2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7418/IL/20
Nyhetsbyrån SPT

Lainaaminen

Uutistoimisto lähetti asiakkailleen jutun, jossa lukiot asetettiin paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotulosten perusteella. Juttu perustui kokonaisuudessaan toisen tiedotusvälineen työhön, minkä olisi pitänyt käydä jutusta yksiselitteisesti ilmi. Lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa tai selvästi heti jutun alussa.

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7391/YLE/20
Svenska Yle

Yksityisyyden suoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Svenska Yle kertoi erään yrityksen henkilökunnan jäsenellä todetusta koronavirustartunnasta. Tartunnasta ja sen vuoksi tehdyistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnan saanut henkilö oli jutusta tunnistettavissa korkeintaan niiden ihmisten piirissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan.

Langettava 7389/SL/20
Helsingin Sanomat

Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Langettava 7354/YLE/20
Yle

Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7220/SL/19

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 15.4.2020

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Kantelu 26.11.2019

Kantelu kohdistuu yli 100 000 euroa vuodessa tienanneiden henkilöiden tulotietojen julkaisemiseen Ilta-Sanomien nettisivuilla. Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtaan 30, joka edellyttää, että julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityisyydensuoja.

Ylempänä toimihenkilönä tietotekniikka-alan yrityksessä työskentelevä kantelija ei koe olevansa yhteiskunnallisesti sellaisessa asemassa, että hänen henkilökohtaisilla palkkatiedoillaan olisi merkitystä julkisessa keskustelussa. Kantelijan verotettavat tulot ylittivät 100 000 € rajan verovuonna 2018 poikkeuksellisen hyvin menneen edellisvuoden takia. Kantelijan mukaan aiempina vuosina sekä vuonna 2019 hänen verotettavat tulonsa ovat olleet alle 100 000 euroa.

Kantelun mukaan rima on asetettu verotietojen suhteen hyvin eri korkeudelle kuin esimerkiksi rikosasioissa, joista kerrottaessa edellytetään tyypillisesti kahden vuoden ehdotonta tuomiota ennen kuin tuomitun nimi julkistetaan.

Kantelijan mielestä tulojen kehittymistä yhteiskunnallisena ilmiönä on täysin mahdollista tarkastella loukkaamatta yksityisyyttä. Hänen mukaansa journalisti voisi nostaa asioita esille yksittäisten henkilöiden tai tilastollisten menetelmien avulla. Kantelija katsoo, että merkittävässä julkisessa asemassa olevien henkilöiden osalta tiedot ovat julkaistavissa riippumatta heidän tuloistaan joka tapauksessa.


Päätoimittajan vastaus 5.2.2020

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa vastauksessaan, että verotietojen julkaisu on tiedotusvälineen yhteiskunnallisesti merkittävän tehtävän kannalta keskeistä. Verotiedot kertovat yhteiskunnasta ja sen jäsenistä olennaisia ja paikkansapitäviä asioita: kuka ansaitsee, mitä ja missä tuloluokassa – ja minkä verran kukin on maksanut veroja.

Päätoimittajan mukaan yksittäisten henkilöiden verotiedot ovat ainoa tapa ymmärtää tarkasti, miten poliittiset päätökset vaikuttavat tuloihin ja veroihin paikallisesti sekä valtakunnallisesti. Esimerkkeinä viime vuosilta tästä toimivat apteekkarit ja katsastusasemaliiketoimintojen myyjät. Nämä molemmat ammattiryhmät ovat tienanneet ja tienaavat yhä hyvin paljon poliittisten päätösten seurauksena. Ilman verotietojen julkaisua tämä tieto olisi jäänyt täysin pimentoon. 

Verotietojen julkaisu myös mahdollistaa verotuksen rakenteen ja oikeudenmukaisuuden arvioinnin. Päätoimittajan mukaan on hyvä muistaa, että Nokian optiovoitot aikoinaan paljastuivat juuri yksittäisten henkilöiden julkisista verotiedoista. Pitkälti tuon paljastuksen takia verotusta muutettiin siten, että optiovoittoja ei laskettu enää pääomatuloihin vaan ansiotuloihin. Julkisten verotietojen avulla on siten aidosti mahdollista arvioida verotuksen oikeudenmukaisuutta. 

Suomessa verotietojen julkaisulla onkin pitkät perinteet, ja verotietojen julkaisun on jo pitkään katsottu vakiintuneesti kuuluvan tiedonvälityksen vapauden piiriin. Verotiedot on määritelty julkisiksi lailla verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999). Tämä mahdollistaa tiedotusvälineille verotietojen laajamittaisen saamisen verottajalta.

Päätoimittajan mukaan verotietojen julkisuus ei kuitenkaan ole Ilta-Sanomille syy niiden julkaisulle tai julkaisematta jättämiselle. Suomessa on paljon julkista tietoa, jota ei julkaista sellaisenaan tiedotusvälineissä. IS tekee aina itsenäisen toimituksellisen harkinnan, jonka perusteella tietoja julkaistaan tai ollaan julkaisematta. 

Ilta-Sanomien verokone on päätoimittajan mukaan luonteeltaan datajournalismia. Näiden automaattisten toimituksellisten artikkelien julkaiseminen mahdollistaa sen, että lukijat voivat tehdä yksittäisten henkilöiden verotiedoista sellaisia yhteiskuntaamme liittyviä havaintoja, joita toimitukset eivät ilman tällaista vuorovaikutusta tiedotusvälineen lukijoiden kanssa olisi muutoin voineet tuottaa yleisölle. 

Päätoimittajan mukaan IS:n verokone osaltaan tukee ja lujittaa vakiintunutta avointa, demokraattista – ja pitkälti tasa-arvoista – yhteiskuntaamme. Se mahdollistaa yhteiskunnallisen julkisen keskustelun ansainnan ja verotuksen sekä niihin vaikuttavien yhteiskunnallisten päätösten ja kehityskulkujen ympärillä. Tämä julkisen keskustelun tarve ei ole vähentynyt, päinvastoin.
 
Ilta-Sanomien verokoneessa on julkaistu verotietoja ainoastaan lehden toimituksellisen harkinnan perusteella. Julkaistujen verotietojen lukumäärä vaihtelee jonkin verran vuosittain. Ilta-Sanomat on tehnyt lisäksi verkkoon verotietoihin liittyvää journalistista työtä yli 100 kirjallisen artikkelin verran verokoneen julkaisun yhteydessä marraskuussa 2019.

Ilta-Sanomat katsoo, etteivät henkilön verotietojen julkaiseminen ja rikoksesta tuomitun nimen julkaiseminen ole millään lailla vertailukelpoisia tai rinnasteisia asioita. 

Kantelijan nimi on julkaistu osana verotietoja koskevaa kokonaisuutta, johon kuuluu reilun 60 000 suomalaisen nimi. Häntä ole nostettu esiin erikseen omalla nimellään, kuten esimerkiksi tunnetumpia suomalaisia tai kaikkein kovatuloisimpia.
 
Ilta-Sanomat ei julkaise kaikkia taustatietokannassaan olevia verotietoja. Toimitukselliseen harkintaan perustuen verokoneessa julkaistaan yksittäisen henkilön tiedot, jos hän on tienannut edellisen vuoden aikana 100 000 euroa (alaikäisten verotietoja ei julkaista). Tällaisia henkilöitä on vain noin 1,2 % eli erittäin rajattu osuus suomalaisista tulonsaajista. Päätoimittajan mukaan he ovat selkeästi hyvätuloisia. 

Ilta-Sanomien päätös tulorajasta perustuu siihen, että näin paljon tienaavat ovat yhteiskunnassa merkittävässä asemassa ansaintansa vuoksi. He pystyvät käyttämään esimerkiksi sellaista yhteiskunnallista ja taloudellista, valtaa, joka perustelee verotietojen julkaisun osana avoimen demokraattisen yhteiskunnan julkista keskustelua. Verotietojen julkaisu näyttää myös, kuinka paljon ylemmissä tuloluokissa olevat henkilöt maksavat veroja ja rahoittavat suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ilta-Sanomat katsoo, että verottajan edessä kaikki kansalaiset ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia, ja päätös kaikkien yli 100 000 euroa tienanneiden verotietojen julkaisemisesta on tehty tasapuolisesti toimituksellisen harkinnan perusteella. IS katsoo myös, että olisi kestämätöntä tehdä rajausta verotietojen julkaisuun yksittäisten lukijoiden subjektiivisten näkemysten perusteella siitä, ovatko tiedot yksittäisten henkilöiden oman käsityksen mukaan välttämättömiä tai merkittäviä. 

Ilta-Sanomat myös huomauttaa, että Journalistin ohjeiden mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä toimituksellisin perustein, eikä tätä päätösvaltaa saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Tiedotusvälineillä on vapaus – ulkopuolisista näkemyksistä riippumattomalla tavalla – itse arvioida, miten ne parhaalla tavalla edistävät yhteiskunnallista keskustelua mm. tulojen kehittymisestä yhteiskunnallisena ilmiönä.  

Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa.

Lehden nettisivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien vuosittaisia tulo- ja verotietoja. Verokone kertoo muun muassa, kuinka paljon hyvätuloiset maksavat veroa ja saavatko he ansio- vai pääomatuloa. Verottajalta saatu lista koostuu 100 000 euron tulorajan ylittäneistä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verotietojen julkisuus on tärkeä osa avointa yhteiskuntaa ja tiedotusvälineillä on merkittävä rooli verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja vaikutuksista käytävässä julkisessa keskustelussa. Tiedotusvälineiden tarjoamien verokoneiden avulla myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä yhteiskuntaa koskevia havaintoja yksittäisten henkilöiden verotietojen perusteella. Siksi verotietolistojen julkaiseminen on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. 

Neuvosto on todennut aiemmissa ratkaisuissaan, että merkittävät tulot tai huomattava varallisuus kaventavat tavallisenkin kansalaisen yksityiselämän suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa. Lehti oli tehnyt journalistisin perustein päätöksen kaikkien 100 000 euron tulorajan ylittäneiden tietojen julkaisemisesta. Verotietojen julkaisu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Neuvosto toteaa, ettei verotietojen julkaisua ja rikosasioista uutisointia ole mielekästä rinnastaa toisiinsa kantelussa esitetyllä tavalla. Molemmissa tapauksissa henkilön yhteiskunnallinen asema vaikuttaa kuitenkin olennaisesti hänen yksityisyydensuojansa arviointiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen
 

Tämä päätös on avattu 3134 kertaa