Kantelu 12.11.2018
Kantelu kohdistuu Ylen 1.10.2018 esittämään ja verkkosivuillaan julkaisemaan televisiodokumenttiin ”Tasemummot”.
https://areena.yle.fi/1-4303281
Kantelun mukaan Attendo asetetaan dokumentissa erittäin kielteiseen julkisuuteen ilman, että yhtiötä olisi kuultu tarpeeksi ennen ohjelman valmistumista. Kantelun mukaan dokumentissa väitetään Attendon tappavan pieniä hoiva-alan yrityksiä, kun se haluaa keskittää ikäihmiset suuriin hoitopaikkoihin. Kantelun mukaan tosiasiassa palvelusetelien myöntäminen ja asiakkaiden ohjaaminen on ohjelman teon aikaan ollut kuntayhtymä Siun soten vastuulla.
Nähtyään valmiin dokumentin Attendoa käsittelevät osat ennen sen esittämistä televisiossa yhtiö vaati virheellisenä pitämiensä kohtien korjaamista ohjelmaan sekä kirjoitti Ylelle vastineen, jonka pyysi julkaistavaksi Ylen verkkosivuilla. Yle suostui lisäämään dokumentin loppuun tekstiplanssin: ”Attendon mukaan pienten hoivakotien ongelmat eivät johdu Attendon toiminnasta. Attendon mukaan päätöksen siitä, mihin hoivakotiin vanhus menee, tekee Siun Sote, eikä Attendo voi siihen vaikuttaa.” Kantelun mukaan Yle on muotoillut tosiasiat mielipiteiksi ja kuulee Attendoa vain lyhyesti ohjelman loppuplanssissa. Kantelun mukaan Attendo ei myöskään hyväksynyt tekstiplanssin muotoiluja eikä Yle julkaissut sille tarjottua vastinetta.
Lisäksi Attendon liiketoimintajohtajaa kuvataan dokumentissa kantelun mukaan ilman, että hänelle on mainittu, mihin tarkoitukseen materiaalia aiotaan käyttää. Liiketoimintajohtaja on antanut suostumuksensa kantelulle.
Kantelun mukaan liiketoimintajohtajan oli kutsunut Tohmajärvelle kunnanvaltuutettu, ja liiketoimintajohtajalle selvisi vasta paikan päällä, että tilaisuudessa olisi yleisöä. Kantelun mukaan hänelle ei missään vaiheessa kerrottu, että hän tulisi esiintymään Ylellä esitettävässä dokumentissa. Kantelun mukaan dokumenttielokuvien tekijöiden perusasioihin kuuluu varmistaa, että heillä on siinä esiintyvien ihmisten suostumus esimerkiksi kirjallisesti.
Kantelun mukaan liiketoimintajohtajalle ei tehty selväksi, missä yhteydessä kuvamateriaalia aiottiin käyttää, joten kantelija katsoo Ylen rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtaa 17. Kantelun mukaan yleisötilaisuus oli lisäksi leikattu dokumenttiin loukkaavasti siten, että siinä esitettiin liiketoimintajohtajalle kohdistettuja kriittisiä puheenvuoroja, mutta hänen vastaustensa sijaan ohjelmassa näytettiin hänen hämmentyneitä ilmeitään. Kantelun mukaan tämä rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 11. Kantelun mukaan Yle ei ole myöskään noudattanut Journalistin ohjeiden vaatimusta avoimesta tiedonhankinnasta. Kantelun on tulkittu koskevan tältä osin Journalistin ohjeiden kohtaa 9. Kantelussa on viitattu myös olennaisen asiavirheen korjaamista käsittelevään Journalistin ohjeiden kohtaan 20, mutta koska kantelija ei ole kantelumateriaalin perusteella pyytänyt Yleä oikaisemaan ohjelmaansa, kantelua ei käsitellä sen näkökulmasta.
Vastaus 11.1.2019
Ylen luovien sisältöjen vastaavan toimittajan Ville Vilénin mukaan dokumentissa on käsitelty laitoshoidon järjestämistä laitoksessa asuvan henkilön, tämän omaisen ja kuntalaisten näkökulmasta. Vastaavan toimittajan mukaan laitoksissa hoidettavien vanhusten ja heidän omaistensa kokemukset ja tunteet ovat elokuvan keskeinen teema.
Vastaavan toimittajan mukaan Attendon edustajille tarjottiin mahdollisuus nähdä dokumentti ennen sen esitystä. Tässä yhteydessä Attendon edustajilla oli mahdollisuus puuttua muun muassa mahdollisiin asiavirheisiin. Attendon edustajien kanssa sovittiin, että heille näytetään koko elokuva. Katseluun varattiin kaksi tuntia. Vastaavan toimittajan mukaan ennakkokatselupäivänä Attendosta johtuneista syistä sen edustajat pääsivät katseluun noin tunnin myöhässä, joten heidän kanssaan sovittiin, että dokumentista katsotaan vain Attendoa koskevat osuudet.
Vastaavan toimittajan mukaan katselun jälkeen dokumentista poistettiin yksi Attendon virheellisenä pitämä yhteisöveroa koskenut tieto ja sovittiin, että elokuvan loppuun lisätään planssi, jossa Attendon puolesta korostettiin, että Attendo ei tee päätöstä vanhuksen sijoittamisesta, vaan päätöksen tekee kuntien omistama Siun sote. Loppuplanssin tarkoituksena oli korostaa Attendon näkökantaa. Tekstissä mainittua ei siten vastaavan toimittajan mukaan ollut esitetty Attendon mielipiteenä, vaan Attendon vastauksena ja asiaan lisäämänä tarkennuksena. Vastaavan toimittajan mukaan Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja hyväksyi planssin tekstin sähköpostiviestillä kaksi päivää katselun jälkeen. Tekstiä näytettiin elokuvan lopussa ennen lopputekstejä 14 sekunnin ajan.
Attendo lähetti Ylelle dokumentin esityspäivänä lisäksi vastineensa, jossa se katsoi dokumentin olevan hyvin värittynyt ja sisältävän lukuisia virheellisiä väitteitä, joita Attendo halusi oikaista. Vastaavan toimittajan mukaan Attendon vastineessa oikaistavaksi vaatimat tiedot koskivat samoja kysymyksiä, joita koskevan planssin lisäämisestä dokumentin loppuun oli jo sovittu Attendon kanssa. Vastaavan toimittajan mukaan dokumentissa esitetyt tiedot eivät myöskään asettaneet Attendoa erittäin kielteiseen julkisuuteen, joten Yle ei julkaissut vastinetta. Attendon vaatimuksen arvioinnissa huomioitiin vastaavan toimittajan mukaan myös sen liiketoiminnan mittakaava ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus suhteessa dokumentin aiheeseen ja käsittelytapaan.
Dokumenttiin sisältynyt kuulemistilaisuus oli tohmajärveläisen kunnanvaltuutetun järjestämä. Vastaavan toimittajan mukaan kunnanvaltuutettu on kertonut Ylelle, että jo ensimmäisestä liiketoimintajohtajan kanssa käydystä puhelinkeskustelusta asti oli selvää, että tilaisuus on avoin kaikille, joilla on kysymyksiä esitettävänä Attendolle tai halua tietää yhtiön toiminnasta. Hän on kertonut Ylelle, että myös mahdollisuus median läsnäololle annettiin ja että paikan päällä liiketoimijalle sopi, että tilaisuus kuvataan.
Vastaavan toimittajan mukaan kuvaaminen tehtiin avoimesti ja selvästi havaittavasti Yleisradion kuvauskalustolla, joka oli sellaiseksi myös merkitty. Vastaavan toimittajan mukaan tilaisuus oli luonteeltaan yleisölle avoin, julkinen kuulemistilaisuus eikä tilaisuuden luonteesta vallinnut epäselvyyttä. Liiketoimintajohtaja ei missään vaiheessa kieltänyt kuvaamista eikä kommentoinut sitä.
Vastaava toimittaja toteaa myös, että kyseessä ei ollut liiketoimintajohtajan haastattelu. Kohtaus kesti hieman yli 50 minuutin pituisessa dokumentissa noin 1,5 minuuttia. Sen tarkoituksena oli kertoa laitoksessa hoidettavien vanhusten, heidän omaistensa ja kuntalaisten kokemuksista ja tunteista. Kohtauksen aiheena eivät vastaavan toimittajan mukaan siis olleet Attendon edustajan vastaukset ja puheenvuorot. Toisin kuin Attendon kantelussa väitetään, vastaavan toimittajan mukaan kirjallisia esiintymissopimuksia ei yleensä tehdä yleisölle avoimissa kuulemis- ja tiedotustilaisuuksissa esiintyvien henkilöiden kanssa.
Ratkaisu
JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Yle esitti televisiossa ohjelman, jossa käsiteltiin Tohmajärven kunnan vanhustenhoitopalveluiden ulkoistamista kantelun tehneen yrityksen tuotettaviksi. Ohjelma oli tehty erityisesti vanhusten ja heidän hoitajiensa näkökulmasta. Ohjelmassa esitettiin myös otteita kunnantalolla järjestetystä kuulemistilaisuudesta, jossa yrityksen liiketoimintajohtaja esiintyi.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineet voivat kuvata julkisia tilaisuuksia ja raportoida niistä ilman, että henkilöiden kanssa tarvitsisi tehdä asiasta sopimuksia. Tilaisuuden kuvaamisessa ei ollut mitään epätavanomaista, koska kyseessä oli liiketoimintajohtaja ja ohjelmassa käsiteltiin ainoastaan hänen työhönsä liittyviä asioita. Lisäksi Yle kuvasi tilaisuutta avoimesti. Liiketoimintajohtajaa ei haastateltu, joten hänelle ei syntynyt Journalistin ohjeissa mainittuja haastateltavan oikeuksia.
Neuvosto toteaa, että kuvamateriaalin leikkaaminen on tavanomainen journalistinen ratkaisu, eikä neuvosto pidä Ylen tapaa leikata liiketoimintajohtajan esiintymistä loukkaavana.
Ohjelmassa todettiin, että päätöksen vanhusten sijoittamisesta hoivakoteihin tekee kuntayhtymä eikä kantelija ja että pienten hoivakotien ongelmat eivät johdu kantelijan toiminnasta. Neuvosto toteaa, että ohjelmassa ei sekoitettu tosiasioita ja mielipiteitä, kun siinä todettiin, että tämä oli kantelun tehneen yrityksen kannanotto.
Neuvosto toteaa, että Ylellä ei ollut velvollisuutta julkaista kantelijan vastinetta, koska yritykselle annettiin mahdollisuus nähdä koko ohjelma etukäteen ja sitä oli kuultu riittävästi ohjelmassa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung ja Taina Tukia.