6970/PL/18

Vapauttava

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Kantelu 8.10.2018

Kantelu kohdistuu Viispiikkinen-lehden printtilehdessään 27.9.2018 julkaisemaan juttuun ”Karstulan hallitus syynin alla”.

Kantelun mukaan jutussa annettiin ymmärtää, että poliisi tutkisi Karstulan kunnanhallituksen päätöksentekoon liittyviä asioita, jotka eivät oikeasti olleet tutkinnan kohteena. Jutussa oli lueteltu kunnan toimintaan liittyviä tapauksia, jotka ovat jutun mukaan ”herättäneet vilkasta keskustelua”. Kantelun mukaan jutusta välittyi kuva, että kunnanhallituksessa olisi rikottu lakia useassa ajankohtaisessa hankkeessa. Kantelun mukaan kyse oli tosiasiassa kunnanvaltuuston puheenjohtajan nostamasta kunnianloukkaussyytöksestä.

Kantelun mukaan juttu oli julkaistu rajallisten tietojen perusteella, eikä lehden seuraavassa numerossa ollut korjattu asiaa. Kantelija epäilee, että toimittaja on tehnyt jutun kuulopuheiden pohjalta ja että jutun väitteet ovat peräisin valtuuston puheenjohtajalta ja hänen taustajoukoiltaan. 

Kantelussa on viitattu myös Journalistin ohjeiden kohtiin 11, 14, 15 ja 20, mutta siinä ei riittävästi perustella, miten niitä olisi rikottu, eikä kantelija ole pyytänyt lehdeltä virheen korjaamista.

 

Päätoimittajan vastaus 7.12.2018

Viispiikkinen-lehden päätoimittaja Ilkka Salosen mukaan kantelun kohteena olevassa uutisessa kerrottiin poliisin tutkivan Karstulan kunnanhallituksen päätöksentekoa. Lehti ei väittänyt, että hallitus olisi rikkonut lakia taustoittavina tietoina kerrotuissa tapahtumissa. Päätoimittajan mukaan taustoituksella kuvattiin kipupisteiden vyyhtiä. Päätoimittajan mukaan lehti oli tarkistanut ja saanut vahvistuksen tutkinnan käynnistymisestä usealta taholta ja jutun tiedot pitivät paikkansa.

Päätoimittajan mukaan lehti ei antanut harhaanjohtavaa tietoa kantelun kohteena olevassa jutussa, vaan kertoi senhetkisen tiedon ja tietojen tarkentuessa myös lisätiedot. Lehti julkaisi heti seuraavassa numerossaan 4.10.2018 etusivullaan jatkojutun, jossa kerrottiin, että poliisi on vastaanottanut Karstulan kuntaan liittyvän kunnianloukkaustutkintapyynnön ja että se kohdistuu kunnanhallitukseen. Jatkojuttu julkaistiin myös lehden verkkosivuilla jo 29.9.

Päätoimittajan mukaan tutkintapyyntö kunnianloukkauksesta ja kunnanhallituksen toiminta liittyvät toisiinsa. Lähteitä ei jutussa kerrottu, koska journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää luottamuksellisesti antaneen henkilön tai henkilöiden henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

Viispiikkinen julkaisi printtilehdessään jutun, jossa kerrottiin poliisin tutkivan Karstulan kunnanhallituksen toimintaa ja päätöksentekoa. Jutussa ei kerrottu, mihin asiaan tutkinta kohdistuu. Lehti julkaisi seuraavassa numerossaan jatkojutun, jossa kerrottiin, että poliisi on vastaanottanut Karstulan kuntaan liittyvän kunnianloukkausta käsittelevän tutkintapyynnön sekä tutkintapyynnön tekijä, kohde ja aihe.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehti täytti uutistapahtuman seuraamisen vähimmäisvaatimukset julkaisemalla seuraavassa numerossaan jatkojutun aiheesta. Neuvosto huomauttaa, että jatkojutussa olisi voinut viitata selvemmin alkuperäiseen juttuun, jotta alkuperäisen jutun lukeneille mahdollisesti syntyneet puutteelliset käsitykset asiasta olisivat tulleet varmemmin korjatuiksi.

Neuvosto toteaa, että uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella ja lehti oli pyrkinyt tarkistamaan tietojaan useasta eri lähteestä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Viispiikkinen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Sami Koski, Heta Heiskanen, Nina Stenros.