7024/SL/18

Vapauttava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 27.12.2018

Kantelu kohdistuu kahteen Iltalehden verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun: 

 1. Iltalehden verkkosivuillaan 11.12.2018 kello 11:31 julkaisemaan juttuun ”Rikosprofessorilta täystyrmäys poliisipomon väitteille: ’Autoilija ei ole vastuussa lumen peittämästä liikennemerkistä’”. 

 https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/c1cd097f-73a8-42ae-8311-3433b20be048  

   2. Iltalehden verkkosivuillaan 11.12.2018 kello 15:21 julkaisemaan juttuun ”Poliisipomo inttää vastaan lumen peittämistä liikennemerkeistä: ’Kuljettajalla selonottovelvollisuus’”  

 https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/9a61c40e-5a54-4b0f-be6a-cf706de0dce8 

 

Kantelija on jutuissa mainittu ”poliisipomo”. Kantelun mukaan jutun kirjoittanut toimittaja on harhauttanut jutussa oikeustieteen professoria ja näin saanut asetettua uutisoinnissa professorin ja ylikomisarion virheellisesti toisiaan vastaan. Uutisessa on kirjoitettu, että kantelija olisi lausunut ”vastaväitteitä” professorin lausunnoille. Tämä ei kantelun mukaan pidä paikkansa. 

 

Kantelun mukaan lausunto on virheellinen, koska toimittajan antamat pohjatiedot olivat virheelliset. Kantelijan mukaan asian on vahvistanut kantelijalle professori suullisesti ja tekstiviestillä. 

Kantelijan mukaan hän ei ole näin lausunut tai kirjoittanut väitettä missään yhteydessä, vaan väite on toimittajan keksimä.  Kantelijan mukaan hän ei ole keskustellut tai ollut missään yhteydessä toimittajan kanssa tähän uutiseen liittyen ennen uutisen julkaisua. Kantelijan mukaan toimittaja viittaa ilmeisesti Twitter-viestiin, jossa hän nimenomaan korostaa olevansa samaa mieltä kuin professori.

 

Kantelijan mukaan häntä ei ole haastateltu kumpaankaan uutiseen vaan ensimmäinen juttu perustuu vajaa vuosi sitten tehtyyn Ilta-Sanomien haastatteluun. Kantelijan mukaan tämän jälkeen Poliisihallitus on linjannut asioita koskien lumisia liikennemerkkejä. Toimittaja ei ole kantelijan mukaan tarkastanut Journalistin ohjeiden mukaisesti lausunnon paikkaansa pitävyyttä. Kantelija on pyytänyt lehteä oikaisemaan juttuaan ja on toimittanut neuvostolle oikaisusta käydyn kirjeenvaihdon. Lehti ei ole tehnyt oikaisua. 

Päätoimittajan vastaus 11.3.2019

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan kantelu liittyy useamman tiedotusvälineen joulukuussa käsittelemään teemaan, lumen peittämiin nopeusrajoitusmerkkeihin. Päätoimittajan mukaan uutisoinnin sysäyksenä oli Ilta-Sanomien 8. joulukuuta 2018 julkaisema uutinen siitä, että poliisi oli ratsannut ja sakottanut autoilijoita välittömästi lumen peittämän nopeusrajoitusmerkin jälkeen. Päätoimittajan mukaan kantelija oli aiemmin Ilta-Sanomille kertonut, että selvitysvelvollisuus nopeusrajoituksesta on autoilijalla, ja tämä kanta esiintyi Ilta-Sanomien jutussa: ”Olipa kyseessä nopeusrajoitusmerkki tai mikä tahansa liikennemerkki ja peittyipä se lumen tai minkä tahansa syyn takia, vastuu on aina kuljettajalla.”

Päätoimittajan mukaan Iltalehden ensimmäinen uutinen aiheesta julkaistiin 11. joulukuuta. Se perustui Liikkuvan Poliisin perinneyhdistyksen Iltalehdelle lähettämään tiedotteeseen, jonka laatijana ja yhtenä allekirjoittajana oli Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori. Päätoimittajan mukaan tiedotteessa otetaan päinvastainen kanta asiaan, ja siinä todetaan, että toisin kuin kantelija esittää, autoilija ei ole vastuussa lumen peittämistä merkeistä. Tähän uutiseen ei haastateltu kyseistä professoria eikä kantelijaa.

Päätoimittajan mukaan samana päivänä, muutama tunti myöhemmin, Verkkouutiset julkaisi oman uutisen, jossa ”Poliisi tyrmää professorin”. Päätoimittajan mukaan uutinen perustuu kantelijan tviittiin, jossa kantelija ilmaisee uudestaan oman, päinvastaisen kantansa Tolvasen ja perinneyhdistyksen näkemykseen.

Päätoimittajan mukaan tämän jutun jälkeen Iltalehti tavoitti rikos- ja prosessioikeuden professorin kysyäkseen hänen näkemystään Verkkouutisten jutusta. Hän toisti Iltalehdelle oman näkemyksensä ja kertoi pitävänsä perinneyhdistyksen tiedotteessa ilmaistusta kannastaan kiinni.

Päätoimittajan mukaan iltapäivällä 11. joulukuuta IL julkaisi uuden uutisen, joka on myös tämän kantelun kohteena. Päätoimittajan mukaan siinä kantelija toteaa, että autoilija on vastuussa lumen peittämien liikennemerkkien merkintöjen selvittämisestä. Uutinen perustui niin ikään kantelijan tviittiin, joka on myös jutun kuvituksena. Siinä todetaan, että ”kuljettajalla on selonottovelvollisuus voimassaolevista liikennesäännöistä tieliikennelain 3 mukaan”.

Päätoimittajan mukaan seuraavana päivänä 12. joulukuuta IL julkaisi uutisen ”Poliisihallitus pani pisteen väännölle lumisista liikennemerkeistä: Autoilijan ei tarvitse lähteä putsaamaan merkkejä”. Jutussa Poliisihallituksen poliisitarkastaja toppuuttelee asiasta julkisuudessa käytyä keskustelua.

Päätoimittajan mukaan 13. joulukuuta kantelija tviittasi laatimansa ja rikos- ja prosessioikeuden professorin hyväksymän yhteistiedotteen, jossa ”viime aikojen uutisointia vastakkainasettelusta” pidetään vääränlaisena. Tiedotteessa kerrottiin, että kantelija ja professori ovat löytäneet asiassa yhteisen näkemyksen. Päätoimittaja toteaa, että tämä tiedote ei kuitenkaan ottanut kantaa Iltalehden uutisoinnin ydinkysymykseen eli tienkäyttäjän selonottovelvollisuuteen. Päätoimittajan mukaan Iltalehti julkaisi jutun tästä tiedotteesta samana päivänä.

Edellä esiteltyjen juttujen julkaisun jälkeen kantelija otti päätoimittajan mukaan yhteyttä Iltalehden vastaavaan päätoimittajaan. Puhelinkeskustelussa hän esitti kantelunkin sisältämän väitteen siitä, että toimittaja olisi harhauttanut rikos- ja prosessioikeuden professoria. Päätoimittajan mukaan kantelija vaati juttuun muotoilua professorin harhauttamisesta, ja kehotti Iltalehteä tarkistamaan haastattelun nauhalta.

Päätoimittaja kertoo pyytäneensä kantelijaa täsmentämään jutun asiavirheet mahdollisen oikaisutarpeen arvioinniksi ja lähettämään ne sähköpostilla. Päätoimittaja myös totesi kantelijalle, että väite professorin harhauttamisesta haastattelussa on olennaisesti toista henkilöä koskeva väite, jonka arviointi kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen. Väite toimittajan toiminnasta ei ollut päätoimittajan näkökulmasta sellaisenaan oikaisupyyntö, jota lehti olisi journalistin ohjeiden näkökulmasta voinut arvioida.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei tämän keskustelun jälkeen toimittanut Iltalehdelle lisätäsmennyksiä oikaisupyyntöönsä vaan pyyntö jutun muokkauksesta jäi väitteeseen professorin harhauttamisesta.

Iltalehdellä on toimittajan ja professorin 11. joulukuuta käymä puhelinhaastattelu nauhoitettuna. Tässä haastattelussa toimittaja kysyy häneltä kommenttia yllä mainittuun Verkkouutisten juttuun ja kantelijan kantaan. Väitteelle, että toimittaja olisi tahallisesti johtanut professoria harhaan, ei ole löytynyt perusteita. Professori ei myöskään esittänyt Iltalehdelle mitään vaatimuksia. Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei tämän perusteella oikaissut juttua. Kantelija ei toimittanut osaltaan myöskään vastinepyyntöä toimitukselle.

Päätoimittaja huomauttaa myös, että vaikka kyseessä ei ollutkaan virallinen vastine, lehti julkaisi kantelijan ja professorin yhteisen tiedotteen uutisena heti sen ilmestyttyä 13. joulukuuta. 

Päätoimittajan mukaan kantelija ei missään vaiheessa uutisointia esittänyt, että hänen kantansa kuljettajan selonottovelvollisuuteen olisi jollain tapaa muuttunut. Hän ei myöskään esittänyt tällaista väitettä oikaisupyynnön yhteydessä tai pyytänyt korjaamaan sitä. Päätoimittajan mukaan päinvastoin, hän toisti uutisoinnin aikana sosiaalisessa mediassa kantansa.

Tästä alkuperäisen lausunnon tarkastamatta jättämisestä ei siten voinut syntyä Iltalehdelle Journalistin ohjeiden tarkoittamaa asiavirhettä eikä korjattavaa. Poliisin kaltaisen toimijan kohdalla Twitterissä esitettävä julkinen kannanotto on myös voitava tulkita hänen näkemyksekseen ilman erillistä, uutta varmistusta. Kantelija on itse aktiivinen keskustelija sosiaalisessa mediassa.

Päätoimittajan mukaan kantelun tultua toimituksen tietoon toimitus oli yhteydessä jutuissa esiintyneeseen professoriin. Hän vastasi sähköpostitse Iltalehdelle, ettei koe tulleensa harhautetuksi eikä hänellä ole huomauttamista minkään tiedotusvälineen uutisointiin asiassa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan oikeustieteen professori ja ylikomisario olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta, koska liikennemerkki on lumen peitossa. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet tulkita ylikomisarion aiemmin julkisuudessa esittämiä kommentteja siten, että hän oli asiasta eri mieltä kuin professori. Lehdellä ei ollut syytä tarkistaa ylikomisarion näkemyksiä, koska kyseessä olivat poliisiviranomaisen julkisuudessa esittämät lausunnot, joihin Iltalehti saattoi luottaa ilman erillistä varmistamista. Ylikomisario ja professori saattoivat puhua aiheesta eri näkökulmista, mutta lehti oli jatkanut asian käsittelyä ja julkaissut jutun poliisin ja professorin yhdessä laatimasta kannanotosta. Neuvosto toteaa, että Iltalehden jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Aija Pirinen ja Nina Stenros.