Kantelu 16.4.2019
Kantelu kohdistuu Satakunnan Kansan verkkosivuillaan 31.1.2019 julkaisemaan juttuun ”Lukon junioritoiminnalle rajuja syytöksiä – Ässiin siirtyneille pelaajille jopa tappouhkauksia: ’Huoltaja käski poikani tunkea ässäpullonsa p**seeseen’” sekä saman jutun 1.2.2019 julkaistuun printtiversioon ”Lukon junioritoiminnalle rajuja syytöksiä”.
https://www.satakunnankansa.fi/a/201415202
Kantelu kohdistuu seuraavaan juttukatkelmaan: ”Vanhemmat kertovat tapauksesta, jossa valmentajan poika heitti pelikaverinsa pukukopissa niskalenkillä lattiaan niin, että toisen pojan olkapää murtui. Tapaus eteni aina oikeuteen saakka.”
Kantelijat kertovat olevansa ”loukkaantuneen pojan vanhemmat”, mutta eivät kirjoituksessa mainitut ”vanhemmat”. Heidän mukaansa jutun julkaiseminen rikkoi hyvää journalistista tapaa, koska siinä esitettiin yksityiselämään kuuluvia arkaluonteisia seikkoja (terveydentila) ja se kohdistui alaikäiseen lapseen.
Lisäksi jutussa oli kantelun mukaan törkeä asiavirhe, koska väite siitä, että loukkaantuneen pojan vanhemmat olisivat vieneet asian oikeuteen, ei kantelijoiden mukaan pidä paikkaansa. Kantelun mukaan toimittaja ei ollut tarkastanut haastateltaviltaan saamaansa tietoa.
Vaikka jutussa ei mainittu loukkaantuneen pojan nimeä, kantelun mukaan tapaus sai aikanaan laajaa huomiota sekä joukkueen sisällä että muussa jääkiekkoseuran organisaatiossa, kantelijoiden omassa tuttavapiirissä ja heidän työpaikallaan. Näin ollen kantelijat katsovat, että suuren joukon ihmisiä on ollut mahdollista tunnistaa heidän perheensä jutusta.
Kantelijat lähettivät toimitukseen sähköpostin, joka oli samansisältöinen kantelun kanssa. Kantelijat kuitenkin totesivat viestissään, etteivät halunneet asiaan oikaisua, koska eivät alun perinkään olisi halunneet asiaa käsiteltävän julkisesti lehdessä eivätkä kaivanneet sille lisähuomiota. Lehden olisi heidän mielestään pitänyt jättää kyseinen tekstinkohta kokonaan kirjoittamatta.
Kantelun on tulkittu kohdistuvan Journalistin ohjeisiin 10, 27, 28 ja 30, mutta ei ohjeeseen 20, koska kantelijat ovat nimenomaisesti toivoneet, ettei väitettyä virhettä korjata eivätkä he myöskään kantele virheen korjaamatta jättämisestä.
Päätoimittajan vastaus 10.6.2019
Satakunnan Kansan päätoimittajan, Tomi Lähdeniemen, mukaan väkivallan kohteeksi joutuneen pojan saattoivat tunnistaa tapauksen perusteella ne, jotka jo asiasta tiesivät. Laajalla yleisöllä taas ei ollut mitään mahdollisuutta tietää, kenestä on kyse, koska uutisessa ei mainittu tapahtuman ajankohtaa, pojan ikää, asumispaikkakuntaa tai yleensäkään mitään sellaista yksityiskohtaa, josta tunnistaminen olisi mahdollista. Päätoimittaja toteaa, että urheiluseuran junioritoiminnassa on mukana useita satoja harrastajia vuosittain.
Juttu käsitteli laajemmin seuran junioritoiminnassa ilmenneitä ongelmia, ja kantelun kohteena oleva tapaus oli vain yksi esimerkki monista. Lasten harrastustoiminnassa ilmenneet ikävät tapaukset ovat päätoimittajan mukaan yhteiskunnallinen ongelma, johon Satakunnan Kansa puuttui haastatellen vanhempia, seuraa, asiantuntijoita ja muiden seurojen edustajia.
Kantelijan vaatimus siitä, että kantelun kohteena oleva tekstikohta olisi pitänyt jättää kokonaan kirjoittamatta, sisältää päätoimittajan mielestä huolestuttavan ajatuksen ennakkosensuurista. Nuorisotoiminnassa tapahtuneesta väkivaltatapauksesta kertomatta jättäminen olisi päätoimittajan mukaan sotinut vastoin lukijoiden oikeutta tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Päätoimittajan mukaan kolme juttuun haastateltua vanhempaa kertoi samansisältöisesti, että tapaus olisi edennyt oikeuteen saakka.
Ratkaisu
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Satakunnan Kansa julkaisi jutun, joka käsitteli urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia. Jutussa käytettiin yhtenä esimerkkinä tapausta, jossa alaikäisen kerrottiin joutuneen seurakaverinsa pahoinpitelemäksi.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, ettei jutussa loukattu lapsen yksityisyyden suojaa, koska pojasta tai hänen perheestään ei kerrottu mitään sellaisia yksityiskohtia, joiden julkaiseminen olisi laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen jo entuudestaan.
Lehti kunnioitti kantelijan nimenomaista toivetta olla korjaamatta juttua. Neuvosto toteaa, että vaikka jutussa olisi ollut asiavirhe tai epätarkkuus, toimituksella oli jutun julkaisuhetkellä riittävät perusteet uskoa useiden haastateltujen kertoma tieto.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.