2019 PÄÄTÖKSET

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

Vapauttava 7087/YLE/19
Yle

totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen

Ylen MOT esitti tv-ohjelman ja julkaisi verkkosivuillaan jutun, jotka käsittelivät terrorismin rahoitusta. Jutuissa keskeisenä esimerkkinä haastateltiin terrorismisyytteistä vapautettua henkilöä. Haastateltava sai tietää lausumiensa asiayhteyden riittävästi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 6–6, äänestyspäätöksen ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Vapauttava 7085/SJL/19
Journalisti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 7074/SL/19
Iltalehti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Langettava 7072/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan oikaisupyynnön. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

<< 1 2 3 >> 

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Ratkaistu: 30.10.2019

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Kantelut kohdistuvat Iltalehden verkkosivuillaan 26.8.2019 julkaisemaan juttuun Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58fddc94-a6a7-4c09-b852-6ae22add7f9c


Kantelu 7159/SL/19, 3.9.2019

Kantelun mukaan jutun otsikko ei vastaa jutun sisältöä. Lisäksi jutun virheellistä otsikkoa on käytetty toisessa uutisessa, jossa toinen kansanedustaja on kommentoinut asiaa: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f4ed1011-aede-419c-912e-fcb63f118139 


Kantelu 7167/SL/19, 20.9.2019

Kantelun mukaan sisäministeri Maria Ohisalo ei ole sanonut missään tilanteessa hänelle jutun otsikossa osoitettuja sanoja, eikä näille sanoille löydy katetta kyseisestä haastattelusta ja sen pohjalta kirjoitetusta jutusta.


Kantelu 7170/SL/19, 27.9.2019

Kantelun mukaan jutun otsikointi loukkaa Journalistin ohjeiden vaatimusta uutisoinnin totuudenmukaisuudesta ja sillä halutaan synnyttää mielikuva henkilöstä, jolle maahanmuutto ja sen toteuttaminen menee yli yleisen edun. Kantelun mukaan tämä näkyy useissa Ohisaloa pilkkaavissa meemeissä – myös häntä koskevana vihapuheena. Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan otsikkoa Ohisalon haastattelulausumia vastaavaksi.


Päätoimittajan vastaus 14.10.2019

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan otsikon sanoja ei ole esitetty suorana lainauksena, joka otsikoissa yleensä ilmaistaan lainausmerkeillä. Vakiintuneen journalistisen tavan mukaisesti tiedotusväline voi tällaisella epäsuoralla lainauksella esimerkiksi tiivistää haastateltavan laajemman sanoman tai esittää monisanaisesta ja haastavasta lausumasta oman tulkinnan.

Päätoimittajan mukaan otsikkoon on tiivistetty ajatus siitä, että kansainvälinen oikeus ja perusoikeuslainsäädäntö ajavat muiden turvapaikkakeskusteluun liittyvien ulottuvuuksien ohi. Haastattelussa ministeri Ohisalo toistaa kaksi kertaa, että turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka on turvattu kansainvälisillä sopimuksilla ja joita Suomi ei voi rikkoa. Päätoimittajan mukaan Ohisalo korostaa haastattelussa perusoikeuden merkitystä rinnastettuna esimerkiksi rikosten uhrien oikeuksien toteutumiseen, huoleen siirtolaisia Suomeen houkuttelevista ”vetovoimatekijöistä”, huoleen seksuaalirikosten lisääntymisestä, huoleen henkirikosten lisääntymisestä, huoleen ”kunniaväkivallan” yleistymisestä ja niin edelleen.

Päätoimittaja myöntää, ettei jutussa rinnasteta turvapaikanhakuoikeutta kaikkiin mahdollisiin asioihin maailmassa. Määritelmän mukaisesti perusoikeudet kuitenkin määrittelevät valtion vallankäytön kohteena olevien henkilöiden suhdetta valtiovaltaan. Suomen valtiosäännön mukaan perusoikeudet luovat oikeuksia kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiiriin kuuluville ihmisille. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen eikä niitä lähtökohtaisesti voi rajoittaa kuin poikkeusoloissa.

Kun sisäministeri Ohisalo sanoo, että turvapaikan hakeminen on perusoikeus ja viittaa myös kansainvälisiin sopimuksiin, hän Iltalehden tulkinnan mukaan tarkoittaa, että tämä oikeus menee perustuslain mukaisesti kaiken muun edelle. Tämä tulkinta on myös nostettu uutisen otsikkoon.

Päätoimittajan mukaan Iltalehden uutisen julkaisun jälkeen ministeri Ohisalon erityisavustaja otti sähköpostitse yhteyttä toimittajaan: ”Haluaisin keskustella jutusta esihenkilösi kanssa, sillä nettiversioon ottamasi otsikko on väärinymmärrettävissä ministerin sanomaksi, vaikka tosiasiassa näin ei ole. Ministeri ei ole sanonut, että turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle, vaan tämä on sinun tekemäsi johtopäätös. Sen asettaminen otsikkoon seuraavassa muodossa ’Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle’, on tämän vuoksi perusteeton ja antaa hyvin harhaanjohtavan kuvan. Pyydämme, että otsikko korjataan pikaisesti vastaamaan ministerin sanomista väärinymmärrysten vähentämiseksi.”

Yhteydenoton jälkeen Iltalehden uutispäätoimittaja soitti sisäministerin valtiosihteerille. Päätoimittajan mukaan puhelinkeskustelussa valtiosihteeri myönsi Iltalehden tulkinnan oikeaksi sen osalta, että perusoikeudet menevät turvapaikkakeskustelussa kaikkien muiden argumenttien ja ulottuvuuksien edelle. Päätoimittajan mukaan ministerin esikunnan huoli kohdistui siihen, ettei sisäministeri Ohisalo halua asettaa eri perusoikeuksia keskenään järjestykseen.

Päätoimittajan mukaan tämä tulkinta ei ollut myöskään Iltalehden tarkoituksena otsikon osalta. Kun tällainen tulkinta oli levinnyt hyvin aggressiivisella tavalla myös Ohisaloa voimakkaasti vastustavien kommentoijien keskuudessa, tarjosi Iltalehti ministerille mahdollisuutta kirjoittaa tätä ulottuvuutta selventävä vastine. Tätä vastineoikeutta ministeri ei käyttänyt.

Päätoimittajan mukaan JSN on antamissaan ratkaisuissa todennut toistuvasti, ettei Journalistin ohjeiden kohtaa 15 voi tulkita niin, että juttujen otsikoiden tulisi olla tyhjentäviä ja yksiselitteisiä. Journalistin ohjeiden kohdan 8 perusteella journalistin on velvollisuus pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Päätoimittajan mukaan totuudenmukainen tiedonvälitys ei voi tarkoittaa vain eri tahojen lausuntojen julkaisemista sellaisenaan ilman johtopäätösten tekoa.

Päätoimittajan mukaan otsikon virkettä ei ole tarkoitettu suoraksi lainaukseksi vaan tulkinnaksi ministerin puheista, minkä myös ministerin esikunta myöntää. Itse uutisen sisältöä ei ole kiistetty tai kyseenalaistettu. Kysymys-vastaus-muotoon kirjoitetussa haastattelusta selviää, miten ministeri ajattelee ja mistä tarkemmin on kysymys. Päätoimittaja myöntää, että uutisen otsikkoa voi sinänsä perustellusti ja joistakin näkökulmista pitää laadullisesti heikkotasoisena, ja että sen olisi voinut muotoilla myös toisin. Journalistin ohjeissa ei kuitenkaan kielletä sellaisten otsikoiden julkaisua, joita osa lukijoista pitää laadullisesti huonona.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti joutui uutisen julkaisemisen jälkeen poikkeuksellisen julkisen painostuksen kohteeksi Twitterissä, kun erityisesti useat vihreitä edustavat tai vihreitä lähellä olevat poliittiset toimijat hyökkäsivät sosiaalisessa mediassa voimakkaasti Iltalehteä, sen johtoa, jutun kirjoittanutta toimittajaa sekä julkaistua otsikkoa vastaan. Päätoimittajan mukaan huomattavan suuri osa palautteesta oli poliittisesti värittynyttä. Päätoimittajan mukaan Iltalehti on sitoutunut käymään avointa keskustelua journalistisista valinnoistaan, kuten päätoimittajat tekivät Twitterissä tässäkin tapauksessa. Iltalehti tekee kuitenkin omat journalistiset ratkaisut riippumatta siitä, millaista arvostelua ne herättävät joissain lukijaryhmissä.

Koska otsikossa ei ollut kyse haastateltavan suorasta sitaatista vaan toimituksen valitsemasta näkökulmasta ja ilmaisusta, sosiaalisesta mediasta tulleeseen painostukseen taipuminen ja otsikon muuttaminen sen seurauksena olisi päätoimittajan mukaan rikkonut selkeästi Journalistin ohjeita 2 ja 3. Kohdan 2 mukaan journalistista päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Kohdan 3 mukaan journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Painostuksen torjuminen ja journalistisen päätösvallan pitäminen toimituksella olivat päätoimittajan mukaan tilanteessa lehdelle tärkeämpiä journalistisia arvoja kuin julkaistun otsikon mahdollinen laadullinen parantaminen sen jälkeen, kun otsikon oli todettu vastaavan sisältöä vähintäänkin riittävästi.

Päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeiden noudattamisen tulee olla journalistien keskeinen oikeus myös silloin, kun sosiaalisen median paine on suurta. Koska haastattelu käsitteli painavaa julkista valtaa käyttävää Suomen hallituksen ministeriä, ja palaute oli monin osin selkeän politisoitunutta, piti Iltalehti päätoimittajan mukaan erityisen tärkeänä, ettei otsikkoa alettu muuttaa jälkikäteen toimituksen ulkopuolelta tulleen paineen takia - riippumatta siitä, olisiko julkaistu otsikko alun perin tyylillisesti voinut olla parempitasoinen. Päätoimittajan mukaan tällaisella jälkikäteisellä muutoksella olisi mahdollisesti suuriakin periaatteellisia seurauksia toimitukselle, politiikan uutisoinnille sekä poliitikkojen haastatteluiden otsikoinnille ja poliitikkojen puheiden tulkinnalle.

Kantelussa 7159/SL/19 kiinnitetään huomiota myös ministerin haastattelua jatkaneeseen uutiseen ”PS:n Purra lyttää sisäministeri Ohisalon turvapaikkapoliittiset linjaukset: ’Täysin irti todellisuudesta’”. Tämä jatkojuttu tehtiin perussuomalaisen kansanedustajan Riikka Purran lähettämään tiedotteeseen. Jatkouutisessa lainattiin Purran tiedotetta tavalla, josta saattoi virheellisesti välittyä kuva, että Ohisalo olisi haastattelussa sanonut alkuperäisessä otsikossa olleet sanat. Juttu korjattiin tältä osin heti, kun toimitukseen oli tullut asiasta oikaisupyyntö.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa jutussa tai sen otsikossa ei sen sijaan ollut Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittamia olennaisia asiavirheitä. Yksi kantelijoista on lähettänyt toimittajalle oikaisupyynnön, johon toimittaja on vastannut todeten, että otsikolle löytyy jutusta kate. Iltalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kanteluja aiheettomana.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan poliitikon haastattelun, jonka otsikko oli Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että johtopäätösten ja tulkintojen tekeminen poliitikkojen lausunnoista on yksi politiikan journalismin keskeisistä tehtävistä.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa otsikon tulkinta oli selvästi virheellinen. Otsikosta sai käsityksen, että ministeri olisi väittänyt turvapaikan hakemisen olevan perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle. Haastattelussa ministeri ei kuitenkaan ottanut kantaa eri perusoikeuksien tai muiden jutussa mainittujen seikkojen tärkeysjärjestykseen. Lehti ei myöskään huomioinut sitä, että perusoikeuksien luonteeseen kuuluu se, että ne voivat olla ristiriidassa keskenään. Lehti lisäsi otsikkoon yksipuolisen tulkinnan perusoikeuden käsitteestä ja antoi käsityksen, että se oli ministerin näkemys. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan siitä korjauspyynnön. Virheen seurauksena otsikolle ei löytynyt jutun sisällöstä katetta.

Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden tulee korjata jutuissaan olevat olennaiset asiavirheet. Omassa kannanotossa, eli vastineessa, on taas kyse erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneen kuulemisesta, eikä sitä voi käyttää asiavirheiden korjaamiseen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeita 8, 15 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Heli Parikka ja Nina Stenros.

Vapauttavaa äänestivät:
Riitta Korhonen ja Ilkka Ahtiainen.
 

Tämä päätös on avattu 5511 kertaa