PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7273/SL/20

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 19.5.2020

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 19.2.2020

Kantelu kohdistuu Iltalehden nettijuttuihin:

1. ”Suurin uudistus sitten lonkeron keksimisen” - Hartwall julkisti uuden lonkeron (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/87341d02-1ad9-4265-92c8-11dab54a2e96) / 31.1.2020

2.    Renny Harlinilla on lempijuoma, josta hän ei luovu maailmalla: kaverit lensivät matkalaukut täynnä lonkeroa (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/db6788ff-3180-4300-829f-be933d320cd2) / 4.2.2020

Kantelun mukaan jutut ovat uutiseksi verhottuja piilomainoksia. Kantelija pitää juttuja niin mainosmaisina, että epäilee niiden olevan Hartwallin maksamaa kaupallista sisältöä, joka olisi pitänyt merkitä selvästi mainokseksi.

Ensimmäinen juttu perustuu valtaosin Hartwallin tiedotteeseen, ja jutun pääkuvana on mainoskuva tiedotteesta. Sekä tiedotetta että juttua on muokattu Alkosta saatavuuden osalta samana päivänä. Kantelun mukaan lehden ruokaosion jutut ovat yleensä reseptejä ja tuotevertailuja, mutta nyt jutun aiheena on yksittäinen uutuustuote. Kantelun mukaan yleensä tuoteuutuuksista uutisoitaessa niitä arvioidaan ja verrataan muihin tuotteisiin. Nyt näin ei tehdä.

Kantelun mukaan juttu ei ole objektiivinen ja siinä on neutraalin kielen sijaan paljon mielikuvamainontaa. Esimerkiksi markkinointipäällikön sitaatti ”Harva olisi vuonna 1952 uskonut, että kisavieraille kehitetty Long drink nousisi joskus kansallisjuoman asemaan” on kantelijan mielestä mainoslause. Otsikko ei ole kantelun mukaan neutraali eikä uutisartikkelille tyypillinen. Juttu oli kantelijan havaintojen mukaan Iltalehden etusivulla vähintään kolmen päivän ajan, mitä kantelija pitää tavallista pidempänä aikana. 

Toinen juttu on muotoiltu elokuvaohjaajan haastatteluksi, mutta todellisuudessa siinä keskitytään kantelun mukaan ylistämään lonkeroa, ja jutussa myös mainitaan ohjaajan ohjaama mainosvideo. Kantelun mukaan on outoa, että lehden ruokaosiossa julkaistaan elokuvaohjaajan haastattelu. Kantelija epäilee, että lonkeron ylistäminen oli haastattelun etukäteen päätetty lopputulos. 


Päätoimittajan vastaus 17.4.2020

Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehti julkaisee sekä painetussa lehdessä että digitaalisessa palvelussaan sekä ”perinteisiä” kaupallisia ilmoituksia että kaupallisia natiivisisältöjä. Nämä kaupalliset artikkelit merkitään Iltalehdessä aina JSN:n kaupallisen sisällön merkitsemistä koskevan julkilausuman ohjeen mukaisesti. Artikkelimuotoiset mainokset eli niin sanotut natiiviartikkelit merkitään sekä digitaalisella etusivulla että artikkelissa tekstillä ”Kaupallinen yhteistyö” minkä jälkeen kerrotaan asiakasyrityksen nimi. Päätoimittajan mukaan mitään poikkeuksia tästä ei Iltalehdessä hyväksytä, eikä niistä voi asiakaskohtaisesti neuvotella. Merkintä näyttää tältä. Kaupallisessa artikkelissa on myös tyypillisesti Lue lisää -linkki mainostajan omille kaupallisille sivuille.

Kaikki sellaiset artikkelit, joissa tällaista merkintää ei ole, ovat Iltalehden omaa toimituksellista sisältöä, johon ei ulkopuolelta voi vaikuttaa. Päätoimittajan mukaan lehti julkaisee säännöllisesti toimituksellista sisältöä yksittäisistä kaupallisista tuotteista. Näissä jutuissa tuotteet valitaan päätoimittajan mukaan aina sen perusteella, miten niiden toimituksessa arvioidaan kiinnostavan lehden omia lukijoita. Näin toimitaan myös silloin, vaikka juttu tehtäisiin tiedotteen pohjalta. Kaikki tiedotteet tai tuotteet eivät ylitä uutiskynnystä.

Tyypillisesti tällaisia julkaistuja tuotejuttuja ovat päätoimittajan mukaan esimerkiksi muutokset ja päivitykset suomalaisten laajasti tuntemissa tuotteissa tai toisaalta tuoteuutuudet. Tällaisia uutisia julkaistaan Iltalehdessä useilla eri osastoilla, toimitus tekee esimerkiksi juttuja uusista automalleista, älypuhelimista tai muodin tuotteista. Jutuissa voidaan käyttää kuvituksena paitsi omaa kuva-aineistoa myös yritysten handout-kuvaa, mikäli muuta kuvaa ei ole saatavilla. Päätoimittajan mukaan tuotteiden kohdalla lukijalle on selvä sisällöllinen arvo sillä, miltä uusi puhelin, auto, vaate tai ruoka oikeasti näyttää eikä geneerinen kuvituskuva tai kuvan pois jättäminen tällöin ole vaihtoehto. Ruokaosastolla erittäin tavallisia tuoteaiheita ovat esimerkiksi uudet jäätelö-, suklaa- tai makeismaut.

Päätoimittajan mukaan 31.1.2020 julkaistussa kantelun kohteena olevassa jutussa on kyse nimenomaan tuotteesta, jonka lukijat tuntevat erittäin hyvin, jota kulutetaan Suomessa paljon ja joka nyt lanseerataan uutena versiona. Tuotteen kiinnostavuus on arvioitu toimituksessa tämän perusteella. Ruoka-artikkeli on lyhyt, Hartwallin tiedotteeseen pohjautuva tuoteuutinen uudesta shottityyppisestä lonkerojuomasta.

Otsikkoon on nostettu Hartwallin markkinointijohtajan sitaatti, joka on merkitty selkeästi sitaatiksi jo otsikossa, ja joka päätoimittajan mukaan jutun tekstissä selkeästi yhdistyy nimenomaan yhtiön kommentiksi.  Tällaisia sitaatteja on tekstissä yhteensä vain kaksi. Päätoimittajan mukaan ne kuvaavat yhtiön omaa uskoa uuteen tuotteeseen sekä perustelevat, miksi yhtiö on päättänyt lanseerata uuden tuotteen. Otsikkotasolle sitaatti on päätoimittajan mukaan nostettu elävöittämään kieltä, eikä se ole minkäänlainen tuotteen ostokehotus.

Uutinen julkaistiin paitsi ruokaosiossa myös Iltalehden digitaalisella etusivulla. Iltalehden etusivulla juttujen näkyvyys perustuu paitsi uutisarvoon myös siihen, miten paljon yksittäiset jutut kiinnostavat lukijoita. Jos juttu kiinnostaa lukijoita paljon ajallisesti pitkään, juttu saa myös etusivulla pidemmän näkyvyyden. Kantelun kohteena oleva juttu julkaistiin etusivulla selvästi ensimmäisten uutispaikkojen alapuolella, mutta se kiinnosti lukijoita niin paljon, että se pysyi etusivun ”valikoimassa” pidempään. Lifestyle-aiheilla, joihin ruokaosio kuuluu, on Iltalehden etusivulla oma osionsa.

Päätoimittajan mukaan lehti julkaisee tuoteuutisten yhteydessä usein myös yleisiä saatavuustietoja, etenkin jos tuote on uusi, eikä sitä vielä ole markkinoilla. Päätoimittajan mukaan lukijalle on merkitystä sillä, milloin tuote on kaupoissa, eikä tällainen palvelutieto ole itsessään menekin kasvattamista. Olennaista päätoimittajan mukaan on, että uutisessa ei ole julkaistu hintatietoja, koska tätä toimitus ei pidä samanlaisena tietona lukijalle. 

Päätoimittajan mukaan on merkittävää, että JSN antoi vuonna 2017 Iltalehdelle vastaavasta tuoteuutisesta vapauttavan päätöksen 6498/SL/17. Tuolloin Iltalehti uutisoi uuden pakastepizzan tulosta markkinoille niin ikään tiedotteen ja yrityksen handout-kuvan pohjalta. Tuolloin jutussa ei edes kerrottu, että juttu pohjautuu ainoastaan yritykseltä saatuihin tietoihin. Tuolloin sitaatit olivat toimitusjohtajalta, joka kehui tuotettaan.

Toisin kuin aiemman vapauttavan päätöksen saaneen artikkelin kohdalla, nyt kantelun kohteena olevassa jutussa tehdään päätoimittajan mukaan lukijalle hyvin selväksi, että se pohjautuu tiedotteeseen. Sitaatit on selkeästi lähteytetty tuotetta valmistavaan yritykseen ja lukijalla on mahdollisuus arvioida niitä sitä kautta. Ostokehotuksia tai esimerkiksi hintatietoja ei jutussa ole. Itse tuote on päätoimittajan mukaan kiistatta Iltalehden lukijoita yleisesti kiinnostava ja yleisesti tunnettu, ja kiinnostavana voi pitää myös sitä, miten yritys itse on uuteen tuotelanseeraukseen päätynyt.

Yhtiön edustajan sitaatissa esiintyy termi ”kansallisjuoma”, minkä päätoimittaja katsoo viittaavan lonkeron asemaan tyypillisesti suomalaisena tuotteena - muissa maissa vastaavaa tuotetta ei ole tai sen kulutus on marginaalista. Lukijan voi päätoimittajan mukaan olettaa lukevan termin siksi sitaatissa yleisterminä ilman, että hän tulkitsee Iltalehden väittävän lonkeroa Suomen viralliseksi kansallisjuomaksi.

Elokuvaohjaajan haastattelu on julkaistu erillisenä juttuna. Kyseessä on Iltalehden toimittajan ohjaajalta saama haastattelu. Ohjaaja on elokuvaohjaajana tunnettu julkisuuden henkilö, joka kiinnostaa Iltalehden lukijoita. Koska ulkomailla pysyvästi asuva ohjaaja on tullut Suomeen nimenomaan ohjaamaan mainosvideota, on päätoimittajan mukaan luontevaa kertoa tämän paluun tausta myös lukijoille. Mikäli lukijalle tätä ei kerrottaisi, syyllistyisi Iltalehti päätoimittajan mukaan piilovaikuttamiseen sen osalta, että lukijalla ei olisi käytettävissään kaikkea taustatietoa haastatteluun liittyen.

Haastattelussa lonkeroa käytetään muulta osin täysin yleisterminä kuten punaviiniä tai samppanjaa. Lonkeroa valmistavat monet eri yritykset. Haastattelussa ei toisteta mitään tuotemerkkiä, ja haastattelussa käsitellään myös laajasti muita teemoja kuten ohjaajan suhdetta äitiinsä ja elokuviin.

Haastattelu julkaistiin niin ikään ruokaosiossa, vaikka se perustellusti olisi voinut olla myös Iltalehdessä viihdeuutinen. Lukijan näkökulmasta on kuitenkin päätoimittajan mukaan ollut käytännössä merkityksetöntä, kumpi jutun osasto on ollut.


Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015: http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-medialle-mainonnan-merkitsemisesta-2015/ 

Periaatelausuma piilomainonnasta 2013: http://www.jsn.fi/periaatelausumat/piilomainonta-2013/ 

Iltalehti julkaisi netissä jutun, jossa kerrottiin uudesta alkoholijuomasta ja siitä, että tuotteen mainosvideon oli ohjannut tunnettu elokuvaohjaaja. Jutussa oli toimittajan ottama kuva tuotteen lanseeraustilaisuudesta sekä yksittäisiä toimittajan tiedonhankintaan perustuneita virkkeitä. Jutun pääkuvana oli tuotteen mainoskuva, ja teksti perustui lähes kokonaan valmistajan tiedotteeseen. Jutun loppuun oli upotettu lehden aiemmin tekemä ja julkaisema video, jossa toimittajat arvioivat eri valmistajien juomia.

Neljä päivää myöhemmin lehti julkaisi elokuvaohjaajan haastattelun, jossa hän muun muassa kertoi, että hänen lempijuomansa on lonkero ja että hän oli saapunut Suomeen varta vasten ohjatakseen uuden lonkerotuotteen mainosvideon.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että journalismin uskottavuutta turvataan tekemällä yleisölle selväksi, missä kulkee journalismin ja kaupallisen sisällön välinen raja. Tässä tapauksessa tuotteen lanseeraamisesta kertonut juttu oli tehty niin suurelta osin tiedotus- ja markkinointimateriaalin pohjalta, ettei neuvosto ihmettele, miksi kantelija piti juttua mainoksena. Päätoimittajan vastauksen perusteella kyseessä ei kuitenkaan ollut kaupallinen yhteistyö, joten neuvosto toteaa, että juttuja ei pitänyt sellaiseksi myöskään merkitä.

Neuvosto toteaa, että juttu on lähellä piilomainontaa, koska Iltalehden oma journalistinen panos on jutussa niin vähäinen ja koska tuotteen valmistaja sai kritiikittä kehua tuotetta jutussa. Mainosmaista mielikuvaa korostivat erityisesti tuotetta hehkuttava otsikko sekä markkinointikuvan käyttäminen jutun pääkuvana. Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutussa oli myös Iltalehden journalistista työtä, juttu sopi aiheeltaan lehden ruokaosioon ja siitä kävi välttävästi ilmi, että tuotteesta esitetyt luonnehdinnat perustuivat tuotteen valmistajan tiedotusmateriaaliin. Juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset.

Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineet saavat käyttää toimitustyössä apunaan tiedotteita ja myös poimia juttuihinsa tiedotteista haastattelusitaatteja. Jutussa viitattiin kerran sen lähteenä olleeseen tiedotteeseen, mutta lukija saattoi silti saada jutusta virheellisen käsityksen, että Iltalehti olisi itse tehnyt kaikki haastattelut. Lehden olisi ollut hyvä tehdä lukijoille selväksi, että jutussa oli myös tiedotteesta peräisin olevia sitaatteja.

Neuvosto toteaa, että elokuvaohjaajan haastattelujutussa käsiteltiin ohjaajan juomamieltymyksiä yleisemmin kuin yhden tuotteen näkökulmasta, eikä se siksi ollut piilomainontaa.

Neuvosto kehottaa Iltalehteä ja alaa yleisemminkin tarkistamaan tiedotteiden ja markkinointimateriaalien käyttämiseen liittyviä toimintatapojaan journalistisen riippumattomuuden ja piilomainonnan näkökulmasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Jukka Ruukki, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.

Langettavaa äänestivät:
Pentti Mäkinen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Heidän eriävä mielipiteensä:
Iltalehden 31.1.2020 julkaistu juttu oli piilomainontaa. Lehden oma journalistinen osuus on jutussa vähäinen ja tuotteen valmistaja saa kritiikittä kehua tuotetta. Tuotteesta esitetyt luonnehdinnat perustuvat kokonaan tuotteen valmistajan tiedotusmateriaaliin, mikä ei tule jutusta riittävästi esille. Vapauttava on perusteltu neuvoston viime vuosien päätöshistorian perusteella, mutta piilomainonnan ja journalismin sekoittumisen suhteen neuvoston linjaa olisi tarkoituksenmukaista tiukentaa.

Korjaus 25.6.2020: Kantelun tekemisen päivämääräksi muutettu 19.2.2020 aiemman 3.2.2020 tilalle, koska kantelija täydensi kanteluaan silloin.

Tämä päätös on avattu 3831 kertaa