6923/SL/18

Vapauttava

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Kantelu 25.6.2018

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien printtilehdessään 15.6.2018 julkaisemaan lööppiin, etusivuun ja juttuun Sanna Kiiski kertoo raskaasta keväästään: ero ja terveysmurheita.

Kantelun mukaan Ilta-Sanomien juttu perustuu Seura-lehden 13.6.2018 julkaisemaan henkilöhaastatteluun ja uutiseen julkisuuden henkilön erosta ja terveysmurheista, josta IS on saanut kimmokkeen omaan juttuunsa. Vaikka Ilta-Sanomat on tehnyt Seuran jutun jälkeen oman henkilöhaastattelun, on uutisen kärki kantelijan mukaan täysin sama kuin Seurassa. Tästä huolimatta Ilta-Sanomat ei mainitse Seuraa lööpin ja kannen otsikoiden ohessa. Kantelijan mukaan Ilta-Sanomat näin ollen hyödyntää lööppi- ja kansiotsikoinnillaan lehtensä myynnissä toisen tiedotusvälineen uutishankintaa ilman lähdemainintaa rikkoen Journalistin ohjeiden 7. kohtaa.

Kantelija on Seuran päätoimittaja. Kantelija on toimittanut käymänsä kirjeenvaihdon Ilta-Sanomien kanssa kantelun liitteenä.

Päätoimittajan vastaus 28.8.2018

Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Tapio Sadeojan mukaan Ilta-Sanomat on toiminut asiassa hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden kohdan 7 ja lausuman mukaisesti. 

Päätoimittajan mukaan kyseessä on erittäin lyhyt verkkojuttu, joka ei ole ollut Seura-lehden printin kannessa ennen Ilta-Sanomien printin ilmestymistä. Kyseisessä lyhyessä jutussa jutun kohteelta itseltään on vain kolme sitaattia.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat on tehnyt samasta aiheesta ensin napakan verkkojutun, joka on julkaistu 14.6.2018. Jutussa on asianmukaisesti otsikkotasolla kreditoitu Seura-lehti.

Päätoimittajan mukaan IS on kuitenkin jatkanut aihetta myös seuraavan päivän printtiin, jonne aihepiiristä on tehty iso juttu ja laaja henkilöhaastattelu. Julkisuuden henkilö kertoo jutussa laveasti tilanteestaan ja ongelmistaan. Päätoimittajan mukaan tällä perusteella Seura on IS:n printin kannesta jätetty pois: Jutun kohdehan kertoo itse tilanteestaan Ilta-Sanomien toimittajalle, ei Seura-lehden toimittajalle. Kun otsikossa lukee ”Sanna Kiiski kertoo raskaasta keväästään”, olisi lukijoiden harhaanjohtamista ilmoittaa, että hän kertoo Seuralle, kun hän kertoo nimenomaan IS:lle. 

Päätoimittajan mukaan IS on noudattanut tapauksessa täysin JSN:n linjaa: kyse ei ole ollut Seuran kansijutusta ja lisäksi jutun kohteelta on saatu laaja haastattelu ja jutussa käsitellään paljon tietoja, joita IS on jo aiemmin kerännyt hänestä ja joita Seuralla ei verkkojutussaan ollut. Päätoimittajan mukaan IS on siis JSN:n linjauksen mukaisesti tehnyt omaa tiedonhankintaa.

Ratkaisu 

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/ 

Ilta-Sanomat käsitteli laajassa printtilehden jutussa julkisuuden henkilön kymmenen vuotta kestänyttä avoliittoa, eron taustoja ja pitkään jatkuneita terveyshuolia. Lehti nosti aiheen kannen ja lööpin otsikoihin.

Lehti oli haastatellut jutun kohteena ollutta henkilöä huomattavasti laajemmin ja eri näkökulmasta kuin erosta ensimmäisenä kertonut tiedotusväline. Lisäksi se oli käyttänyt laajasti arkistolähteitä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehti oli tehnyt juttuaan varten runsaasti itsenäistä tiedonhankintaa, eikä sen ollut välttämätöntä mainita kannessa tai lööpissä erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Juha Honkonen.