olevassa jutussa tehdään päätoimittajan mukaan lukijalle hyvin selväksi, että se pohjautuu tiedotteeseen. Sitaatit on selkeästi lähteytetty tuotetta valmistavaan yritykseen ja lukijalla on mahdollisuus arvioida niitä sitä kautta. Ostokehotuksia tai esimerkiksi hintatietoja ei jutussa ole. Itse tuote on päätoimittajan mukaan kiistatta Iltalehden lukijoita yleisesti kiinnostava ja yleisesti tunnettu, ja kiinnostavana voi pitää myös sitä, miten yritys itse on uuteen tuotelanseeraukseen päätynyt.

Yhtiön edustajan sitaatissa esiintyy termi ”kansallisjuoma”, minkä päätoimittaja katsoo viittaavan lonkeron asemaan tyypillisesti suomalaisena tuotteena - muissa maissa vastaavaa tuotetta ei ole tai sen kulutus on marginaalista. Lukijan voi päätoimittajan mukaan olettaa lukevan termin siksi sitaatissa yleisterminä ilman, että hän tulkitsee Iltalehden väittävän lonkeroa Suomen viralliseksi kansallisjuomaksi.

Elokuvaohjaajan haastattelu on julkaistu erillisenä juttuna. Kyseessä on Iltalehden toimittajan ohjaajalta saama haastattelu. Ohjaaja on elokuvaohjaajana tunnettu julkisuuden henkilö, joka kiinnostaa Iltalehden lukijoita. Koska ulkomailla pysyvästi asuva ohjaaja on tullut Suomeen nimenomaan ohjaamaan mainosvideota, on päätoimittajan mukaan luontevaa kertoa tämän paluun tausta myös lukijoille. Mikäli lukijalle tätä ei kerrottaisi, syyllistyisi Iltalehti päätoimittajan mukaan piilovaikuttamiseen sen osalta, että lukijalla ei olisi käytettävissään kaikkea taustatietoa haastatteluun liittyen.

Haastattelussa lonkeroa käytetään muulta osin täysin yleisterminä kuten punaviiniä tai samppanjaa. Lonkeroa valmistavat monet eri yritykset. Haastattelussa ei toisteta mitään tuotemerkkiä, ja haastattelussa käsitellään myös laajasti muita teemoja kuten ohjaajan suhdetta äitiinsä ja elokuviin.

Haastattelu julkaistiin niin ikään ruokaosiossa, vaikka se perustellusti olisi voinut olla myös Iltalehdessä viihdeuutinen. Lukijan näkökulmasta on kuitenkin päätoimittajan mukaan ollut käytännössä merkityksetöntä, kumpi jutun osasto on ollut.


Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015: http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-medialle-mainonnan-merkitsemisesta-2015/ 

Periaatelausuma piilomainonnasta 2013: http://www.jsn.fi/periaatelausumat/piilomainonta-2013/ 

Iltalehti julkaisi netissä jutun, jossa kerrottiin uudesta alkoholijuomasta ja siitä, että tuotteen mainosvideon oli ohjannut tunnettu elokuvaohjaaja. Jutussa oli toimittajan ottama kuva tuotteen lanseeraustilaisuudesta sekä yksittäisiä toimittajan tiedonhankintaan perustuneita virkkeitä. Jutun pääkuvana oli tuotteen mainoskuva, ja teksti perustui lähes kokonaan valmistajan tiedotteeseen. Jutun loppuun oli upotettu lehden aiemmin tekemä ja julkaisema video, jossa toimittajat arvioivat eri valmistajien juomia.

Neljä päivää myöhemmin lehti julkaisi elokuvaohjaajan haastattelun, jossa hän muun muassa kertoi, että hänen lempijuomansa on lonkero ja että hän oli saapunut Suomeen varta vasten ohjatakseen uuden lonkerotuotteen mainosvideon.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että journalismin uskottavuutta turvataan tekemällä yleisölle selväksi, missä kulkee journalismin ja kaupallisen sisällön välinen raja. Tässä tapauksessa tuotteen lanseeraamisesta kertonut juttu oli tehty niin suurelta osin tiedotus- ja markkinointimateriaalin pohjalta, ettei neuvosto ihmettele, miksi kantelija piti juttua mainoksena. Päätoimittajan vastauksen perusteella kyseessä ei kuitenkaan ollut kaupallinen yhteistyö, joten neuvosto toteaa, että juttuja ei pitänyt sellaiseksi myöskään merkitä.

Neuvosto toteaa, että juttu on lähellä piilomainontaa, koska Iltalehden oma journalistinen panos on jutussa niin vähäinen ja koska tuotteen valmistaja sai kritiikittä kehua tuotetta jutussa. Mainosmaista mielikuvaa korostivat erityisesti tuotetta hehkuttava otsikko sekä markkinointikuvan käyttäminen jutun pääkuvana. Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutussa oli myös Iltalehden journalistista työtä, juttu sopi aiheeltaan lehden ruokaosioon ja siitä kävi välttävästi ilmi, että tuotteesta esitetyt luonnehdinnat perustuivat tuotteen valmistajan tiedotusmateriaaliin. Juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset.

Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineet saavat käyttää toimitustyössä apunaan tiedotteita ja myös poimia juttuihinsa tiedotteista haastattelusitaatteja. Jutussa viitattiin kerran sen lähteenä olleeseen tiedotteeseen, mutta lukija saattoi silti saada jutusta virheellisen käsityksen, että Iltalehti olisi itse tehnyt kaikki haastattelut. Lehden olisi ollut hyvä tehdä lukijoille selväksi, että jutussa oli myös tiedotteesta peräisin olevia sitaatteja.

Neuvosto toteaa, että elokuvaohjaajan haastattelujutussa käsiteltiin ohjaajan juomamieltymyksiä yleisemmin kuin yhden tuotteen näkökulmasta, eikä se siksi ollut piilomainontaa.

Neuvosto kehottaa Iltalehteä ja alaa yleisemminkin tarkistamaan tiedotteiden ja markkinointimateriaalien käyttämiseen liittyviä toimintatapojaan journalistisen riippumattomuuden ja piilomainonnan näkökulmasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Jukka Ruukki, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.

Langettavaa äänestivät:
Pentti Mäkinen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Heidän eriävä mielipiteensä:
Iltalehden 31.1.2020 julkaistu juttu oli piilomainontaa. Lehden oma journalistinen osuus on jutussa vähäinen ja tuotteen valmistaja saa kritiikittä kehua tuotetta. Tuotteesta esitetyt luonnehdinnat perustuvat kokonaan tuotteen valmistajan tiedotusmateriaaliin, mikä ei tule jutusta riittävästi esille. Vapauttava on perusteltu neuvoston viime vuosien päätöshistorian perusteella, mutta piilomainonnan ja journalismin sekoittumisen suhteen neuvoston linjaa olisi tarkoituksenmukaista tiukentaa.

Korjaus 25.6.2020: Kantelun tekemisen päivämääräksi muutettu 19.2.2020 aiemman 3.2.2020 tilalle, koska kantelija täydensi kanteluaan silloin.

Tämä päätös on avattu 2501 kertaa