Kantelu 28.7.2018
Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 12.7.2018 julkaisemaan juttuun Kuolemaan johtaneita korvattavia potilasvahinkoja ilmoitetaan Potilasvakuutuskeskukselle vähän – tänä vuonna käsitelty 16 tapausta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201807122201068954
Kantelija on jutun kuvassa leikkausta tekevä kirurgi. Kantelun mukaan kantelija on tunnistettavissa kuvasta kollegoidensa ja potilaittensa keskuudessa. Kantelun mukaan se aiheuttaa suurta vahinkoa kantelijan maineelle.
Kantelija on liittänyt kanteluun viestin, jonka hänen edustajansa on kantelun mukaan lähettänyt Iltalehdelle. Iltalehti ei ole ollut kantelijaan yhteydessä.
Kantelussa on mainittu Journalistin ohjeiden kohdat 11, 15, 20 ja 21. Kantelua ei käsitellä Journalistin ohjeiden kohdan 20 näkökulmasta, koska kantelija ei ole lähettänyt lehdelle oikaisupyyntöä eikä hän kantelussakaan osoita jutusta mitään asiavirheenä pitämäänsä kohtaa.
Päätoimittajan vastaus 5.11.2018
Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehti käyttää tilastouutisten kuvituksena pääsääntöisesti erilaisia aihe- ja kuvituskuvia. Kuvituskuvien käyttö erityyppisten juttujen yhteydessä on vakiintunut käytäntö, sillä kaikkia uutisaiheita ei ole mahdollista kuvittaa uutiskuvalla. Päätoimittajan mukaan leikkaussalikuva sopii erinomaisesti potilasvahinkojen vähenemisestä kertovaan uutiseen. Uutisen kuvituksensa on kuva kirurgista leikkauksessa. Kirurgilla on päällään suojavaatteet, muun muassa hiukset peittävä myssy ja kasvot peittävä maski. Kuvatekstissä kerrotaan kuvan olevan kuvituskuva leikkauksesta eikä uutiskuva potilasvahinkoon johtaneesta leikkauksesta sekä se, että kuolemaan johtaneita potilasvahinkoilmoituksia tulee vähän. Päätoimittajan mukaan kantelijaan ei voi kohdistua kielteistä julkisuutta, sillä uutinen on sävyltään positiivinen ja kertoo potilasvahinkojen vähentymisestä.
Päätoimittajan mukaan kuva valikoitui uutisen yhteyteen ainoastaan sen perusteella, että se oli laadultaan paras leikkaussalia esittävä kuva, jossa ei esiinny tunnistettavia ihmisiä. Päätoimittajan mukaan tosin kantelijan lähipiiri voi mahdollisesti tunnistaa hänet leikkausmaskista huolimatta. Suurelle yleisölle ja esimerkiksi kantelijan mahdollisille tuleville asiakkaille kuva ei ole kuitenkaan päätoimittajan mukaan tunnistettava.
Kantelija kertoo, että hänen edustajansa on lähettänyt Iltalehden toimitukseen kirjeen, jossa tämä reklamoi kuvituskuvan käytöstä. Päätoimittajan mukaan toimituksen tiedossa ei ole, minne kirje on mahdollisesti toimitettu. Hän ei ole nähnyt kirjettä tai tiennyt sen olemassaolosta eikä siksi ole voinut vastata siihen.
Ratkaisu
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan potilasvahinkoilmoitusten vähentymistä käsittelevän uutisen. Lehti käytti kuvituskuvana kuvaa leikkaustilanteesta.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kuvassa ollut kirurgi ei ollut selvästi tunnistettavissa, koska hänellä oli kasvot laajasti peittävä leikkausmaski. Lisäksi kuvatekstissä luki ”kuvituskuva leikkauksesta”, eikä jutussa viitattu kantelijaan. Vaikka kirurgi olisi ollut kuvasta tunnistettavissa, hän ei olisi joutunut kielteiseen julkisuuteen, koska jutusta ei voinut saada käsitystä, että hän olisi vahingoittanut potilaitaan.
Neuvosto toteaa, että Iltalehti ei käyttänyt kuvaa harhaanjohtavasti. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli kuvituskuva eikä kuva potilasvahinkoon johtaneesta leikkauksesta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Riitta Korhonen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Kaisa Ylhäinen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Aija Pirinen, Sinikka Tuomi ja Johanna Vehkoo.