PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7248/SL/20

Vastaaja: STT

Asia: Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 15.4.2020

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Kantelu 1.1.2020

Kantelu kohdistuu STT:n uutiseen, jonka alkuperäinen otsikko oli ”Uudet superkamerat ovat poliisin mukaan keventäneet merkittävästi autoilijoiden kaasujalkaa”. Muun muassa Helsingin Sanomat on julkaissut uutisen netissä 23.12.2019: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006353478.html

Kantelun mukaan uutisessa kerrottiin, että uudet nopeuskamerat olisivat laskeneet onnettomuuksia reilusti. Lainaus jutun alkuperäisen version ensimmäisestä kappaleesta:

”Maanteiden uudet supervalvontakamerat vähentävät viikatemiehen hommia urakalla. Esimerkiksi kuluvan vuoden tammi–elokuun aikana Nelostiellä ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, kun niitä vastaavaan aikaan edellisvuonna oli kaksi. Loukkaantuneita oli kolme, kun edellisvuonna niitä oli kahdeksan.”

Kantelun mukaan kappale kertoi, että kamerat ovat vähentäneet kuolemia. Uudet nopeuskamerat tulivat kuitenkin käyttöön vasta 11. heinäkuuta 2019 alkaen. Jutussa tarkastellaan onnettomuuksia aikana tammi–elokuu. Uudet kamerat, joiden ansioksi onnettomuuksien lasku lasketaan, olivat siis käytössä tarkasteluajasta enintään viimeisen reilun kuukauden ajan. Aiemmat kuukaudet ihmiset ajoivat vanhojen kameroiden ollessa käytössä.

Koska kamerat eivät olleet käytössä läheskään koko tarkastelujaksoa ja koska kansainvälisen tutkimusdatan mukaan jutussa poliisin mainitsema noin kahden km/h:n pudotus keskinopeuksissa ei laske onnettomuuksia läheskään jutussa väitetyn verran, on kantelun mukaan selvää, että "viikatemiehen töitä" eivät vähentäneet kamerat vaan jokin muu tekijä, todennäköisesti sattuma. Kantelija toivoo JSN:n muistuttavan tiedotusvälineitä siitä, että Journalistin ohjeet koskevat myös poliisin tiedotusta.

Kantelija on pyytänyt STT:ltä virheen korjausta 25.12.2019.


Päätoimittajan vastaus 6.3.2020

Vastaavan päätoimittajan Minna Holopaisen mukaan STT on kirjoittanut uusien supervalvontakameroiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen poliisin antamien tietojen perusteella. Kun kantelija antoi jutusta palautetta, toimituksessa todettiin, etteivät jutussa kerrotut tiedot perustele riittävästi kaikkia siinä esitettyjä tulkintoja. Kantelijalle vastattiin, että juttua korjattaisiin seuraavana arkipäivänä, jolloin viranomaisten tavoittaminen olisi jälleen mahdollista.

Koska kyse ei ollut pelkästään yksittäisten faktojen korjaamisesta, vaan jutussa esitetyistä tulkinnoista, päätoimittajan mukaan toimituksessa todettiin parhaaksi, että korjauksen tekisi jutun kirjoittaja, joka tunsi sen syntyhistorian ja tiesi, millaisia tietoja poliisi oli antanut. Kirjoittaja oli seuraavan kerran töissä vuodenvaihteen vapaiden jälkeen 2.1.2020, jolloin juttua korjattiin hänen vielä keskusteltuaan poliisin kanssa. STT lähetti asiakkailleen sekä korjatun version nettikäyttöön että erillisen oikaisun painettuja lehtiä varten.

Päätoimittajan mukaan asiakkaille kerrottiin korjauksesta jutun otsikossa ja saatetiedoissa. Saatetiedoissa korjaus ilmaistaan sekä ns. muutostyyppinä että kahdessa vapaatekstikentässä, joista toisessa kuvataan korjaus asiakastoimituksille ja toisessa tarjotaan valmis korjausteksti lukijoita varten. Lisäksi korjauksen ja oikaisun lähettäminen mainittiin normaaliin tapaan STT:n juttulistalla sekä erillisessä iltakoosteessa päivän korjauksista ja oikaisuista. 

Päätoimittajan mukaan STT on noudattanut hyvää journalistista tapaa ja korjannut jutun heti, kun se oli mahdollista tehdä asianmukaisesti, sekä kertonut korjauksesta yleisölle JSN:n edellyttämällä tavalla.

 

Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

STT teki ja välitti asiakkailleen 23.12.2019 uutisen, jonka mukaan maanteiden uudet valvontakamerat olisivat vähentäneet kuolemaan ja loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia tammi–elokuussa 2019.

STT lähetti asiakkailleen 2.1.2020 korjatun jutun, jossa luki: ”Poliisin uudet valvontakamerat on otettu käyttöön, mutta kestää vielä pitkään ennen kuin niiden tehosta voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä. (---) STT:n joulun alla julkaistusta uutisesta sai käsityksen, että olisi jo osoitettavissa, että supervalvontakamerat ovat vähentäneet onnettomuuksia ja esimerkiksi Nelostien selviäminen ilman kuolonkolareita tammi–elokuussa selittyisi uusilla kameroilla. Ensimmäinen uusi kamera asetettiin kuitenkin vasta heinäkuun puolivälissä ja tuolloin Kuutostielle. (---) Juttua on korjattu. Onnettomuuksien vähenemistä ja uusia nopeusvalvontakameroita ei voi suoraan yhdistää, toisin kuin jutussa alun perin oli tehty.”

STT lähetti asiakkailleen 2.1.2020 myös erillisen oikaisutekstin, jossa luki: ”Jutusta sai käsityksen, että liikennekuolemien ja tapaturmien väheneminen Nelos- ja Kuutostiellä johtui pelkästään uusista valvontakameroista. Jutussa tarkasteltu aikajakso on kuitenkin niin lyhyt, ettei tällaista päätelmää voi tehdä, vaan kyse voi olla pelkästä tilastopoikkeamasta. Varmojen tietojen saaminen edellyttäisi tarkastelua pitemmältä aikajaksolta. Kaikki tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto osoittaa kuitenkin, että valvonta yleensä ottaen laskee keskinopeuksia, mikä taas vähentää onnettomuuksia.”

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että uutisessa oli olennainen asiavirhe, koska siitä sai virheellisen käsityksen uusien nopeuskameroiden vaikutuksesta onnettomuuksien vähenemiseen. Saatuaan kantelijalta korjauspyynnön STT tarkisti tietojaan ja lähetti asiakkailleen jutusta version, jossa tämä virheellinen tieto yksilöitiin ja korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Neuvosto kuitenkin huomauttaa STT:tä siitä, että sen asiakkailleen lähettämässä erillisessä oikaisutekstissä jäi kertomatta se olennainen tieto, etteivät kamerat olleet käytössä koko jutussa tarkasteltua aikajaksoa. Neuvosto kuitenkin katsoo, että itse asia, eli jutussa tehty virheellinen päätelmä nopeuskameroiden vaikutuksista onnettomuuksiin, tuli riittävästi korjatuksi STT:n asiakkailleen lähettämässä korjaavassa kokonaisuudessa.

STT:llä kesti asiavirheen korjaamisessa reilu viikko, vaikka Journalistin ohjeet edellyttävät olennaisen asiavirheen korjaamista viipymättä. Neuvosto toteaa, että STT:n korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati siltä selvitystyötä, jota hankaloittivat muun muassa kalenteriin osuneet pyhäpäivät. STT suhtautui lähteisiinsä kriittisesti ja tarkisti tietojaan saatuaan perustellun korjauspyynnön.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että STT ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1971 kertaa