6940/AL/18

Langettava

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Kantelu 14.8.2018

Kantelu kohdistuu Seiskan verkkosivuillaan 6.7.2018 julkaisemaan juttuun ”Täyttä tuskaa! Tomi Metsäkedon festarikäytös kiinnitti sivullisten huomion: Käännytettiin backstagelta – 'Kyllä me sitä touhua ihmettelimme'”.

https://www.seiska.fi/Uutiset/Taytta-Tuskaa-Tomi-Metsakedon-festarikaytos-kiinnitti-sivullisten-huomion-kaannytettiin

Kantelun mukaan Seiska on julkaissut olennaisia asiavirheitä sisältävän jutun perustaen väitteensä nimeämättömän lukijansa havaintoihin sekä lukijan ottamaan kuvaan. Kantelun mukaan jutusta välittyy mielikuva, jonka mukaan kantelija kiertelisi eri festivaaleilla öykkäröimässä satunnaisessa naisseurassa vaatien erioikeuksia itselleen.

Kantelija on eritellyt jutussa virheellisenä pitämänsä väitteet seuraavasti: ”Lehden julkaisema kuva ei ole perjantailta vaan lauantailta. En edes ollut paikalla festivaaleilla perjantaina. Minulla ei ole kuvassa ’vaaleaa naisseuraa’ vaan kyseessä on sisareni. Kyseinen henkilö, jonka kanssa keskustelemme, ei ole järjestyksenvalvoja vaan festivaalin ravintolapalveluissa työskennellyt sisareni mies. Meillä ei ollut mitään syytä käydä hänen kanssaan ’kovaäänistä keskustelua’, joten näin ei myöskään ole tapahtunut. Tapaamispaikkamme ei ollut backstagen kulkuväylä, vaan siitä oli käynti ravintolapalveluiden takatiloihin. Minulla ei ollut minkäänlaista aikomusta mennä festivaalin backstagelle, joten en ollut sinne edes pyrkimässä.”

Kantelija on lähettänyt lehdelle oikaisupyynnön. Lehti ilmoitti olevansa valmis korjaamaan ainoastaan päivämäärää koskevan virheen ja muutoin se ilmoitti voivansa julkaista jatkojutun tai vastineen. Lehti julkaisi oikaisupyynnön sisällön vastineena.

Kantelun mukaan lehden olisi pitänyt olla kantelijaan yhteydessä ennen jutun julkaisemista, koska kantelija katsoo joutuvansa jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen ja koska lehti olisi voinut samalla tarkistaa juttunsa tiedot. Kantelun mukaan lehti ei ole myöskään suhtautunut tietolähteisiinsä kriittisesti erityisesti siksi, koska lähteellä olisi ollut hyötymistarkoitus ja jopa vahingoittamistarkoitus välittäessään kantelijaan kohdistuneita virheellisiä ja negatiivisia tietoja. Kantelija huomauttaa, että Seiska ilmoittaa maksavansa vinkkaajilleen julkaistuista kuvista ja juoruista.

Päätoimittajan vastaus 15.11.2018

Seiskan vastaava päätoimittaja Sami Hernesahon mukaan ainoa varsinainen asiavirhe jutussa oli erehdys päivämäärässä: artikkelissa on puhuttu perjantaista 29.6., kun kantelija oli ollut tapahtumapaikalla ilmeisesti vasta lauantaina 30.6. Päätoimittajan mukaan Seiska lupautui oikaisemaan kyseisen, vähäisenä pitämänsä virheen, mutta kantelija esitti oikaisupyynnössään neljä muutakin näkemystä asiasta, jotka lehti tulkitsi lähinnä omaksi kannanotoksi, joten lehti päätyi julkaisemaan kantelijan vastineen. Julkaistu vastineteksti on sanasta sanaan kantelijan ”Oikaisu” -otsikolla lähettämä sähköposti. Alkuperäisessä jutussa on linkki vastineeseen. Päätoimittajan mukaan on huomattava, että kantelija halusi julkaistavaksi oman tekstinsä, joka oli julkaistavissa vain vastineena, ei oikaisuna, sillä oikaisut laatii toimitus, ei jutun kohde.

Päätoimittaja on kommentoinut vastauksessaan kantelijan virheiksi väittämiä kohtia. Päätoimittajan mukaan kysymys oli lähinnä käytetyistä sanamuodoista ja termeistä sekä kantelijan ja lähteen subjektiivisista näkemyseroista.

Päätoimittajan mukaan kantelija lienee oikeassa siinä, että kuva ei ole perjantailta vaan lauantailta. Päätoimittajan mukaan virhe on kuitenkin täysin merkityksetön, eikä se aiheuta mitään vahinkoa kenellekään. Oikea päivämäärä ilmenee julkaistusta vastineesta. Päätoimittajan mukaan myös se, että kuvassa on kantelijan sisar, pitänee paikkansa. Päätoimittajan mukaan jutussa ei kuitenkaan ole virhettä, sillä kantelijan sisar näyttää valokuvan perusteella olevan vaaleahiuksinen. 

Päätoimittajan mukaan myös kantelijan ilmoitus siitä, että kuvassa ei ole järjestyksenvalvoja vaan ravintolapalveluissa työskennellyt kantelijan sisaren mies, voi pitää paikkansa. Päätoimittajan mukaan henkilö on kuitenkin ollut festivaalien henkilökuntaan kuuluva työntekijä, eikä hänen tittelillään tai asemallaan ole asiassa ole mitään, saati olennaista merkitystä. Päätoimittajan mukaan jutussa ei myöskään väitetä keskustelun olleen kovaäänistä, vaan intensiivistä. Päätoimittajan mukaan keskustelun äänenvoimakkuus ei ole objektiivisesti todennettava asia eikä sellaisena voi myöskään olla asiavirhe.

Lisäksi päätoimittajan mukaan on täysin merkityksetöntä uutisoinnin kannalta, oliko tapahtumapaikka artistien backstagen kulkuväylä vai ravintolapalveluiden takatiloihin vievä kulkuväylä. Päätoimittajan mukaan jutussa oli kyse siitä, että kantelija oli keskustellut henkilökunnan edustajan kanssa yleisöltä suljetun alueen kulkuväylän kohdalla. Lehden käsityksen mukaan saman portin kautta olisi päässyt sisään molempiin. Lisäksi backstage-termillä voitaneen päätoimittajan mukaan viitata myös henkilökunnan takatilaan. Päätoimittajan mukaan jutussa on kerrottu, että lehden lähteen vaikutelmana on ollut se, että kantelija ”taisi yrittää päästä sisälle backstage-alueelle”. Päätoimittajan mukaan kantelussa ei edes kiistetä sitä, etteikö kantelija olisi pyrkinyt sisäänpääsyyn yleisöltä suljetulle alueelle. 

Päätoimittajan mukaan minkään uutisen tietoja ei ole myöskään velvollisuutta välttämättä tarkistaa jutun kohteelta itseltään. Seiska on haastatellut tilanteessa paikan päällä ollutta henkilöä, joka on tehnyt omat havaintonsa suoraan lähietäisyydeltä. Päätoimittajan mukaan lähteeltä saadut tiedot ovat olleet uskottavia, ja niitä on tukenut myös paikan päältä otettu valokuva. Päätoimittajan mukaan lehti on suhtautunut lähdekritiikkiin normaalisti ja huolellisesti.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei myöskään joudu jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, sillä Seiska on uutisoinut täysin tavanomaisesta ja harmittomasta tilanteesta varsin neutraaliin sävyyn. Kyseessä on päätoimittajan mukaan neutraali kuvaus julkisella paikalla tapahtuneesta julkisuuden henkilön toiminnasta, joka ei ole ollut jutun mukaan mitenkään moitittavaa tai muutoinkaan negatiivista.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Seiska julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se kertoi nimettömän lukijalähteen havaintoihin viitaten, että kantelija olisi pyrkinyt rockfestivaaleilla ”vaaleassa naisseurassa” artistien backstagelle ja päätynyt ”kovaan ja intensiiviseen keskusteluun” portilla olleen järjestyksenvalvojan kanssa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa kuvailtu tilanne oli tulkittu väärin. Kantelijan mukaan hän oli ainoastaan keskustellut sisarensa ja tämän miehen kanssa, joka ei ollut backstagelle kulkua valvonut järjestyksenvalvoja. Päätoimittaja ei pysty vastauksessaan osoittamaan, että jutussa esitetyt arviot olisivat tältä osin pitäneet paikkansa. Lisäksi jutussa oli mainittu väärä päivämäärä, jona kantelijan väitettiin vierailleen festivaaleilla. Tilanteen väärä tulkitseminen ja jutussa mainittu päivämäärä olivat olennaisia asiavirheitä, jotka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan oikaisupyynnön.

Neuvosto huomauttaa, että vastine ja oikaisu ovat eri asioita, eikä oikaisua pyytäviltä pitäisi vaatia vastineita siinä tarkoituksessa, että lehti saisi itselleen jatkojuttuja. Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden tulee korjata jutuissaan olevat olennaiset asiavirheet. Omassa kannanotossa, eli vastineessa, on taas kyse erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneen kuulemisesta, eikä sitä voi käyttää olennaisten asiavirheiden korjaamiseen.

Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden on tarkistettava tietonsa mahdollisimman hyvin. Tässä tapauksessa juttu perustui yhden, nimeämättömän lukijalähteen kertomukseen. Lisäksi neuvosto toteaa, että vinkkipalkkioita tavoittelevien nimettömien lähteiden tietoihin on syytä suhtautua erityisen lähdekriittisesti. Lehti ei kuitenkaan ollut tarkistanut tietojaan mitenkään.

Neuvosto toteaa, että juttujen kohteisiin liittyviä tietoja ei ole välttämätöntä tarkistaa henkilöiltä itseltään, kunhan tiedot ovat oikein. Tässä tapauksessa kantelija joutui kuitenkin kielteiseen julkisuuteen virheellisten tietojen perusteella. Mikäli jutun tiedot olisivat pitäneet paikkansa, julkisuus ei olisi ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Tässä tapauksessa samanaikaisen kuulemisen laiminlyöminen johti kuitenkin osaltaan jutun virheellisyyteen. Samalla lähdekritiikin ja tietojen tarkistamisen puute vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta, joten neuvosto toteaa kokonaisarviona, että julkisuus oli niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 12, 20 ja 21 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Nina Stenros ja Johanna Vehkoo.